Ero sivun ”Aloittelijalle” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiiri522 (keskustelu | muokkaukset)
Hiiri522 (keskustelu | muokkaukset)
 
(9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
'''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.
'''Linuxia''' on aiemmin pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet, jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle. Käytännössä kaikki mitä muilla käyttöjärjestelmillä on mahdollista tehdä ja käyttää, verkkoselaimista, tuottavuussovelluksiin ja pelaamiseen asti on mahdollista Linux-jakeluiden kanssa.


Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi Windows tai macOS, ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse.  
Linux-maailmaan tutustuessa on hyvä pitää mielessä, että Linux on suunniteltu eri lähtökohdista kuin esimerkiksi [[Microsoft Windows]] tai [[macOS]], ja jotkin asiat hoidetaan eri tavalla. Perusteiden opettelu saattaa tuntua turhauttavalta, mutta tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena myöhemmin. Ei kukaan ole tietokoneita muillakaan käyttöjärjestelmillä oppinut päivässä tehokkaasti käyttämään. Mutta siinä missä Windowsin ja macOS:n tutuiksi tulleet rakenteet ja käyttöliittymä voivat muuttua radikaalisti, jopa seuraavassa versiossa, Linux-jakelun käyttäjällä on vapaus valita mieluisensa käyttöliittymä, jota ei sanele kukaan muu kuin käyttäjä itse.  


Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.
Linuxissa käyttäjä hallitsee järjestelmäänsä, ei toisinpäin.
Rivi 11: Rivi 11:
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi.
Kun lähdet asentamaan koneellesi Linuxia, sinun on ensin päätettävä, minkä [[Jakelu|jakelun]] asennat. Jakelu on kokoelma ohjelmistoja, jossa on paitsi [[Linux (ydin)|Linux-ydin]] myös muut tarvittavat ohjelmistot ja työkalut. Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti yleisimpiä jakeluita, joiden väliltä valinta kannattaa tehdä. Parasta jakelua ei ole mahdollista sanoa, vaan valinta on lähinnä mielipidekysymys. Lataa haluamasi jakelun ISO-tiedosto koneellesi.


Käydään kuitenkin aluksi lyhyesti läpi Linux-käyttöjärjestelmän perusteet, jotta Linuxin asentaminen ei aiheuttaisi suurta "kulttuurishokkia".
=== 1. Luo asennusmedia ===


=== Windows-tietokoneella ===
Linux-käyttöjärjestelmä asennetaan asennusmedialta, joka on tyypillisimmin nykyaikana USB-muistitikku. Asennusmediana voi toimia myös DVD-levy tai SD-muistikortti.


Ensin sinun pitää luoda asennusmedia. Asennusmedia tehdään yleensä vähintään 8Gt-kokoiselle USB-muistitikulle. Muistitikun voi formatoida esimerkiksi sovelluksilla Unetbootin, balenaEtcher tai Rufus.
Asennusmedia luodaan valitsemasi jakelun ISO-tiedoston sekä jonkin apuohjelman avulla. [https://etcher.balena.io/ BalenaEtcher] on hyvä ohjelma asennusmedian luomiseen ja toimii sekä Windows- että Mac-tietokoneilla. BalenaEtcher on helppo käyttää: siinä valitaan ISO-levykuva tietokoneen tiedostoista ja laite, josta asennusmedia tehdään, ja tämän jälkeen asennusmedia luodaan. Luominen kestää yleensä 10-20 minuuttia riippuen ISO-levykuvan koosta ja asennusmediana käytettävän tallennusvälineen nopeudesta.


