Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (esimerkki löytyy työkalusivulta)
p (päivittelyä)
 
(79 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Jakelu  
{{Jakelu  
| nimi=Fedora
| nimi             = Fedora Linux
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]
| logo             = [[Kuva:Fedora logo (2021).svg|200px]]
| kuva=
| kuva             = [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|300px]]
| kuvateksti=
| kuvateksti       =
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]
| julkaisija       = [[Fedora Project]]
| viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Release_Notes/index.html Fedora 17]
| elinkaari        = 13kk
| päivämäärä=29. toukokuuta 2012
| julkaisusykli    = 6kk
| pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]]
| viimeisin versio = [https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-37 37]
| tila=toiminnassa
| päivämäärä       = 15. marraskuuta 2022
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc
| pakettienhallinta = [[RPM]] ([[DNF]]), [[Flatpak]] – graafinen työkalu [[GNOME Ohjelmistot]]
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]
| tila             = toiminnassa
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]
| arkkitehtuurit   = ARM, [[x86_64]], AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}
| äitijakelu       = [[Red Hat Linux]]
| kotisivu         = [https://getfedora.org/fi/ getfedora.org]
}}


[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[Gnome3]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
[[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]]
[[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
[[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation) — default applications (1).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]]
<!---
[[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation) — default applications (2).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]]
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]]
--->
Fedora on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna.


== Historia ==
'''Fedora Linux''' on [[jakelu]], joka keskittyy olemaan helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä. Fedora Linuxia kehittää [[Fedora Project]], jota sponsoroi [[Red Hat]]. Jakelut kuten [[Rocky Linux]] ja [[Red Hat Enterprise Linux]] pohjautuvat Fedora Linuxiin.
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
 
==Historia==
Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jonka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.


Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.


== Arvot ==
==Arvot==
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.[https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]
Fedora Projectin tavoitteena on kehittää yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista]] ja [[Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistoista. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[Open Source Initiative|Open Source Initiativen]] hyväksymiä lisenssejä, joista myös Red Hat Legal -tiimi on antanut konsultointia.
 
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]


Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen tärkein arvo ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.  
* Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen keskeisimpiä arvoja ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.  


* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.
* Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.


* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät katsomatta käytettyä jakelupakettia. Täten Fedoran perusarvot asettuvat käyttäjistä kilpailun edelle.
* Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät käytettyyn jakeluun katsomatta.


* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen.
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja.


''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations Fedora Foundations]
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org -  Fedora Foundations]


Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä.


== Käyttökohteet ==
==Käyttökohteet==
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.
Fedora on hyvin yleiskäyttöinen jakelu, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.


Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.
Oletustyöpöytäympäristönä on [[GNOME]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee yleisten x86_64- ja ARM-arkkitehtuurien lisäksi myös MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V ja s390x.


== Live CD ==
==Asentaminen==
''Pääartikkeli: [[Fedora Linux/Asennus|Fedora/Asentaminen]]''
''Fedoran työkalu:'' [[Fedora Media Writer]]


Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan [https://getfedora.org Fedoran verkkosivustolta] ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. [[USB-muisti|USB-muistitikku]]). Asennusvaihtoehdot lyhyesti:


''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/>
* Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]]
* Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö [[PXE]]-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä


Fedora tarjoaa useita [https://fedoraproject.org/fi/get-fedora-options#desktops LIVE-levykuvia], joilla Fedoraa voidaan kokeilla asentamatta sitä kiintolevylle. Nämä levykuvat voi helposti kirjoittaa CD-levylle tai USB-muistitikulle.
Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.


Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan.
==Paketinhallinta==
 
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''
== Asennus ==
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti:
 
* Täysi DVD-media ja asennus käynnistävältä asemalta [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - median lataus]
* Minimaalinen käynnistävä DVD/CDROM-media ja asennus Internetistä
* Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä
 
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]''


Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten [[DNF]]-työkalulla tai GNOME Ohjelmistot -sovelluksella.


Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.
==Päivittäminen==
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Päivittäminen]]''


== Versiopäivitys ==
Fedora voidaan päivittää joko komentoriviltä tai graafisesti paketinhallinnan avulla.
 
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea.
 
''Pääartikkeli: [[Fedora/FedUp]]
 
== Paketinhallinta ==
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''
 
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi Yumille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Tulevaisuudessa Yum saatetaan korvata [[Fedora/DNF]] järjestelmällä. Fedoralle kehitetty [[Zif]]-järjestelmää harkittiin myös.
 
