Ero sivun ”Aloittelijalle” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa. | '''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa. | ||
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. | Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi [[Microsoft Windows]] tai [[macOS]], ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse. | ||
Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin. | Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi. | Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi. | ||
=== 1. Luo asennusmedia === | |||
Linux-käyttöjärjestelmä asennetaan asennusmedialta, joka on tyypillisimmin nykyaikana USB-muistitikku. Asennusmediana voi toimia myös DVD-levy tai SD-muistikortti. | |||
Asennusmedia luodaan valitsemasi jakelun ISO-tiedoston sekä jonkin apuohjelman avulla. [https://etcher.balena.io/ BalenaEtcher] on hyvä ohjelma asennusmedian luomiseen ja toimii sekä Windows- että Mac-tietokoneilla. BalenaEtcher on helppo käyttää: siinä valitaan ISO-levykuva tietokoneen tiedostoista ja laite, josta asennusmedia tehdään, ja tämän jälkeen asennusmedia luodaan. Luominen kestää yleensä 10-20 minuuttia riippuen ISO-levykuvan koosta ja asennusmediana käytettävän tallennusvälineen nopeudesta. | |||
=== 2. Käynnistä tietokone asennusmedialta === | |||
Toinen vaihe on käynnistää tietokone asennusmedialta. Sitä varten tietokone on sammutettava kunnolla. Kun painat virtanappia, painele samalla sitä näppäintä, jolla pääset käynnistysvalikkoon. Käynnistysvalikko on valikko, josta valitaan, miltä tallennusvälineeltä tietokone halutaan käynnistää. Tavallisesti tietokone käynnistyy kiintolevyltä, mutta tässä tapauksessa se on saatava käynnistymään ulkoiselta medialta. Näppäin, jolla käynnistysvalikkoon pääsee, riippuu tietokoneen valmistajasta, mutta tyypillisiä vaihtoehtoja ovat Esc, F2, F9 ja Del. Mac-koneissa tämä näppäin on Option (Alt). Tässä kohdassa on tärkeää huomata, että kyseessä on eri näppäin kuin millä pääsee tietokoneen [[BIOS]]:iin. | |||
Kun pääset käynnistysvalikkoon ja saat valittua siitä asennusmediasi (tämä tehdään yleensä nuolinäppäimillä ja Enter-näppäimellä), Linux käynnistyy live-tilassa. Tässä tilassa mitään ei ole vielä asennettu tai poistettu, vaan Linux toimii niinsanotussa kokeilutilassa, jossa voi hyvin kokeilla, miltä käyttöjärjestelmä tuntuu. Nopeus ei ulkoiselta laitteelta ajaessa ole yleensä nopein mahdollinen, eli hitaudesta ei kannatakaan välittää. Sen sijaan nyt kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöön. Onko käyttöliittymä helppokäyttöinen? Mistä toiminnot löytyvät? | |||
=== 3. Asenna Linux === | |||
3. | |||
Jos äskeisen kokeilun perusteella päädyt asentamaan Linuxin koneellesi, tee se avaamalla asennusohjelma. Jotkin jakelut kysyvät heti käynnistyessä asiaa, joistakin asennusohjelman pikakuvake löytyy työpöydältä. Joka tapauksessa ohjelman pitäisi löytyä järjestelmän sovelluksista. Asennusohjelma kysyy kysymyksiä liittyen asennukseen ja aloittaa tämän jälkeen asennuksen. Asennus kestää tietokoneen tehoista riippuen yleensä noin 10-45 minuuttia. | |||
Asennuksen jälkeen, asennusohjelma pyytää sinua käynnistämään tietokoneesi uudelleen ja irroittamaan asennusmedian. Toimi ohjeiden mukaan. Kun kone käynnistyy uudelleen, voit alkaa nauttimaan Linuxista. | |||
Kun | |||
== Linux-järjestelmän perusteita == | == Linux-järjestelmän perusteita == | ||
| Rivi 116: | Rivi 96: | ||
== Miten ohjelmia asennetaan? == | == Miten ohjelmia asennetaan? == | ||
:''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]'' | :''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]'' | ||
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]] | Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]-pohjaisilla, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä. | ||
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. | Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy. | ||