Unetbootin ja balenaEtcher ovat molemmat erittäin yksinkertaisia käyttää. Sinun pitää vain valita oikea tikku (muut tikut kannattaa irroittaa koneesta, jotta tämä on helpompaa) ja lataamasi jakelun ISO-tiedosto. Voit aloittaa muistitikun formatoinnin painikkeella, jossa voi lukea esim. "Start", "Aloita" tai "Flash!".
=== 2. Käynnistä tietokone asennusmedialta ===


Rufus-sovelluksessa homma tehdään samoin mutta sinulla on mahdollisuus valita muitakin asetuksia. Kun muistitikku on formatoitu (formatointi voi kestää hetken), sinun pitää käynnistää sen sisältö. Sen voi tehdä kahdella eri tavalla.
Toinen vaihe on käynnistää tietokone asennusmedialta. Sitä varten tietokone on sammutettava kunnolla. Kun painat virtanappia, painele samalla sitä näppäintä, jolla pääset käynnistysvalikkoon. Käynnistysvalikko on valikko, josta valitaan, miltä tallennusvälineeltä tietokone halutaan käynnistää. Tavallisesti tietokone käynnistyy kiintolevyltä, mutta tässä tapauksessa se on saatava käynnistymään ulkoiselta medialta. Näppäin, jolla käynnistysvalikkoon pääsee, riippuu tietokoneen valmistajasta, mutta tyypillisiä vaihtoehtoja ovat Esc, F2, F9 ja Del. Mac-koneissa tämä näppäin on Option (Alt). Tässä kohdassa on tärkeää huomata, että kyseessä on eri näppäin kuin millä pääsee tietokoneen [[BIOS]]:iin.


==== Ensimmäinen tapa: ====
Kun pääset käynnistysvalikkoon ja saat valittua siitä asennusmediasi (tämä tehdään yleensä nuolinäppäimillä ja Enter-näppäimellä), Linux käynnistyy live-tilassa. Tässä tilassa mitään ei ole vielä asennettu tai poistettu, vaan Linux toimii niinsanotussa kokeilutilassa, jossa voi hyvin kokeilla, miltä käyttöjärjestelmä tuntuu. Nopeus ei ulkoiselta laitteelta ajaessa ole yleensä nopein mahdollinen, eli hitaudesta ei kannatakaan välittää. Sen sijaan nyt kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöön. Onko käyttöliittymä helppokäyttöinen? Mistä toiminnot löytyvät?


1. Klikkaa Aloitus-kuvaketta hiiren kakkospainikkeella.
=== 3. Asenna Linux ===
2. Valitse valikosta "Windows-pääte (Järjestelmänvalvoja)"-vaihtoehto.
3. Usein sinun pitää klikata "Kyllä" salliaksesi se.
4. Kirjoita päätteeseen komento: "shutdown /r /o /f /t 00".
5. Kun kone on käynnistynyt uudelleen, valitse "Käytä laitetta"-vaihtoehto ja valitse tikkusi. Valitsemasi jakelun työpöytä tulee esiin, jos tikku toimii.


==== Toinen tapa: ====
Jos äskeisen kokeilun perusteella päädyt asentamaan Linuxin koneellesi, tee se avaamalla asennusohjelma. Jotkin jakelut kysyvät heti käynnistyessä asiaa, joistakin asennusohjelman pikakuvake löytyy työpöydältä. Joka tapauksessa ohjelman pitäisi löytyä järjestelmän sovelluksista. Asennusohjelma kysyy kysymyksiä liittyen asennukseen ja aloittaa tämän jälkeen asennuksen. Asennus kestää tietokoneen tehoista riippuen yleensä noin 10-45 minuuttia.


