Ero sivun ”Mistä Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(typo)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(58 välissä olevaa versiota 33 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Ostaminen ==
{{DISPLAYTITLE:Mistä Linux?}}
Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat [[Avoin lähde|avoimia ohjelmistoja]], esimerkiksi [[Debian]], [[Fedora Linux]] ja [[Ubuntu]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.


Mikäli haluat ostaa valmiin asennus-CD:n tai -DVD:n, niin ainakin seuraavat paikat myyvät erilaisia Linux-[[jakelu]]ita:
== Lataaminen ==
Useimmat käyttäjät lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.


*http://www.dataclub.fi
Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. [[Paketinhallinta]]ohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.
*http://www.linux-tuki.fi/linux-cd
*http://www.kampusdata.fi
*http://linuxdisk.urli.net


Kannattaa kysyä myös muista ohjelmistoja myyvistä liikkeistä – ja linuxia käyttäviltä tutuilta.
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.


Osa asennuslevyjen valmistajista lahjoittaa osan tuotoistaan valitsemansa jakelupakettiprojektin käyttöön, osa pyrkii vain myymään asennuslevyjä halvalla.
Toinen tapa ladata verkosta on käyttää [[BitTorrent]]-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTracker]-sivustolta.


Eroa on myös siinä, ostaako pelkän CD-levyn, vaiko sisältääkö paketti ohjekirjan ja mahdollisesti tukipalvelut – ja sisältääkö paketti vain yhden CD:n keskeisillä ohjelmilla vaiko koko jakelun (esimerkiksi koko Debian on 2 DVD:tä tai 14 CD:tä, tämän lisäksi suurinpiirtein saman verran [[lähdekoodi]]a). Varsinainen asennuslevy yleensä riittää, jos tarkoituksena on asentaa linux vain muutamalle koneelle ja käytössä on laajakaistayhteys.
Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta [[Jakelut]] sekä [[Suositeltavat Linux-jakelut]].


Myynnissä on sekä eri jakeluiden virallisia CD-settejä, että epävirallisia, joihin on koottu tekijän mielestä sopivia osia jakeluista. Linux on tavallisten PC-koneiden lisäksi saatavana monille muille laitearkkitehtuureille.
== Laitteen ostaminen Linuxilla ==
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta ''[https://foorumi.linux.fi/c/tietokoneet-oheislaitteet-ja-yhteensopivuus Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus]''.


Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tiettyyn CD-settiin on otettu mukaan. Kannattaa joko varautua hakemaan joitakin ohjelmien osia verkosta tai selvittää tarkkaan mitä ostettava paketti sisältää. Ongelmat koskevat lähinnä "suljettuja" multimediaformaatteja ja joitakin ajureita.
[[Linux-yritykset#Tuotteet|Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä]] auttaa alkuun.


Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat vapaita, esimerkiksi virallinen Debian kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa, että CD-settejä voi vapaasti lainata ystävilleen ja tuntemattomillekin (monessa jakelussa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).
== Apua hankintaan ==


==Verkosta imurointi==
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.
 
Useimmat imuroivat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta HTTP- tai FTP-palvelimelta. Imurointi vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.
 
Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat ovat usein nopeita. Koko jakelua ei yleensä kannata imuroida, vaan ensin vain asennusmedia (yksi CD riittää, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön) ja muut paketit sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.
 
Usein tehokkain tapa on käyttää BitTorrent-levitystapaa.
 
*Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy [http://linuxtracker.org/ LinuxTrackeristä] ja [http://www.datagalaxy.net/linux/ DataGalaxystä]
*Useita eri jakeluita löytyy suomalaisesta [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ funetistä]
 
Tietoa eri jakeluversioista löytyy englanniksi osoitteesta: http://distrowatch.com/
 
==Asennettuna ostaminen==
 
Palvelinjärjestelmiä Debianilla: [http://www.veopc.com/linux.html VEO-JTKH (JKL)]
 
Mm järjestelmäsuunnittelu, asennus, tuki ja ylläpito: [http://www.pronics.com Pronics Oy]
 
Tuki- ja asennuspalvelu [http://www.linux-tuki.fi/ Linux-tuki.fi]
 
Katso myös artikkeli [[Linux-kannettavat]]
 
==Muut mahdollisuudet==
 
Jos itseltä eikä keneltäkään lähipiiristä löydy laajakaistaa saati polttavaa cd-asemaa, mutta haluaa silti kokeilla Linuxia maksutta, tarjoaa mm. [[Ubuntu]] mahdollisuuden tilata asennus-cd postikuluitta kotiisi osoitteesta http://shipit.ubuntu.com/. CD:itä on mahdollisuus tilata samalla kertaa useampikin (kohtuuden rajoissa tottakai) ja jakaa niitä ystäville ja tutuille. Suomenkielisen Ubuntu-levyn ostaa edullisesti myös [http://www.soihtu.org/ Kahvila Soihdusta] Helsingissä. Myös [http://www.huuto.net/fi/ Huuto.netin] ATK/Linux-käyttöjärjestelmät -osastolla myydään itse poltettuja Linux-cd:itä melkein aihion hinnalla.
 
Paikalliset Linux-[[käyttäjäyhdistykset]] ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä CD-levyjä.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Suositeltavat Linux-jakelut]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Linux hitaalla yhteydellä]]
*[[Oheistarvikkeet]]


[[Luokka:Vinkit]]
[[Luokka:Vinkit]]

Nykyinen versio 26. toukokuuta 2022 kello 21.50

Linux ja suurin osa sen mukana käytettävistä ohjelmistoista ovat avoimia ohjelmistoja, esimerkiksi Debian, Fedora Linux ja Ubuntu kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asennuslevykuvaa saa ja kehotetaankin vapaasti jakamaan ystäville ja muille.

Lataaminen[muokkaa]

Useimmat käyttäjät lataavat Linux-jakelunsa ilmaiseksi verkosta. Ladattu jakelu kirjoitetaan usein jollain apuohjelmalla muistitikulle, CD-levylle, DVD-levylle tai muulle medialle. Lataus vaatii kunnollisen verkkoyhteyden, mutta ei välttämättä itse koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.

Pyri käyttämään kotimaista tai maantieteellisesti lähintä palvelinta, koska fyysisesti lähellä sijaitsevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on melko suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennuslevykuva riittää. Asennuslevykuva on yleensä kooltaan noin 2Gt ja joillakin jakeluilla on erikseen myös pienempiä, riisutumpia asennuslevykuvia. Paketinhallintaohjelmisto osaa yleensä hakea verkosta muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä halutaan asentaa.

Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen Funet-palvelusta, jakelun nimellä eri alahakemistoista. Jakelujen verkkosivuilta löytyy myös usein lista virallisista peilipalvelimista.

Toinen tapa ladata verkosta on käyttää BitTorrent-levitystapaa. Torrent-ituja Linux-jakeluiden imuroimiseen löytyy LinuxTracker-sivustolta.

Tietoa eri jakeluista löytyy sivuilta Jakelut sekä Suositeltavat Linux-jakelut.

Laitteen ostaminen Linuxilla[muokkaa]

Katso myös artikkeli Linux-kannettavat. Keskustelua Linux-esiasennetuista tietokoneista muun muassa linux.fi:n foorumilta Tietokoneet, oheislaitteet ja yhteensopivuus.

Lista Linux-tietokoneita ja yhteensopivia laitteita myyvistä yrityksistä auttaa alkuun.

Apua hankintaan[muokkaa]

Paikalliset Linux-käyttäjäyhdistykset ovat myös paikkoja, joista kannattaa kysellä apua.

Katso myös[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Mistä_Linux&oldid=57560”