Ubuntun live-CD:n mukauttaminen

Ubuntun live-CD on melko helposti mukautettavissa omaan käyttöön. Ubuntun liverompussa käytetään muokkaamattomia paketteja, joita voi asennetaa ja poistaa aptilla kuten tavallisessakin järjestelmässä.

Mukauttamisen tekee työlääksi kaksinkertainen kääriminen levykuviin. CD-levykuvan sisällä on squashfs:llä pakattu juuriosio. Lisäksi tietoa on kääritty mm. initrd:n sisään. Tässä ohjeessa neuvotaan kääreiden availu siten, että levytilaa kuluu niin vähän kuin mahdollista ja toki myös kääriminen takaisin valmiiksi levykuvaksi.

Lähteenä tässä ohjeessa on käytetty osoitteesta https://help.ubuntu.com/community/LiveCDCustomization löytyvää mukautusohjetta. Tässä ohjeessa käytetään lähdeartikkelista poiketen kopioinnin sijaan unionfs-moniliitoksia ja esitellään etäpelastuslevyn tekemistä.

Avaaminen mukauttamista varten

Oletetaan, että käytettävissäsi on Ubuntun levykuva. Tämä ohje on kirjoitettu Ubuntu Desktop -levyä silmällä pitäen, tosin ohje toiminee myös muihin casperia käyttäviin levyihin.

Liitetään kaikki levyt muokkausoikeuksin.

Keksi jokin paikka, jossa mukautusvaiheen väliaikaiset tiedostot säilytetään. Luo paikkaan hakemisto, esimerkiksi ubuntu-live ja siirry sinne. Suorita seuraavat komennot:

mkdir -p live live-ro live-rw squashfs squashfs-ro squashfs-rw
mount -o loop ALKUPERÄINEN_ISO live-ro
mount -t unionfs -o dirs=live-rw:live-ro=ro none live
mount -o loop -t squashfs live-ro/casper/filesystem.squashfs squashfs-ro/
mount -t unionfs -o dirs=squashfs-rw:squashfs-ro=ro none squashfs

Komentojen seurauksena syntyvät muokkausoikeuksilla varustetut hakemistot live ja squashfs. Hakemistossa live on varsinaisen liverompun juurihakemisto – eli se, joka näkyy, kun rompun laittaa koneeseen. Hakemistossa squashfs puolestaan on rompulta käynnistetyn järjestelmän juurihakemisto, Esimerkiksi asennetut ohjelmat sijaitsevat squashfs-hakemistossa.

Seuraavaksi valmistellaan verkkoyhteydet ja chroot-ympäristö, jotta päästäisiin muokkaamaan liveromppua livenä. Komennot ajetaan samasta hakemistosta kuin ylläolevat.

cp /etc/resolv.conf squashfs/etc/
mount --bind /dev/ squashfs/dev
chroot squashfs

Nyt eteen avautuva komentotulkki on live-cd:llä. Siellä on valmiina tarvittavat perusohjelmistot mm. komentotulkin käyttöä varten.

Valmistellaan vielä ympäristöä lisäämällä välttämättömät pseudotiedostojärjestelmät ja asetetaan pari ympäristömuuttujaa välttämään ongelmia. Localen asettamisella pyritään välttämään mm. omasta koneesta periytyvien localeiden sivuvaikutukset.

mount -t proc none /proc
mount -t sysfs none /sys
export HOME=/root
export LC_ALL=C

Nyt ympäristö on valmis käytettäväksi ja voit siirtyä kohtaan mukauttaminen.

Paketointi uudeksi levykuvaksi

Lisätietoja lähteenä olevan oppaan kohdasta Cleanup.

Oletetaan, että olet vielä chrootin sisällä. Jos olet ehtinyt jo poistumaan, palaa takaisin.

Poistetaan tarpeettomat tiedostot ja poistutaan chroot-ympäristöstä:

apt-get clean
rm -rf /tmp/*
rm /root/.bash_history
rm /etc/resolv.conf
umount /proc
umount /sys
exit

Irrotetaan vielä dev-tiedostojärjestelmä chrootin ulkopuolelta:

umount squashfs/dev

Nyt tehdään rutiinitoimenpiteitä, kuten päivitetään pakettilistaukset ja kapseloidaan squashfs-levykuva uudestaan. Viimeisin rivi vie eniten aikaa, koska se pakkaa juurihakemiston tiedostot squashfs-levykuvaksi cd:n levykuvan sisään.

