Ero sivun ”Pakettivarasto” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (käsitteet-luokkaan)
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Pakettivarasto (eli ''pakettilähde'' eli ''ohjelmalähde'' eli ''asennuslähde'' eli ''repo'', engl. ''package repository'') on kokoelma tietyn [[paketinhallintajärjestelmä]]n paketteja ja niihin liittyvää [[wikipedia:fi:metatieto|metatietoa]].  
'''Pakettivarasto''' (eli ''pakettilähde'' eli ''ohjelmalähde'' eli ''asennuslähde'' eli ''repo'', engl. ''package repository'') on kokoelma tietyn [[paketinhallintajärjestelmä]]n paketteja ja niihin liittyvää [[wikipedia:fi:metatieto|metatietoa]].  


Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä [[HTTP]]- tai [[FTP]]-palvelimella, [[verkkolevy]]llä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.
Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä [[HTTP]]- tai [[FTP]]-palvelimella, [[verkkolevy]]llä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.
Rivi 5: Rivi 5:
Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] tai päivittää automaattisesti paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien [[jakelu]]iden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta.  
Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] tai päivittää automaattisesti paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien [[jakelu]]iden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta.  


Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan usein ole saatavilla [[vapaa ohjelmisto|epävapaita]] ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa [[epäviralliset pakettivarastot|epävirallisilla pakettivarastoilla]]. Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa. Yksittäisen paketin voi [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] käyttämättä pakettivarastoja, joko käsin, paketinhallinnan kautta eri komennolla tai paketin asennusskriptillä paketinhallinnan ohi.
Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan usein ole saatavilla [[vapaa ohjelmisto|lisenssirajoitteisia]] ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa [[epäviralliset pakettivarastot|epävirallisilla pakettivarastoilla]]. Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa. Yksittäisen paketin voi [[ohjelmien asentaminen|asentaa]] käyttämättä pakettivarastoja, joko käsin, paketinhallinnan kautta eri komennolla tai paketin asennusskriptillä paketinhallinnan ohi.


==Pakettivarastojen määrittely==
==Pakettivarastojen määrittely==
Rivi 12: Rivi 12:
Suosituille pakettivarastoille on kuormituksen tasaamiseksi yleensä määritelty useita eri [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|peilipalvelimia]]. Peilipalvelimen valinta tapahtuu paketinhallintajärjestelmästä riippuen joko automaattisesti tai staattisen listan mukaan. Jos käytössä on staattinen lista, kannattaa nopeimmat palvelimet lisätä listassa ylimmäiseksi.
Suosituille pakettivarastoille on kuormituksen tasaamiseksi yleensä määritelty useita eri [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|peilipalvelimia]]. Peilipalvelimen valinta tapahtuu paketinhallintajärjestelmästä riippuen joko automaattisesti tai staattisen listan mukaan. Jos käytössä on staattinen lista, kannattaa nopeimmat palvelimet lisätä listassa ylimmäiseksi.


===Apt===
===APT===
[[Apt]]-paketinhallintajärjestelmän kanssa käytettävät varastot määritellään asetustiedostossa <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt>.
[[APT]]-paketinhallintajärjestelmän kanssa käytettävät varastot määritellään asetustiedostossa <tt>/etc/apt/[[sources.list]]</tt>.


===Pacman===
===Pacman===

Nykyinen versio 14. syyskuuta 2015 kello 16.32

Pakettivarasto (eli pakettilähde eli ohjelmalähde eli asennuslähde eli repo, engl. package repository) on kokoelma tietyn paketinhallintajärjestelmän paketteja ja niihin liittyvää metatietoa.

Pakettivarastoja käyttämällä voidaan automatisoida ohjelmapakettien asentaminen ja päivittäminen sekä tietojen etsiminen asentamattomista paketeista. Pakettivarasto voi sijaita esimerkiksi Internetissä HTTP- tai FTP-palvelimella, verkkolevyllä, CD- tai DVD-levyllä tai paikallisella kiintolevyllä.

Pakettivarastojen tarjoama pakettivalikoima määrittää sen, mitkä paketit on mahdollista asentaa tai päivittää automaattisesti paketinhallintajärjestelmän kautta ja mitkä taas joutuu lataamaan käsin esimerkiksi Internetin kautta. Useimpien jakeluiden oletuspakettivarastojen tarjoama valikoima on niin laaja, että pakettien etsimiselle käsin on harvoin tarvetta.

Oletuspakettivarastoista ei kuitenkaan usein ole saatavilla lisenssirajoitteisia ohjelmistoja, jolloin pakettivalikoimaa voi olla tarvetta laajentaa epävirallisilla pakettivarastoilla. Koska ohjelmien asennus pakettivarastoista tapahtuu automatisoidusti, kannattaa miettiä huolella, onko epävirallisen varaston ylläpitäjä luotettava ja onko varasto yhteensopiva muiden käytössä olevien pakettivarastojen kanssa. Yksittäisen paketin voi asentaa käyttämättä pakettivarastoja, joko käsin, paketinhallinnan kautta eri komennolla tai paketin asennusskriptillä paketinhallinnan ohi.

Pakettivarastojen määrittely[muokkaa]

Käytettävät pakettivarastot määritellään asetustiedostoissa, joiden syntaksi ja sijainti vaihtelevat paketinhallintajärjestelmästä toiseen. Pakettivarastojen asetuksia voi yleensä määritellä myös graafisten edustaohjelmien (kuten Gnome-packagekit, Synaptic ja YaST) kautta.

Suosituille pakettivarastoille on kuormituksen tasaamiseksi yleensä määritelty useita eri peilipalvelimia. Peilipalvelimen valinta tapahtuu paketinhallintajärjestelmästä riippuen joko automaattisesti tai staattisen listan mukaan. Jos käytössä on staattinen lista, kannattaa nopeimmat palvelimet lisätä listassa ylimmäiseksi.

APT[muokkaa]

APT-paketinhallintajärjestelmän kanssa käytettävät varastot määritellään asetustiedostossa /etc/apt/sources.list.

Pacman[muokkaa]

Pacmanin pakettivarastot määritellään asetustiedostossa /etc/pacman.conf. Virallisten pakettivarastojen peilipalvelinten osoitteet on määritelty tiedostossa /etc/pacman.d/mirrorlist. Peilipalvelinten suosituimmuusjärjestystä voi viilata rankmirrors-skriptillä.

Yum[muokkaa]

Yum-pakettilähteet voidaan määrittää joko asetustiedostossa /etc/yum.conf tai erillisessä tiedostossa hakemiston /etc/yum.repos.d alla.

Pakettivälimuisti[muokkaa]

Useimmat paketinhallintajärjestelmät jättävät pakettivarastoista haetut paketit kiintolevylle senkin jälkeen, kun ne on asennettu. Tarkoituksena on välttyä pakettien uudelleenlataamiselta lyhyen ajan kuluessa. Pakettivälimuisti sijaitsee yleensä hakemiston /var/cache alla.

Välimuistissa olevat paketit poistetaan automaattisesti joko tietyn ajan kuluttua, sitten kun uudempi versio on ladattu tai ei koskaan. Paketit voi myös yleensä poistaa käsin erillisellä komennolla. Jos huomaat kiintolevysi täytyvän välimuistissa olevista paketeista, voit joko muuttaa välimuistiasetusta tai poistaa paketit käsin.

Katso myös[muokkaa]