== Palvelunhallinta ==


==Palvelunhallinta==
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.


''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]


== Verkonhallinta ==
==Verkonhallinta==
 
Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.
Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.


''Pääartikkeli: [[Network Manager]]
''Pääartikkeli: [[Network Manager]]


== SELinux tietoturva ==
==SELinux tietoturva==
 
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym. palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.


* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]
* ''Pääartikkeli: [[SELinux]]
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]]
* ''Aiheesta lisää'': [[SELinux/Fedora Linux]]
 
== Lisenssirajoitteiset ohjelmat ==
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]''
 
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.
 
== Spinnit ==
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd.
 
==Uusin versio==
 
Fedora 17 (Beefy Miracle) julkaistiin 29. toukokuuta 2012. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa


* GNOME 3.4 and KDE 4.8
==Spinnit==
* OpenStack, Eucalyptus ja Open Nebula
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta [[Bittorrent]] -latauksia niihin tarjoaa [https://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme [[Live-DVD]]:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektroniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen asennusmedia.
* ICC profiilit väritulostukseen ja uusi gimp
* parannuksia virtualisointiin


Virallinen [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/17/FeatureList uusien ominaisuuksien lista] sisältää kattavat tiedot muutoksista. [[Fedora/Julkaisut|Fedora julkaisujen historiasta]] sivulta selviää yleiskatsaus koko Fedora jakelun kehitykseen.
==Julkaisut==
{| class="wikitable"
! Julkaisu
! Julkaisupäivä
! Tukiaika
|-
| Fedora Linux 38
| {{tuleva|18. huhtikuuta 2023}}
| {{tuleva|14. toukokuuta 2024}}
|-
| Fedora Linux 37
| {{kyllä|15. marraskuuta 2022}}
| {{kyllä|14. marraskuuta 2023}}
|-
| Fedora Linux 36
| {{ehkä|10. toukokuuta 2022}}
| {{ehkä|16. toukokuuta 2023}}
|-
| Fedora Linux 35
| {{ehkä|2. marraskuuta 2021}}
| {{ehkä|tuettu 13. joulukuuta 2022}}
|}
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
! colspan="3" | Vanhemmat julkaisut
|-
! Julkaisu
! Julkaisupäivä
|-
| Fedora Linux 34
| {{ei|27. huhtikuuta 2021}}
| {{ei|tuettu 7. kesäkuuta 2022}}
|-
| Fedora Linux 33
| {{ei|27. lokakuuta 2020}}
| {{ei|30. marraskuuta 2021}}
|}
{{Selite}}


== Suomenkieliset yhteisöt ==
==Suomenkieliset yhteisöt==
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään:
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin.
* [https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Linux.fi-foorumilla Fedora-kategoriassa]
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa.


==Katso myös==
== Katso myös ==
* [[Fedora/Julkaisut]]
* [[Fedora Linux/Julkaisut]]
* [[Fedora/Asennus]]
* [[Fedora Linux/Asennus]]
* [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]
* [[Fedora Linux/Paketinhallinta]]
* [[Fedora/Paketinhallinta]]
* [[Fedora Linux/Pakettivarastot]]
* [[Fedora/Päivittäminen]]
* [[Fedora Linux/Päivittäminen]]
* [[Fedora/Preupgrade]]
* [[Fedora Linux/Sudo]]
* [[Fedora/FedUp]]
* [[LTSP/Fedora Linux]]
* [[Fedora/Pakettilähteitä]]
* [[SELinux/Fedora Linux]]
* [[Fedora/Java]]
* [[Fedora/Selinux]]
* [[Fedora/LTSP]]
* [[Fedora/NFSv4]]
* [[Fedora/DNF]]
* [[Zif]]


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus]
* [https://fedoralinux.org Fedora Linuxin verkkosivusto]
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi]
* [https://docs.fedoraproject.org Fedoran dokumentaatio]
* [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi]
* [https://discussion.fedoraproject.org Fedoran foorumi]
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu]
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki]
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi]


{{Fedora Linux}}
{{Red Hat}}


[[Luokka:Jakelut]]
[[pl:Fedora Linux]]
[[Luokka:Fedora]]

