Keskustelu:Jakelu

Linux.fista

Voisiko tänne tehdä jonkinlaisen luettelon "suurista distroista", ja jokaisen kohdalle listan niistä pienemmistä jotka siihen pohjautuvat? Vähän kuin Distrowatchissa jo on. Miten sallittua (tekijänoikeuksien kannalta) on katsoa tiedot sieltä ja copy-pastella laittaa ne tänne?

Jos tuon toteuttaa niin alasivun tekeminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ehdotan että tehdään alaotsikko, esim. "Debian-pohjaiset", ja sen alle linkit kaikkien sellaisten pikkudistrojen omille sivuille jotka pohjautuvat Debianiin. -- K.

  • Tällainen luokittelu on tehty, mutta LP poisti sen. 80.223.125.28 6. maaliskuuta 2008 kello 17.21 (EET)
Kävin läpi viime aikoina jakeluartikkeleihin tekemäni muutokset, enkä löydä mitään, mihin tämä voisi viitata. Olitkohan itse unohtanut tallettaa muutoksesi? Katso sivun historiasta (linkki ylälaidassa). --LP 7. maaliskuuta 2008 kello 11.02 (EET)
  • Lisäsin tietoa miten levityspaketti koostuu, eli kerneli (linux) + käyttöjärjestelmän työkalut (gnu) ja eri ohjelmia eri tarkoituksiin. Pitäisi myös pohtia onko "jakeluversio" ja "levityspaketti" määritteillä eri merkitystä. Yleisesti tarkoittavat samaa eli GNU/Linux käyttöjärjestelmästä erilaisia kokoonpanoja, mutta eri jakeluversio taas tarkoittaa enemmänkin yhden jakelun eri versioita, vaikka saman voi sanoa "jakelun versio on...". Myös levitysversio on vähän molemmille puolille astuva, GNU/Linux käyttöjärjestelmän yksi levitettävä versio mutta silti yksi jakelu, josta voi tulla ulos monta eri jakeluversiota. Fri13 20. lokakuuta 2007 kello 14.42 (EEST)

Muutamia=[muokkaa]

Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja[muokkaa]

  • [1] - PCLinuxOS (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
  • [2] - Ubuntu (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
  • [3] - Knoppix (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
  • [4] - SuomiKnoppix (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
  • [5] - Kanotix (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, Klik-asennukset)
  • [6] - Xfld (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
  • [7] - Mepis (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
Jospa tehtäisiin niin, että ensiksi katsottaisiin, millä suurilla jakeluversioilla, kuten SuSE:lla, Ubuntulla, Mandriva Move:lla jne. on Live-CD-versio, todettaisiin se sekä laitettaisiin linkit downloading -paikkaan sekä sen jälkeen tehtäisiin oma artikkeli niistä Live-CD:stä, jotka ovat vain Live-CD:ä. 80.223.125.28 6. maaliskuuta 2008 kello 17.21 (EET)

Äitijakelu -tytärjakelu -suhteesta selvennystä[muokkaa]

Yleensä sanotaan, että esimerkiksi Ubuntu perustuu Debianiin ja vaikkapa Linux Mint perustuu Ubuntuun. Toisaalta taas väitetään esimerkiksi Mandrivan ja Fedoran perustuvan jo edesmenneeseen Red Hat Linuxiin. Minusta tässä on kuitenkin kyse kahdesta niin eri asiasta, että kannattaisi olla hieman spesifisempi. Eli melko selkeästi on havaittavissa:

Kehityksen lähtökohta[muokkaa]

Esimerkiksi Mandraken kehitys alkoi alunperin tietääkseni Red Hat Linuxista. Mandrake otti käyttöön Reh Hatin senhetkiset ohjelmat ja työkalut, ja teki niihin omat parannuksensa.

Tämänlaisella perustumisella on nykyään lähinnä historiallista merkitystä, sillä nykyään Mandrivaksi nimensä vaihtaneena tuo "sama" jakelu on täysin Red Hatista riippumaton, vaikka edelleen esimerkiksi RPM -pakettienhallinta siinä on käytössä. Itsenäistyneellä jakelulla on oma käyttäjäyhteisö, paketointi- ja julkaisusäännöksensä sekä omat tapansa ratkaista sekä tekniset että poliittiset ristiriidat.

Edelleen jatkuva perustuminen[muokkaa]

Tästä tunnetuin esimerkki on kai Ubuntu, joka tietääkseni edelleen ottaa suurimman osan ohejelmistaan suoraan Debian -jakelun epävakaasta kehityshaarasta. Tärkeimmät ohjelmat Ubuntu toki paketoi itse omat tavoitteensa huomioiden, mutta Universe-varaston ohjelmia muokataan lähinnä bugien korjaamiseksi.

Tämäntyyppisessä tilanteessa tytärjakelu on huomattavan riippuvainen äitijakelustaan. Äitijakelun paketoinnissa käytetyt säännöt ja toimintatavat näkyvät selkeästi myös tytärjakelun ohjelmissa niiltä osin, kuin tytärjakelu ei niitä itse muuta.

Ehdotus tilanteen parantamiseksi[muokkaa]

Minusta perustuminen pitäisi jollain tapaa jakaa kahdeksi eri termiksi, joista ensimmäisellä tarkoitettaisiin suhdetta tyyliin Debian-Ubuntu, ja toisella tyyliin Red Hat Linux-Mandriva.

Lisäksi olisi ehkä syytä tuoda esiin se, että vaikka Red Hat Linux on historiallisessa mielessä pohjana RHELille ja Fedoralle, on tilanne kuitenkin minun mielestäni se, että Fedora on nykyään RHEL:n äitijakelu. Tämäkin käy minusta esimerkistä sille, miksi noita termejä tulisi selkeyttää. --Muep 10. maaliskuuta 2008 kello 19.46 (EET)

Kolmas sukulaisuuden päätyyppi lienee ideatason sukulaisuus, esimerkkinä tästä vaikkapa kolmikko CRUX, Arch Linux ja Frugalware. Arch Linux pohjautuu läheisesti CRUXin ideoihin, vaikka paketoinnit ja muu koodipohja onkin alusta lähtien ollut omaa. Frugalware on Slackwareen Mandrake-tyyppisesti pohjautuva, mutta on lainannut CRUX-Arch-leirin ideoita tietynlaisesta yksinkertaisuudesta sekä tuoreista paketeista ja paketinhallinnan ominaisuuksista. Paketinhallintaohjelmana (Linux-jakelun kenties keskeisin ohjelmisto) Frugalwaressa toimii Arch Linuxin pacman (nykyisin tosin sen "uudelleenkirjoitettu forkki", pacman-g2). -- Totta on, että näille ajoittain hyvin moninaisille (sekaville?) pohjautuvuuksille tarvittaisiin artikkeliin oma kappaleensa. Esimerkiksi Ubuntulla aloittaneelle käyttäjälle muu kuin Ubuntu-tyypin pohjautuvuus saattaa olla hyvinkin vierasta, samalla lailla kuin hän saattaa vaikkapa kuvitella, ettei palvelinjakeluissa ole (oletuksena) graafista käyttöliittymää. --Pb 10. maaliskuuta 2008 kello 20.40 (EET)