Makefile

Linux.fista

Makefile on tiedosto, jonka perusteella make kääntää ohjelman lähdekoodin. Makefilet ovat käteviä etenkin ohjelmoijille, jotka voivat niiden avulla automatisoida ohjelman käännösprosessin.

Tiedoston rakenne[muokkaa]

Makefilen rakenne on tarkasti määrätty seuraavanlaiseksi:

kohdetiedosto: lähdetiedosto1 lähdetiedosto2 lähdetiedosto3
  <tabulaattori>kääntämiskomennot

Esimerkiksi hello.c-nimiselle C-kieliselle ohjelmalle voitaisiin luoda seuraavanlainen Makefile:

hello: hello.c
    gcc hello.c -o hello

Jonka jälkeen samassa hakemistossa ajettu komento make kääntäisi ohjelman.

Useampia kohteita[muokkaa]

Samassa Makefilessä voi olla useampia käännöskohteita, joita voidaan kutsua joko pelkästään tai niitä voidaan hyödyntää toisesta kohteesta käsin. Esimerkiksi jos edellä käyttämäämme hello-ohjelmaan lisätään toinen tiedosto world.c, voitaisiin Makefilestä tehdä seuraavanlainen:

# Linkitys
hello: hello.o world.o
     gcc hello.o world.o -o hello
# Pelkkä käännös, ei linkitystä
hello.o: hello.c
     gcc -c hello.c -o hello.o 
world.o: world.c
     gcc -c world.c -o world.o

Jolloin koko ohjelman kääntäminen sujuisi komennolla make. Jos makelle ei kerrota erikseen, mikä kohde halutaan käsitellä, make käsittelee ensimmäisen lohkon. Toisaalta pelkän world.c-tiedoston kääntäminen onnistuisi komennolla

make world.o

Tätä ominaisuutta hyödynnetään usein Makefileissä olevilla clean- ja install-kohteilla. Esimerkiksi Makefilen lopussa voisi olla seuraavanlainen clean-kohde:

clean:
      rm *.o hello

Joka poistaisi käännetyt objektitiedostot (hello.o ja world.o) ja käännetyn ohjelman (hello). Tätä kutsuttaisiin komentoriviltä komennolla

make clean

Muuttujat[muokkaa]

Make tukee erilaisten muuttujien käyttöä Makefileissä, jolloin saadaan tiedostosta helpommin ylläpidettävä ja siirrettävä kun komentoja ja niiden parametreja ei tarvitse "kovakoodata".

Muuttujat määritellään yksinkertaisesti syntaksilla

muuttuja = arvo

Esimerkiksi C-kääntäjä on yleensä CC-nimisessä muuttujassa:

CC = gcc

Muuttujiin voi viitata koodissa syntaksilla $(muuttuja), esimerkiksi hello.c-tiedoston kääntävä osa edellisestä Makefilestä muuttuisi seuraavanlaiseksi

CC = gcc
hello.o: hello.c
     $(CC) -c hello.c -o hello.o

Nyt kääntäjän vaihtaminen toiseksi onnistuu pelkkää muuttujaa muuttamalla, mistä on hyötyä Makefilen kasvaessa suuremmaksi. Vastaavalla tavalla muuttujina käytetään usein esimerkiksi käännösoptioita, jolloin kaikkiin tiedostoihin saadaan haluttaessa joko debug-käännösoptiot (-g, -O0) tai julkaisua varten tehokkaat optimoinnit (-O3).

Esimerkki[muokkaa]

Esimerkki Makefilestä, jota käytetään kääntämään kahdesta C++-kielisestä lähdekooditiedostosta (src/main.cpp ja src/funktiot.cpp).

#Objektitiedostot
PROJEKTI = src/main.o src/funktiot.o

#Käännösasetukset
LDFLAGS = -lm
CXXFLAGS = -g

#Oletuksena suoritetaan osio "softa"
all: softa

#Tiedot, mistä lähdekooditiedostoista objektitiedostot käännetään
src/main.o: src/main.cpp
src/funktiot.o: src/funktiot.cpp

#Kääntö
softa:
    g++ $(PROJEKTI) $(CXXFLAGS) $(LDFLAGS) -o ohjelma

#Clean, joka poistaa tarpeettomat objektitiedostot
clean:
    rm -f $(PROJEKTI)

Nyt projektin hakemistossa voidaan ajaa komento make, jolloin make kääntää projektin:

$make
g++ -g   -c -o src/main.o src/main.cpp
g++ -g   -c -o src/funktiot.o src/funktiot.cpp
g++ src/main.o src/funktiot.o -g  -o ohjelma

Huomaa, että jos nyt muokkaamme tiedostoa src/main.cpp ja ajamme maken uudelleen, tiedostoa src/funktiot.cpp ei käännetä uudestaan:

$touch src/main.cpp
$make
g++ -g   -c -o src/main.o src/main.cpp
g++ src/main.o src/funktiot.o -g  -o ohjelma

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]