Nykyinen versio 19. marraskuuta 2022 kello 23.07

Fedora Linux

Julkaisija Fedora Project
Viimeisin versio 37  / 15. marraskuuta 2022
Julkaisusykli 6kk
Elinkaari 13kk
Pakettienhallinta RPM (DNF), Flatpak – graafinen työkalu GNOME Ohjelmistot
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit ARM, x86_64, AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu getfedora.org
Fedora Linux 35 (Workstation)
Fedora Linux 35 (Workstation)
Fedora Linux 35 (Workstation)

Fedora Linux on jakelu, joka keskittyy olemaan helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä. Fedora Linuxia kehittää Fedora Project, jota sponsoroi Red Hat. Jakelut kuten Rocky Linux ja Red Hat Enterprise Linux pohjautuvat Fedora Linuxiin.

Historia[muokkaa]

Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jonka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä Fedora Core -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen Fedora Extras-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne fc esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.

Arvot[muokkaa]

Fedora Projectin tavoitteena on kehittää yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin vapaista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa Free Software Foundationin, Open Source Initiativen hyväksymiä lisenssejä, joista myös Red Hat Legal -tiimi on antanut konsultointia.

Lähde: fedoraproject.org - Licensing - Overview

Yhteisössä toistetaan usein fraasia freedom, friends, features, first - joka jakautuu seuraavasti:

  • Freedom - Vapaus: Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen keskeisimpiä arvoja ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.
  • Friends - Ystävät: Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.
  • Features - Ominaisuudet: Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät käytettyyn jakeluun katsomatta.
  • First - Ensimmäinen: Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja.

Lähde: fedoraproject.org - Fedora Foundations

Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä.

Käyttökohteet[muokkaa]

Fedora on hyvin yleiskäyttöinen jakelu, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytäympäristönä on GNOME, mutta myös KDE, XFCE ja LXDE ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee yleisten x86_64- ja ARM-arkkitehtuurien lisäksi myös MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V ja s390x.

Asentaminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Asentaminen Fedoran työkalu: Fedora Media Writer

Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan Fedoran verkkosivustolta ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. USB-muistitikku). Asennusvaihtoehdot lyhyesti:

  • Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta
  • Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä
  • Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä

Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.

Paketinhallinta[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Paketinhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten DNF-työkalulla tai GNOME Ohjelmistot -sovelluksella.

Päivittäminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Päivittäminen

Fedora voidaan päivittää joko komentoriviltä tai graafisesti paketinhallinnan avulla.

Palvelunhallinta[muokkaa]

Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään systemd palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen Upstart-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.

Pääartikkeli: Systemd

Verkonhallinta[muokkaa]

Verkohallinta tehdään NetworkManagerilla joka on Red Hatin Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.

Pääartikkeli: Network Manager

SELinux tietoturva[muokkaa]

Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat SELinux-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym. palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.

Spinnit[muokkaa]

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (eng respin) kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme Live-DVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektroniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen asennusmedia.

Julkaisut[muokkaa]

Julkaisu Julkaisupäivä Tukiaika
Fedora Linux 38 18. huhtikuuta 2023 14. toukokuuta 2024
Fedora Linux 37 15. marraskuuta 2022 14. marraskuuta 2023
Fedora Linux 36 10. toukokuuta 2022 16. toukokuuta 2023
Fedora Linux 35 2. marraskuuta 2021 tuettu 13. joulukuuta 2022
Vanhemmat julkaisut
Julkaisu Julkaisupäivä
Fedora Linux 34 27. huhtikuuta 2021 tuettu 7. kesäkuuta 2022
Fedora Linux 33 27. lokakuuta 2020 30. marraskuuta 2021
Selite:
Vanha, tukematon versio
Vanhempi, vielä tuettu versio
Viimeisin tuettu versio
Tulevan julkaisun viimeisin esikatselu-versio
Tuleva julkaisu



Suomenkieliset yhteisöt[muokkaa]

Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään:

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

v  k  m
Fedora Linux -pohjaisia jakeluita
 Käynnissä olevat  CentOS | Fedora Linux | Foobar Linux | Oracle Linux | Red Hat Enterprise Linux | Red Star OS | Rocky Linux
 Keskeytyneet  MythDora | Yellow Dog Linux | Scientific Linux
v  k  m
Red Hat
 Tuotteet  Red Hat Enterprise Linux
 Red Hat Linux-pohjautuvat jakelut  Fedora Linux | Mageia | Mandriva Linux
 Keskeytyneet  Red Hat Linux