Esteettömyys

Linux.fista
Tux.png
Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Maailmalla on yli miljardi ihmistä, joka elää jonkinlaisesta vammaisuudesta tänään, mutta ohjelmistot yleensä ja erityisesti käyttöjärjestelmät ovat vasta alkamassa käsittelemään tietotekniikkatarpeitaan. Linux-maailmassa on tapahtunut joitain edistysaskelia vuosien varrella. GNOME-esteettömyysprojekti on ollut jo jonkin aikaa. Fedora Linux on myös julkaissut esteettömyyden oppaan englanniksi. Esteettömyys ja käytettävyys pitäisi jo ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Se parantaa ohjelmiston käyttökokemusta.

Esteettömyyteen vaikuttavat ohjelmat voivat olla kirjoittamiseen, kuulemiseen tai lukemiseen helpottavia ohjelmia tai ohjeita, joita on saatavilla käytännössä jokaiseen jakeluun, mutta suomenkielinen tuki voi olla rajoittuneempaa.

Jakelut[muokkaa]

  • Paras suomenkielinen esteettömyystuki on saatavissa Ubuntu-jakelussa.
  • Debianissa on paras tuki.
  • Manjaro -jakelu mainostaa että se tukee esteettömyyttä.
  • Vinux -jakelu, joka on erityisesti suunniteltu sokeille ja heikkonäköisille käyttäjille [1][2]. Taitaa olla lopetettu.

Mitä sitten tulee näkövammaisten apuvälineisiin niin Debianissa on Orca -ruudunlukuohjelma, joka puhuu puhesyntetisaattorin avulla ruudulla olevan tekstin. Debianissa ruudunlukuohjelman saa käyttöön jo heti Debianin asennusvaiheessa. Jos Debianin asennusohjelmassa ottaa ruudunlukuohjelman käyttöön niin se on oletuksena käytössä myös asennetussa käyttöjärjestelmässä. Ruudunlukuohjelma toimii silloin heti sisäänkirjautumisruudussa ja työpöydällä, eli sitä ei tarvitse käyttäjän itse ottaa käyttöön. Toki Orcan voi ottaa käyttöön jälkikäteenkin, jos sitä ei otettu käyttöön Debianin asennusvaiheessa.

Debianissa on myöskin tuki Braille -pistenäytöille ja niihin integroiduille pistekirjoitusnäppiksille. Debianin asennusohjelma tunnistaa tietokoneeseen kytketyt USB -liitäntäiset pistenäytöt automaattisesti. Jos pistenäyttö otettiin käyttöön jo Debianin asennusvaiheessa niin pistenäyttö toimii oletuksena myös asennetussa käyttiksessä. Toki pistenäytönkin voi ottaa käyttöön myös jälkikäteen. Pistenäytön käyttö vaatii, että brltty -ohjelmisto on asennettuna. Brltty löytyy Debianista. Graafista työpöytäympäristöä, kuten Gnomea, käytettäessä Orca -ruudunlukuohjelma ohjaa pistenäyttöä brltty -ohjelmiston avulla, eli sekä Orca että brltty pitää olla asennettuna, jos halutaan käyttää pistenäyttöä. Jos työpöytä on englanninkielisenä tai muuten muuna kuin suomenkielisenä niin pistekirjoitusnäytön näppiksen kieleksi voi valita suomen brlttyn asetuksista.

Debianissa on myös puhuva ruudunlukuohjelma tekstikonsolin käyttämistä varten. Se on oletuksena asennettuna, jos Debianin asennusvaiheessa otettiin ruudunlukuohjelma käyttöön. Valitettavasti PulseAudio aiheuttaa sen, että ruudunlukuohjelmaa käytettäessä ei voi hyppiä työpöydän ja tekstikonsolin välillä jos halutaan käyttää ruudunlukuohjelmaa molemmissa. Tuo ei ole suuri ongelma, koska komentoriviä voi yhtähyvin käyttää työpöydällä terminaali-ikkunassa. Eli yleensä tuo ei aiheuta ongelmia. Jos tietokoneen käynnistyksen jälkeen ruudunlukuohjelma ei yhtäkkiä puhu mitään työpöydän sisäänkirjautumisruudussa vaikka aiemmin puhe toimi sisäänkirjautumisruudussa, niin kannattaa poistaa ohjelmapaketti espeakup joka mahdollistaa puhuvan ruudunlukuominaisuuden tekstikonsolilla. Tuo ongelma johtuu PulseAudiosta ja toivottavasti se korjautuu Debian 10 "Buster" -versiossa, joka julkastaan todennäkösesti kesällä 2019. Paketin espeakup voi poistaa, koska komentoriviä voi tosiaan käyttää terminaali-ikkunastakin. Mutta paketin espeakup kannattaa toki antaa ola asennettuna, jos se ei aiheuta ongelmia.