1. Selvitä, millä näppäimellä pääset tietokoneen BIOS-asetuksiin. Näppäin voi vaihdella koneesta riippuen. Hakemalla Googlesta "<koneen merkki> bios key" saat sen yleensä selville.
Asennuksen jälkeen, asennusohjelma pyytää sinua käynnistämään tietokoneesi uudelleen ja irroittamaan asennusmedian. Toimi ohjeiden mukaan. Kun kone käynnistyy uudelleen, voit alkaa nauttimaan Linuxista.
2. Käynnistä kone uudelleen.
3. Kun näytölle tulee taas kuva, naputtele selvittämääsi BIOS-näppäintä.
4. Muuta BIOS-asetuksia niin, että ulkoisen USB-laitteen (tässä tapauksessa tikun) sisällön on määrä avautua ensimmäisenä. Se voi löytyä monesta paikasta BIOSista riippuen.
5. Kun olet saanut muutettua tämän asetuksen, paina sitä näppäintä, joka tallentaa muutokset ja poistuu BIOSista. Ennen poistumista sinun pitää luultavasti vielä vahvistaa toiminto valitsemalla "Yes".
 
Kun valitsemasi Linux-jakelu käynnistyy, se voi suoraan kysyä, haluatko kokeilla sitä vai asentaa sen kovalevylle. Toiset jakelut taas menevät työpöydälle ja asentamisen voi aloittaa klikkaamalla "Install"-kuvaketta siellä.
 
Kuvakkeesta aukeaa sovellus, joka kysyy monia kysymyksiä. Yksi niistä on se, tyhjennetäänkö levy muista tiedoista ennen Linuxin asentamista, vai asennetaanko Linux Windowsin rinnalle. Helpointa on aina tyhjentää koko levy. Mahdollista on myös asentaa Windowsin rinnalle mutta se vaatii hiukan enemmän kovalevyn osiointityökalun käyttötaitoa.
 
Kun olet vastannut kaikkiin kysymyksiin, Linux alkaa asentumaan. Se voi kestää hetken. Kun asennus on valmis, kone kysyy, jatketaanko Linuxin kokeilua muistitikulta vai käynnistetäänkö kone uudelleen aloittaaksesi Linuxin oikean käytön. Kone kannattaa käynnistää uudelleen. Se saattaa myös pyytää irroittamaan tikun eli asennusmedian ja painamaan Enter-näppäintä. Jos niin käy, toimi ohjeen mukaan.
 
Tämän jälkeen voit alkaa nauttimaan Linuxin käytöstä!
 
=== Mac-tietokoneilla ===
 
Valitettavasti uusimmilla Maceilla voit tehdä vain [[Virtuaalikone|Linux-virtuaalikoneen]]. Virtuaalikoneet ovat virtuaalisia tietokoneita ja ne antavat mahdollisuuden kokeilla uhkarohkeita tietokonetemppuja ilman, että oma kone tuhoutuu. Jos sinulla on Mac ja haluaisit käyttää Linuxia, sinun täytyy melkeinpä tehdä virtuaalikone tai ostaa toinen Windows-kone ja asentaa Linux siihen.


== Linux-järjestelmän perusteita ==
== Linux-järjestelmän perusteita ==
Rivi 116: Rivi 96:
== Miten ohjelmia asennetaan? ==
== Miten ohjelmia asennetaan? ==
:''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''
:''Pääartikkeli: [[Ohjelmien asentaminen]]''
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]illa, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.
Linuxissa ohjelmat asennetaan ensisijaisesti käyttäen jakelun [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaa]], jolloin ohjelma asennetaan joko komentoriviltä tai graafisella paketinhallintatyökalulla. Paketinhallintajärjestelmiä on muutamia perusteiltaan erilaisia ([[Fedora Linux]]-pohjaisilla, [[Debian]]-pohjaisilla, [[Arch Linux]]-pohjaisilla, [[Gentoo]]lla ja [[Slackware]]lla omansa) ja näiden käyttämiseen on useampia työkaluja, joista joitakin voi käyttää useammalla paketinhallintajärjestelmällä.


Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy.  
Asennettaessa paketinhallinta mm. tarkistaa mitä muita ohjelmia ohjelma tarvitsee (paketin riippuvuudet) ja usein asentaa kaikki tarvittavat paketit. Paketinhallinta pitää kirjaa asennetuista paketeista ja mm. hoitaa niiden (puoliautomaattisen) päivittämisen, jos uusia versioita ilmestyy.