chmod +w live/casper/filesystem.manifest
chroot squashfs dpkg-query -W --showformat='${Package} ${Version}\n' >live/casper/filesystem.manifest
cp live/casper/filesystem.manifest live/casper/filesystem.manifest-desktop
sed -i '/ubiquity/d' live/casper/filesystem.manifest-desktop
rm live/casper/filesystem.squashfs
mksquashfs squashfs live/casper/filesystem.squashfs -nolzma

Saatoit ihmetellä yllä, että miten levykuva voidaan noin vain poistaa, vaikka se on vielä liitettynä. Tämä onnistuu, koska vanha squashfs on mountattu live-ro-hakemistosta, eikä live-hakemistosta. Kyseessä on siis käytännössä eri tiedosto, vaikka jakavatkin saman levysijainnin.

Tässä vaiheessa voit muokata levyn nimen haluamaksesi tiedostosta live/README.diskdefines.

Lopuksi muodostetaan md5-summat uudestaan.

rm live/md5sum.txt
(cd live && find . -type f -print0 | xargs -0 md5sum > md5sum.txt)

Nyt luodaan lopulta uusi levykuva. Muokkaa halutessasi mkisofs:n -V-parametrin määrittelemää levynnimeä ja uuden levykuvan tiedostonnimeä.

cd live
mkisofs -r -V "ZouppenRoot" -cache-inodes -J -l -b isolinux/isolinux.bin -c isolinux/boot.cat \
 -no-emul-boot -boot-load-size 4 -boot- info-table -o ../UUSI_ISO.iso .
cd ..

Irrotetaan mukauttamisen aikaiset tiedostojärjestelmät:

umount live squashfs squashfs-ro live-ro

Valmista tuli! Lopuksi levyllesi jäi notkumaan vajaan gigatavun verran väliaikaisia tiedostoja. Hakemistossa live-rw on muutokset alkuperäiseen liveromppuun verrattuna (eniten tilaa vie uusi squashfs-levykuva). Hakemistossa squashfs-rw sen sijaan on muutokset valmiin live-ympäristön tiedostojärjestelmässä. Voit säilyttää ne myöhempiä muokkauksia varten tai tuhota heti. Mikäli säilytät ne, voit ottaa ympäristön käyttöön täsmälleen samoilla komennoilla, jotka voit näppärästi kasata vaikka skriptiksi.

Nyt voit polttaa levykuvan cd:lle mieluisimmalla ohjelmallasi.

Mukauttaminen

Mikäli tarvitset lisää tilaa live-CD:lle, voit poistaa tarpeettomia paketteja. Jotta pystyt polttamaan levyn tavalliselle rompulle, ei lopullisen levykuvan koko saa kasvaa 700 megatavun yli.

Paketit kannattaa poistaa käyttäen purgea, jolloin myös asetustiedostot poistuvat. Esimerkiksi näin:

apt-get remove --purge openoffice.org-core gimp gimp-data

Hyvän käsityksen kunkin paketin tilan kulutuksesta saa tällaisella virityksellä:

dpkg-query -W --showformat='${Installed-Size} ${Package}\n' | sort -nr | less

Voit muokata tarvittaessa /etc/apt/sources.list -tiedostoa esimerkiksi ottamalla käyttöön universe-paketit. Voit samalla päivittää järjestelmän uusimpaan versioon:

apt-get update
apt-get dist-upgrade

Etäpelastuslevy

Mikäli pelastettavan koneen luo ei pääse fyysisesti, mutta se on liitetty verkkoon, on mahdollisuus käyttää etäpelastusta. Tässä neuvotaan live-CD:n mukauttaminen automaattiseksi etäkäyttölevyksi, joka avaa tarvittavat palvelut etäkäyttöä varten ja muodostaa palomuurin ohittavat tunnelit.

Tätä käyttääksesi tarvitset:

• tunnukset kiinteällä hostnamelle varustetulle palvelimelle
• live-cd avattuna mukauttamista varten (sivun alussa ohjeet)
• oman julkisen ssh-avaimesi (voit luoda ssh-keygenillä)

Annetaan seuraavat komennot chrootissa, joka asetettiin sivun alun ohjeiden mukaan. Asennetaan ssh-palvelin ja autossh. Autossh on universe-pakettilähteessä, joten ota se käyttöön ennen tätä.

apt-get install openssh-server autossh

Muodostetaan liverompulle ssh-avain. Anna ohjelman tallentaa tiedostot oletussijainteihin.

ssh-keygen

Kopioi ~/.ssh/authorized_keys -tiedostoon oman julkisen avaimesi rivi. Se löytyy usein kotikoneesi tiedostosta ~/.ssh/id_rsa.pub tai ~/.ssh/id_dsa.pub.