Sokeat ja useimmat muutkin näkövammaiset käyttävät tietokonetta pelkästään näppäimistöltä ilman hiirtä. Toki Orca-ruudunlukuohjelma osaa myös puhua ruudulla hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. Orca osaa myös näyttää kyseisen tekstin pistenäytöllä. Näkövammaiselle ja etenkin sokealle, tietokoneen käyttäminen hiirtä käyttäen on kuitenkin erittäin hankalaa ja kämpelöä vaikka ruudunlukuohjelma puhuisikin hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. On paljon parempi opetella käyttämään tietokonetta pelkästään näppäimistöltä ilman hiirtä. Toki tietokoneen käyttäminen näppäimistöltä vaatii näppäimistökomentojen opetelua ja lisäksi näkövammaisen ja etenkin sokean kannattaa osata kymmensormijärjestelmä. Kun opettelee työpöytäympäristön ja ruudunlukuohjelman näppäimistöpikakomennot niin kymmensormijärjestelmän hallitseva pystyy käyttämään tietokonetta varsin sujuvasti vaikka olisi täysin sokea. Toki tietokoneen käyttö onnistuu näkövammaiselta ilman, että osaa kymmensormijärjestelmääkin, mutta tietokoneen käyttö on kyllä silloin hyvin hankalaa ja hidasta. Jo pelkästään tekstin kirjoittaminen on hyvin vaikeaa jos ei näe eikä osaa kymmensormijärjestelmää. Näppäimistöpikakomennot kannattaa myöskin opetella, vähintäänkin tärkeimmät käytön kannalta välttämättömät. Orca -ruudunlukuohjelman dokumentaatiossa on kerrottu ruudunlukuohjelman toiminnoista ja listattu näppäimistöpikakomennot. Näppäimistökomentoja voi myös muokata mieleisekseen. Vastaavasti Gnome -työpöydässä on useita näppäimistöpikakomentoja, joihin voi tutustua Gnomen dokumentaatiossa tai tutkimalla Gnomen näppäimistösasetuksia Gnome -työpöydän asetuksissa. Myös Gnomen näppäimistöpikakomentoja voi muokata mieleiseksi.

Gnome -työpöydässä on tuki myöskin ruudun suurennukselle. Näppäimistöpikakomennoila voi muuttaa suurennusta ja kytkeä sen päälle tai pois. Samaten sen voi kytkeä Gnomen yläpaneelissa olevasta apuvälinevalikosta ja Gnomen asetuksista. Kun hiirtä liikutellaan näytetään haluttu näytön alue suurennettuna. Täysin sokeat eivät tästä tietenkään hyödy. Jos käytössä on jokin muu kuin Gnome -työpöytä, niin silloin voidaan näytön suurennus toteuttaa esimerkiksi Compiz -ohjelmistoa käyttäen.

Linuxin graafisista työpöytäympäristöistä Gnome sopii näkövammaiselle parhaiten, koska Orca -ruudunlukuohjelma toimii parhaiten Gnomen kanssa ja muutenkin Gnomessa on parhaiten otettu näkövammaiset huomioon. Se ei tietysti yllätä siksi, että Orca -ruudunlukuohjelma on Gnomen kehittäjien tekemä. Toinen sopiva työpöytäympäristö on Mate, joka perustuu vanhempaan Gnome 2.x työpöytäympäristöön. Matessa oleva Gnome 2.x tyyppinen työpöydän yläpaneeli ei tosin toimi kunnolla Orcan kanssa mikä on yksi niistä asioista miksi Gnome on paljon parempi valinta kuin Mate. Käytännössä kaikki muut työpöytäympäristöt ovat käyttökelvottomia näkövammaiselle, koska ne ei toimi Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. Cinnamon, XFCE, LXDE, KDE, jne. ovat kaikki käyttökelvottomia. Yleisesti kannattaa huomata se, että Orca toimii hyvin GTK+ käyttöliittymäkirjastoa käyttävien sovellusten kanssa, mutta QT-sovellusten kanssa on paljon ongelmia ja usein QT -ohjelmat ei toimi ollenkaan Orcan kanssa niin, että niitä oikeasti pystyisi käyttämään. Orca kehitettiin alunperin nimenomaan Gnomea varten ja Gnome on tehty GTK+:lla, joten ei ole yllättävää ettei esimerkiksi Qt:lla tehty KDE toimi Orcan kanssa. Näkövammaisen kannattaa siis käyttää Gnome -työpöytää tai Matea sekä valita sovelluksiksi ensisijaisesti GTK+:lla tehtyjä sovelluksia, eli esimerkiksi nimenomaan Gnomelle tehtyjä sovelluksia. Toki suurin osa muistakin GTK+ sovelluksista toimii ongelmitta. Valitettavasti joidenkin sovellusten käyttöliittymä on kuitenkin suunniteltu niin ettei se oikein ole käytettävä ruudunlukuohjelman kanssa ja osa sovelluksista on täysin käyttökelvottomia ruudunlukuohjelman kanssa. Kannattaa kokeilla siis eri sovelluksia jolloin löytyy ne itselle parhaiten sopivat ja ruudunlukuohjelman kanssa parhaiten toimivat sovellukset.

