VNC

Kohteesta Linux.fi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tux.png
Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja vapaaohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

VNC (Virtual Network Computing) on protokolla tietokoneen graafiseen etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan (RFB-protokolla). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna X Window Systemin sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen (jota käytetään esimerkiksi SSH-yhteyden yli tai graafisten kirjautumisohjelmien XDMCP-toiminnon kautta), missä verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä.

Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin GPL-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten haarautettujen VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:

  • RealVNC - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta nimellä vnc tai vncviewer.
  • TightVNC [1] - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä tightvnc.
  • TigerVNC - haarautettu versio RealVNC:stä, jonka vapaan version kehitys on viime vuosina ollut pysähdyksissä. Sisältää mm. edistyneemmän pakkausmenetelmän, käännökset eri kielille, IPv6-tuen sekä automaattisen ssh-tunneloinnin Unix/Linux-koneilla (mikäli sekä asiakas että palvelin käyttävät TigerVNC:tä). Löytyy yleensä tigervnc- ja tigervnc-server-nimisistä paketeista.
  • UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
  • Xvnc - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" X-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä vnc-server, xorg-X11-Xvnc tai X11-server-xvnc. Xvnc käynnistyy helpoiten vncserver-skriptin avulla.
  • x11vnc - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista x11vnc.
  • vino - graafisesti hallittava VNC-palvelin GNOMElle.
  • KRDC - KDE:n VNC- ja RDP-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
  • Krfb - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.
  • Vinagre - Asiakasohjelma VNC:n ja SSH etätyöpöydän käyttöön.

Käyttö[muokkaa]

Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan (on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin nohup-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos).

Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä Xvnc-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään x11vnc-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, hiiren kursorin ym.

VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne SSH-tunnelin kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit 5900-5906 on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.

Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (sshd). Molemmat löytyvät yleensä paketista openssh, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin openssh-clients ja sshd pakettiin openssh-server. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista SSH.

Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi TightVNC, joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista tightvnc.

Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon[muokkaa]

Luodaan SSH-tunneli (valitsin -L) etäkoneeseen palvelin:

ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904

5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta -C, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:

 ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904

Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman tightvnc-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla

vncserver :4

jossa :4 tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi 5904:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin -geometry) sekä värimäärä (-depth), esimerkiksi

vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4

Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon .vnc/passwd. Sitä voi vaihtaa komennolla vncpasswd.

Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä .vnc/xstartup. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on

#!/bin/sh

xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &

Mikä käynnistää Xterm-terminaaliemulaattorin sekä yksinkertaisen TWM-ikkunointiohjelman. KDE:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon

#!/bin/sh

exec startkde

ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon

#!/bin/sh

exec gnome-session

Mallia tähän voi ottaa .xinitrc-tiedostosta.

Kun vncserver on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla

vcnviewer localhost:5903

VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää vncserver-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla

vncserver -kill :4

olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla

exit

Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon[muokkaa]

Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla

ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904

Missä 5903 on paikallisen koneen ja 5904 etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla

ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904

Etäkoneelta on löydyttävä x11vnc-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä x11vnc.

X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla

x11vnc -usepw

Missä valitsin -usepw pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta .vnc/passwd jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa vncpasswd-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:

x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd

Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella -display, esimerkiksi

x11vnc -usepw -display :0

X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman kotisivuilta tai komennolla man x11vnc.

Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla

vcnviewer localhost:5903

VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun suljet käynnistämäsi vncviewer-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla

exit

Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella -forever:

x11vnc -usepw -forever

X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla

killall x11vnc

Huom! Katso myös SSH-käyttöesimerkki: Graafinen VNC-yhteys kahden palomuurin takana olevan koneen välille

Yhdistäminen ilman SSH-salausta[muokkaa]

Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla

x11vnc -usepw

sekä antaa paikallisella koneella komennon

vncviewer etakoneen_nimi:0

missä :0 on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti 0.

Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen[muokkaa]

Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.

GNOME[muokkaa]

GNOMEen kuuluu vino-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta Järjestelmä --> Asetukset --> Etätyöpöytä.

Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.

KDE[muokkaa]

KDE:hen kuuluu Krfb-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää Internet-valikon alta kohdasta Työpöydän jakaminen. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.

KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä KRDC. Se löytyy Internet-valikon kohdasta Etätyöpöytäyhteys. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa palvelimennimi:työpöytänumero, esimerkiksi foobar:0. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen Kwallet-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään Todennetaan-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.

Yhdistäminen Windowsista Linuxin olemassaolevaan X-istuntoon[muokkaa]

Tämä ohje on pitkälti sama kuin ylläoleva kappale Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon mutta tässä ohjeessa asiakaskoneen käyttöjärjestelmänä on Windows.

Lataa Windows-koneelle tarvittavat ohjelmat: PuTTY salattua yhteyttä varten ja realvnc-client (VNC Free Edition Viewer for Windows Stand-alone Viewer) etäkäyttöä varten. Kumpaakaan ohjelmaa ei tarvitse asentaa, vaan ne käynnistetään suoraan ladatuista .exe-tiedostoista.

Asenna Linuxiin paketit openssh tai openssh-server (jakelusta riippuen) sekä x11vnc.

Tarkasta Linux-koneen ip-osoite komennolla ifconfig, esimerkiksi

tunnus@kone:~$ ifconfig
eth0     Link encap:Ethernet  HWaddr 00:13:8f:d7:cd:98
         inet addr:192.168.0.22  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
         UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
         RX packets:2212 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
         TX packets:2061 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
         collisions:0 txqueuelen:1000
         RX bytes:429344 (419.2 KB)  TX bytes:2050343 (1.9 MB)
         Interrupt:16 Base address:0xe000

Tässä ip-osoite olisi 192.168.0.22.

Avaa Windows-koneella äsken ladattu PuTTY ja kirjoita Linux-koneen IP-osoite host-riville. Kirjoita Connection -> SSH -> Tunnel -valikon Add New Forward -kohdan Source port -kohtaan 5903 ja destination-kohtaan localhost:5900. Valitse tämän jälkeen ADD. Paina Open, jolloin yhteys avataan ja sinulta kysytään kirjautumistunnuksia. Kirjoita Linux-koneen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Nyt komenna PuTTYssä

x11vnc -usepw

käynnistääksesi vnc-palvelimen. Valitsin -usepw ensimmäisellä kerralla kysyy käytettävää salasanaa. Jos koneeseen on jo asetettu vnc-salasana, ohjelma käyttää sitä.

Käynnistä nyt Windowsissa lataamasi RealVNC. Kirjoita osoitteeksi localhost:5903 ja paina OK, jolloin yhteys aukeaa.

Yhteyden saat katkaistua sulkemalla PuTTYn ja RealVNC:n.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Etätyöpöytäsovellukset
Remmina | Vinagre | rdesktop | Tsclient | Xnest | VNC