BitTorrent

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tux.png
Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja vapaaohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

BitTorrent on P2P-tiedonsiirtoprotokolla, jonka avulla suuretkin tiedostot siirtyvät suurillekin ihmismäärille kohtalaisella nopeudella. Se ei sisällä minkäänlaista hakumenetelmää, kuten P2P-järjestelmillä on tapana, vaan BitTorrent on pelkkä siirtotie. BitTorrentilla tiedoston levitykseen laittava levittää itutiedostoa (.torrent-päätteinen), joka avataan BitTorrent -asiakasohjelmalla. Poiketen useista P2P-järjestelmistä, BitTorrentilla on huomattavan paljon myös tekijänoikeuslakien mukaista käyttöä. Sitä käytetään paljon mm. Linux-jakeluiden levykuvien levitykseen, ja myös mm. World of Warcraft -pelin päivitykset jaellaan BitTorrentin välityksellä.

Toiminta[muokkaa]

Kuvitellaan, että haluamme ladata jonkin jakelun levykuvan. Etsimme tiedoston nettilinkin, klikkaamme sitä ja BitTorrent aloittaa lataamisen. Aluksi BitTorrent yhdistää seurantapalvelimeen (engl. tracker), joka kertoo asiakasohjelmallemme mistä tietokoneissa tiedosto löytyy, mitä osia tiedostosta löytyy jne. Kun BitTorrent saa tiedot halutusta tiedostosta, se alkaa lataamaan, mutta ei suinkaan yhtä tiedostoa yhdestä paikasta vaan yhden tiedoston, esimerkiksi 256 kt osia eri tietokoneilta. Heti kun yksi 256 kt:n siivu on ladattu, BitTorrent automaattisesti laittaa sen siivun jakoon vähentäen samalla kuormitusta verkossa. Juuri tällä tekniikalla myös sinä saat tiedoston nopeammin perille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun verkon laajuus kasvaa, kasvaa myös saman tiedoston jakajien määrä ja kaistan kulutus yksittäisten käyttäjien keskuudessa tasoittuu. Jo muutaman sekunnin kuluttua latauksen aloittamisesta myös sinä laajennat tätä verkkoa. Nyt herää kysymys, että mitä hyötyä on jos sama siivu löytyy tuhannelta käyttäjältä? Ei mitään, mutta BitTorrent ei lataakaan tiedostoa "järjestyksessä", vaan seurantapalvelimen avulla se etsii tiedostosiivut, joita on vähiten liikenteessä, lataa ensin ne ja tällä tavalla tasoittaa myös tiedoston saatavuuden verkon sisällä. Osat, joiden jakajia on vähiten, ovat myös "epävarmimpia" ladattavia BitTorrentin luonteesta johtuen. Koska kuka tahansa käyttäjä voi milloin tahansa poistua, vieden samalla jaossa olevat osat pois, kannattaa ne ladata ensin turvaan ja muille ihmisille jakoon. Jos jonkin osan saatavuus on puolestaan hyvä, on todennäköistä, että lataaminen onnistuu myös puolen tunnin, päivän tai viikonkin päästä.

Tiedostot siis haetaan nettilinkkiä klikkaamalla pieni siivu kerrallaan ja kun kaikki tiedoston siivut ovat tulleet tietokoneelle BitTorrent koostaa tiedoston kokonaisiksi. Tässä piilee perinteinen ongelma, kuten jokaisessa tiedostonjakoon liittyvässä ohjelmassa: jos haemme tiedoston pieninä palasina useasta eri lähteestä, niin miten voimme olla varmoja että tiedosto on varmasti toimiva ja kunnossa? Helposti, seurantapalvelimen ja BitTorrent-asiakkaan välillä tapahtuu myös keskustelua jossa lähetetään tiedostosta CRC-tarkistuslukuja. Nämä toimivat samalla tapaa kuin GNU/Linux-jakelupakettien testaamiseen tarkoitetut md5-summat, 32-bittinen tarkistussumma lasketaan erikseen jokaiselle pienelle tiedostonpätkälle ja jos se on viallinen, ei sitä ladata vaan etsitään oikeellinen tiedostosiivu ja yritetään uudestaan.

Asiakasohjelmia[muokkaa]

P2P-tiedonsiirto ohjelmat
BitTornado | BitTorrent (ohjelma) | Deluge | Gnome BitTorrent | KTorrent | Miro | Retroshare | rTorrent | Transmission | Vuze

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]