Yleisesti Linuxin sopivuus näkövammaiselle on parantunut viime vuosina huomattavasti. Toisaalta on myös joitain huolestuttavia uusia tekniikoita, joilla tehdyt sovellukset ei toimi lainkaan Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. Pahimpia ovat Electron -sovellukset, joita käytettäessä ruudunlukuohejelma ei puhu mitään. Electron perustuu Chromiumin ja Google Chromen web-tekniikkaan, yhtenä esimerkkinä käyttökelvottomista Electron -sovelluksista on uusi MicroSoftin tekemä Skype, jota näkövammaiset ei siis pysty käyttämään ollenkaan. Kaikki Electron -sovellukset on käyttökelvottomia Orcan kanssa käytettynä, koska ruudunlukuohjelma ei noita sovelluksia käytettäessä puhu mitään. Electron on täyttä roskaa ja Chromiumin ja Chromen kehittäjillä ei tunnu olevan mitään aikeita korjata tilannetta. Chrome ja Chromium -webbiselaimet on nekin ihan yhtälailla käyttökelvottomia Orca -ruudunlukuohejelman kanssa. Onneksi Firefox toimii hienosti.

Eli kyllä Linuxia pystyy käyttämään jopa sokeana, eikä käytön tarvitse rajoittua komentorikäyttöön. Tämä artikkeli keskittyi paasiassa Debianiin, mutta toki Orca ja brltty on saatavilla muillekin Linux -jakeluille. Debian kuitenkin on panostanut huomattavasti siihen, että jakelu on käytettävä myös näkövammaisille. Se näkyy esimerkiksi siinä että Debianissa, toisin kuin monessa muussa linux -jakelussa, Orca ja brltty on käytettävissä heti asennusvaiheesta lähtien ja Debianin pystyy asentamaan sokeanakin. Debian on näkövammaiselle sopiva linux -jakelu senkin takia, että Debianin vakaat julkaisut on hyvin testattuja ja luotettavia. Debianissa olevat ohjelmat on testattu paljon paremmin kuin käytännössä missään muussa linux -jakelussa ja se taas tarkottaa sitä, että Debianissa olevat ohjelmat eivät kaatuile. Debian on paljon bugittomampi kuin esimerkiksi Ubuntu. Käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien luotettava ja vakaa toiminta on hyvä asia kenen tahansa kannalta, mutta näkövammaisen kannalta se on erityisen tärkeää.

Näkövammaisen käytössä olevan käyttiksen ja ohjelmien pitää toimia kunnolla, se ei ole hyväksyttävää että käyttis tai ohjelmat kaatuilee ja sekoilee puutteellisen testauksen takia. Eli Ubuntua ei suositella kenellekään näkövammaiselle. Kun taasen Debiania voidaan suositella lämpimästi. Toki tietenkin Debianissakin on bugeja siinä missä jokaisessa isossa ohjelmistossa, mutta Debianissa bugeja on paljon vähemmän kunnollisen testauksen ansiosta.

Käyttöliittymät

Työpöytäympäristöt

Esteettömyyttä tukevia ohjelmia[muokkaa]

Näytönluku[muokkaa]

Puhesyntetisaattorit[muokkaa]

  • Festival on puhesyntetisaattori. Se koostuu erilaisista moduuleista.
  • Suopuhe muuttaa Festival-ohjelman puhumaan suomea.
  • eSpeak on puhesyntetisaattori, jota käytetään jakeluiden "puhuvissa" versioissa.
  • eSpeak NG on avoimen lähdekoodin puhesyntetisaattori, joka tukee yli sataa kieltä ja aksenttia.
  • Mimic on tekstiä puheeksi Mycroftin -teknologia [3].
  • DeepSpeech on puhe-teksti-moottori, jossa käytetään Baidun Deep Speech -tutkimusasiakirjaan perustuvilla koneoppimistekniikoilla koulutettua mallia. Project DeepSpeech käyttää Googlen TensorFlow'ta toteutuksen helpottamiseksi [4].

Apuohjelmat[muokkaa]

  • Text2wave on Festival-projektiin sisältyvä apuohjelma, jonka avulla voit muuntaa tekstidokumentin syntetisoiduksi puheäänitiedostoksi.

Käyttöliittymät[muokkaa]

  • Gespeaker on GTK+-käyttöliittymä espeakille. Sen avulla voit toistaa tekstiä monilla kielillä ja asettaa ääni, äänenkorkeus, äänenvoimakkuus ja nopeus. Luettu teksti voidaan myös tallentaa WAV-tiedostoon myöhempää kuuntelua varten. [5]
  • eSpeakEdit tarjoaa käyttöliittymän eSpeak-äänten muokkaamiseen [6].

Pistekirjoitus[muokkaa]

Linux-wikin artikkeleista lisätietoa[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]