Jotta pääset käyttämään kaksisuuntaista tunnelia, tarvitset myös toisensuuntaisen avaimenvaihdon. Kopioi liverompun tiedosto ~/.ssh/id_rsa.pub käyttämäsi palvelimen kotihakemistosi tiedoston ~/.ssh/authorized_keys loppuun. Tällöin liverompun käyttäjä pääsee myös kirjautumaan käyttämällesi palvelimellei. Tässä on siis potentiaalinen tietoturva-aukko myös tähän suuntaan. Sen välttämisestä on lopussa ohjeita.

Muokataan tiedostoa /etc/rc.local ja lisätään ennen riviä exit 0 seuraavat rivit. Korvaa sana tunnus@hostname käyttämäsi palvelimen tiedoilla ja numerot 8020 ja 8022 käyttämilläsi palvelimen vapailla porteilla. Ensin mainittua porttia seuraavaksi suuremman portin on myös oltava vapaana, jotta tunneli toimisi.

export AUTOSSH_GATETIME=0
export AUTOSSH_POLL=60
autossh -M 8020 -qf -4Ng -R 8022:127.0.0.1:22 tunnus@hostname

Jotta palvelimen rivi tallentuu liverompun known-hosts-tiedostoon, täytyy yhdistää yhden kerran ja sanoa 'yes'. Sisälle pitäisi päästä ilman salasanaa, jos kaikki on kunnossa.

ssh -4 tunnus@hostname

Palvelimen asetukset

Jotta etäpelastettavan koneen rompulla ei päästäisi käsiksi tiedostoihin palvelimella tai tekemään mitään muuta kuin porttiohjauksia, tarvitaan muokata riviä, joka on lisätty käytetyn tunnuksen tiedostoon ~/.ssh/authorized_keys. Lisätään etäpelastuslevyn julkisen avaimen rivin alkuun:

command="/bin/false",no-agent-forwarding,no-X11-forwarding,no-pty

Mikäli halutaan, että palvelimen kautta voidaan ottaa suora yhteys ylläpidettävään koneeseen, täytyy säätää palvelimen asetuksia roottina. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, tunneliin voidaan yhdistää vain suoraan palvelimen komentoriviltä yhdistämällä localhostiin.

Muokkaa palvelimen tiedostoa /etc/ssh/sshd_config ja lisää loppuun rivi (huomaa tabulaattorisisennys ja korvaa tunnus oikealla):

Match User tunnus
	GatewayPorts yes

Yhdistäminen ja pelastaminen

Kun etäpelastustehtävä tulee, pyydä vaikkapa puhelimitse pelastettavaa konetta bootattavaksi polttamasi cd:n kera. Mikäli kone saa yhteyden verkkoon, pitäisi tunnelinkin olla ylhäällä. Mikäli et poistanut pelastuslevyltä Firefoxia, kokemattomankin etäkäyttäjänkin on helppo varmistaa netin toimiminen sillä.

Voit muodostaa yhteyden koneeseen seuraavasti (korvaa palvelimen nimi ja portti, jätä root:

ssh -p 8022 root@palvelin

Onnea. Olet etäyhteydessä. Voit liittää tietokoneen levyjä, lukea lokeja ja alkaa etsimään vikaa. Jos kyseessä on vaikkapa kiukutteleva Windows-kone, voit ottaa tiedot etänä talteen ja käynnistää Ubuntun asennuksen!

Muuta mukautettavaa

Käynnistyskuvan voi vaihtaa piirtämällä vanhan live/isolinux/splash.pcx-kuvan pohjalta uuden ja muuntamalla sen oikeaan muotoon. Tallenna muokkaamasi kuva sekä pcx- että raw ppm-muodoissa. Tämä näyttää toimivan, vaikka ppmtolss16 valittaa liian isosta väripaletista. Komenna (korvaa UUSIKUVA kuvan polulla):

ppmtolss16 '#ffffff=7' < UUSIKUVA.ppm > live/isolinux/splash.rle
cat UUSIKUVA.pcx > live/isolinux/splash.pcx 

Rompulta käynnistettäessä ruudulle listautuu valtaisa määrä kieliä, joista yleensä vain suomi ja englanti lienevät tarpeellisia. Voit siivota tarpeettomat kielet poistamalla rivejä tiedostosta live/isolinux/langlist.