Asetustiedostojen perusteet

Kohteesta Linux.fi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa tekstieditorin avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.

Asetustiedostojen sijainnit[muokkaa]

Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä /etc-hakemistoon. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/X11/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).

Esimerkiksi hakemisto ~/.emacs.d/ sisältää Emacs-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. Fluxbox-ikkunointiohjelman asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset KDE-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.

Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletuskomentotulkki, jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.

Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman man-sivulta.

Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin valitsimilla tai ympäristömuuttujalla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.

Tietoja muokkaamisesta[muokkaa]

Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia tekstieditoreita. Näitä ovat esimerkiksi Nano, Vim, Emacs, Kwrite, Kate ja Gedit. Muokkaukseen ei saa käyttää OpenOffice.org Writerin tai KWordin kaltaisia tekstinkäsittelyohjelmia jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.

Monien asetustiedostojen muokkaamiseen tarvittavat tiedot saa komennolla man 5 tiedostonimi, esimerkiksi tiedostoille /etc/fstab, /etc/crontab ja /etc/apt/preferences komennoilla

man fstab
man 5 crontab
man apt_preferences

Asetustiedostojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. Jos samannimistä man-sivua ei ole muualla, numeroa ei tarvitse mainita.

aptin preferences-tiedoston kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. Tällaisissa tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin

man -k preferences | less

Asetustiedostojen muokkaaminen pääkäyttäjän oikeuksilla[muokkaa]

Useimmissa jakeluissa on esiasennettuna nano-niminen helppokäyttöisyyteen painottuva tekstipohjainen editori. Esimerkiksi /etc/fstab-tiedoston muokkaaminen sillä onnistuisi komentorivikomennolla

su -c "nano /etc/fstab"

Tässä kysytään ensimmäiseksi pääkäyttäjän salasanaa. Ubuntu-pohjaisissa jakeluissa (joissa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty) on käytettävä komentoa

sudo nano /etc/fstab

Voit myös käyttää jotakin graafista tekstieditoria, kuten KDE:n Kwritea:

 su -c "kwrite /etc/fstab"

tai useimpien Gnome-asennusten mukana tulevaa Geditiä:

su -c "gedit /etc/fstab"

KDE:ssä on myös mahdollista avata tekstieditori pääkäyttäjän oikeuksilla K-valikon Suorita komento -toiminnon avulla. Komennoksi kirjoitetaan tällöin (esimerkiksi) kwrite ja Asetukset-napin alta valitaan Aja toisena käyttäjänä sekä root.

Useat jakelut tarjoavat myös mahdollisuutta avata tiedostonhallintaohjelma pääkäyttäjän oikeuksilla, jolloin asetustiedosto voidaan avata suoraan kuvaketta klikkaamalla. Osa jakeluista saattaa myös tarjota pääsyä asetustiedostoihin oman asetuskeskussovelmansa kautta.

Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja[muokkaa]

Grub-käynnistyslataimen asetuksia. Joissakin järjestelmissä myös muodossa /boot/grub/grub.conf
Apt-paketinhallintaohjelman käyttämät asennuslähteet
Automount-automaattiliittäjän pääasetustiedosto.
Bash-komentotulkin interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.
Järjestelmän NFS-jaot.
Eri levykeformaattien määrittelyjä.
Tiedostojärjestelmien liittämisasetukset.
Ryhmien määrittelyt. Vastaava tiedosto käyttäjien määrittelylle on /etc/passwd.
Salattu ryhmämäärittelytiedosto. Vrt. /etc/shadow. Vain pääkäyttäjän luettavissa.
Nimipalvelun (DNS) asetukset.
IP-osoitteiden ja konenimien vastaavuudet. Isommissa verkoissa käytetään hosts-tiedoston sijaan DNS-palvelimia.
Koneen verkkopalvelujen käytön salliminen tietyille etäkoneille.
Koneen verkkopalvelujen käytön esto tietyille etäkoneille.
rc.local-tiedoston vastine openSUSEssa.
Init-ohjelman ajotasoihin liittyviä asetuksia.
Readline-ohjelman asetuksia.
Getty-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen.
Lilo--käynnistyslataimen asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi.
Kertoo mitä komentoja sähköpostiohjelmat voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. Alun perin ohjelmalle metamail. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia.
Modprobe-ohjelman asetuksia.
Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.
Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti. Joskus mtab on symlinkki muualle (usein /proc/mounts), jotta juuriosiolle kirjoittaminen voidaan estää.
Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.
Pacman-pakettienhallintaohjelman asetuksia.
Pacmanin käyttämien asennuslähteiden määrittelytiedostot.
Käyttäjien määrittelyt. Vrt. group-tiedosto.
Tulostinten määrittelyt.
Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia BSD-tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä kuten Arch Linuxissa ja Slackwaressa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan ajotasoittain nimetyissä alihakemistoissa on symbolisia linkkejä niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä linkki alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
Käytettäviin DNS-palvelimiin liittyvät asetukset.
Samban asetustiedostot
Lista virtuaalikonsoleista ja päätelaitteista joilta pääkäyttäjän on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita: ohjelmat, jotka sallivat portin määrittämisen nimellä, yleensä käyttävät tätä tiedostoa porttinumeron selvittämiseen.
Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/gshadow. Shadow-tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Hyväksytyt kirjautumiskomentotulkit. Shells-tiedostoa käyttää mm. kirjautumiskomentotulkkia vaihtava chsh-komento.
Uusien käyttäjien kotihakemistoihin kopioitavat tiedostot sisältävä hakemisto. Useimmat täältä löytyvät tiedostot ovat pisteellä alkavia piilotiedostoja.
SSH-asiakasohjelman ja -palvelun asetustiedostoja.
Sudo-ohjelman asetustiedosto. Ohjelman kehittäjät suosittelevat tiedoston muokkaamista visudo-komennon avulla. Sudoers on vain pääkäyttäjän luettavissa.
Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia ytimen sysctl-parametreja. Parametrit löytyvät /proc/sys/-hakemiston alta.
Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä. Vertaa terminfo.
X-palvelimen ja siihen liittyvien ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.
X.org-X-palvelimen pääasetustiedosto.
XFree86-X-palvelimen pääasetustiedosto.
Yum-paketinhallintaohjelman pääasetustiedosto
Yumin käyttämien pakettilähteiden määrittelytiedostot
Zsh-komentotulkin interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.