Fedora Linux

Linux.fista
Fedora Linux
Fedora logo (2021).svg
Fedora Linux 35 (Workstation).png
Julkaisija Fedora Project
Viimeisin versio 35  / 2. marraskuuta 2021
Julkaisusykli 6kk
Elinkaari 13kk
Pakettienhallinta RPM (DNF), Flatpak – graafinen työkalu GNOME Ohjelmistot
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit ARM, x86_64, AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu fedoralinux.org
Fedora Linux 35 (Workstation)
Fedora Linux 35 (Workstation)
Fedora Linux 35 (Workstation)

Fedora Linux on jakelu, joka keskittyy olemaan helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä. Fedora Linuxia kehittää Fedora Project, jota sponsoroi Red Hat. Jakelut kuten Rocky Linux ja Red Hat Enterprise Linux pohjautuvat Fedora Linuxiin.

Historia[muokkaa]

Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jonka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä Fedora Core -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen Fedora Extras-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne fc esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.

Arvot[muokkaa]

Fedora Projectin tavoitteena on kehittää yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin vapaista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa Free Software Foundationin, Open Source Initiativen hyväksymiä lisenssejä, joista myös Red Hat Legal -tiimi on antanut konsultointia.

Lähde: fedoraproject.org - Licensing - Overview

Yhteisössä toistetaan usein fraasia freedom, friends, features, first - joka jakautuu seuraavasti:

  • Freedom - Vapaus: Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen keskeisimpiä arvoja ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.
  • Friends - Ystävät: Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.
  • Features - Ominaisuudet: Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät käytettyyn jakeluun katsomatta.
  • First - Ensimmäinen: Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja.

Lähde: fedoraproject.org - Fedora Foundations

Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä.

Käyttökohteet[muokkaa]

Fedora on hyvin yleiskäyttöinen jakelu, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytäympäristönä on GNOME, mutta myös KDE, XFCE ja LXDE ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee yleisten x86_64- ja ARM-arkkitehtuurien lisäksi myös MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V ja s390x.

Asentaminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Asentaminen Fedoran työkalu: Fedora Media Writer

Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan Fedoran verkkosivustolta ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. USB-muistitikku). Asennusvaihtoehdot lyhyesti:

  • Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta
  • Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä
  • Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö PXE-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä

Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.

Paketinhallinta[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Paketinhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten DNF-työkalulla tai GNOME Ohjelmistot -sovelluksella.

Päivittäminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Fedora/Päivittäminen

Fedora voidaan päivittää joko komentoriviltä tai graafisesti paketinhallinnan avulla.

Palvelunhallinta[muokkaa]

Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään systemd palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen Upstart-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.

Pääartikkeli: Systemd

Verkonhallinta[muokkaa]

Verkohallinta tehdään NetworkManagerilla joka on Red Hatin Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.

Pääartikkeli: Network Manager

SELinux tietoturva[muokkaa]

Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat SELinux-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym. palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa.

Spinnit[muokkaa]

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (eng respin) kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme Live-DVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektroniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen asennusmedia.

Julkaisut[muokkaa]

Julkaisu Julkaisupäivä Tukiaika
Fedora Linux 36 19. huhtikuuta 2022 24. toukokuuta 2023
Fedora Linux 35 2. marraskuuta 2021 tuettu 7. joulukuuta 2022
Fedora Linux 34 27. huhtikuuta 2021 tuettu 17. toukokuuta 2022
Selite:
Vanha, tukematon versio
Vanhempi, vielä tuettu versio
Viimeisin tuettu versio
Tulevan julkaisun viimeisin esikatselu-versio
Tuleva julkaisu



Vanhemmat julkaisut
Julkaisu Julkaisupäivä
Fedora Linux 33 27. lokakuuta 2020

Suomenkieliset yhteisöt[muokkaa]

Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään:

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

v  k  m
Fedora icon (2021).svg Fedora Linux -pohjaisia jakeluita
 Käynnissä olevat  CentOS | Fedora Linux | Foobar Linux | Oracle Linux | Red Hat Enterprise Linux | Red Star OS | Rocky Linux
 Keskeytyneet  MythDora | Yellow Dog Linux | Scientific Linux
v  k  m
Red Hat logo.svg Red Hat
 Tuotteet  Red Hat Enterprise Linux
 Red Hat Linux-pohjautuvat jakelut  Fedora Linux | Mageia | Mandriva Linux
 Keskeytyneet  Red Hat Linux