Ero sivun ”LTSP” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎LTSP:n asennus: lisätietoja Fedorasta)
(typo)
Rivi 1: Rivi 1:
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä [[X-pääte|X-päätteiksi]] kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.


LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammile koneille.
LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.


==Toiminta==
==Toiminta==
Rivi 9: Rivi 9:
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.
Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen [[XDMCP]]:llä tai [[SSH]]:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.


Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassaolevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.


LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.
LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.

Versio 6. huhtikuuta 2008 kello 22.36

LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää pääteympäristöön sopivaa palvelinohjelmistoa. Se on mm. kouluympäristöissä suosittu ratkaisu Linux-järjestelmän toimittamiseen, sillä X-päätteiksi kelpaavat vanhatkin PC-koneet ja näin saadaan nykyaikainen ja ajantasainen järjestelmä käyttöön pelkän palvelimen hinnalla. Myös paikallisesti ohjelmia ajavia koneita voi hallita LTSP-palvelimen kautta.

LTSP-palvelinohjelmisto voidaan asentaa tähän käyttöön varatulle palvelimelle tai myös muussa käytössä olevalle koneelle. LTSP-palvelimen toimintoja voidaan myös jakaa useammille koneille.

Toiminta

Pääteympäristön verkon koneet ja päätteet on yleensä säädetty käynnistymään verkosta, hakien käynnistyslataimen ja kernelin verkosta (DHCP:llä ja TFTP:llä; katso verkkokäynnistys). Loput käyttöjärjestelmästä on NFS-verkkolevyllä, joka voi olla samantapaisille koneille yhteinen; muutokset kirjoitetaan muistiin RAM-levylle unionfs:n avulla.

Käynnistymisen jälkeen pääte ottaa yhteyden palvelinkoneeseen XDMCP:llä tai SSH:lla. Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan NIS- ja DNS-palvelimien avustuksella NFS-verkkolevyltä.

Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.

LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman verkkokäynnistykseen tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy Edubuntun ja Skolelinuxin LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen jakeluun, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.

Istuntovaihtoehtoja

LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, rdesktop-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri virtuaalikonsoleilla.

Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.

LTSP:n asennus

Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Alkuvuodesta 2008 tämä on toteutettu Debianin ja Ubuntun osalta, SUSE:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. LTSP 5 on tulossa myös Fedora 9:ään. Aiempi LTSP-versio on saatavana tar-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.

K12LTSP

Fedoraan perustuvan http://k12ltsp.org sivustolta löytyy asennus-cd:t ja ohjeet Terminal serverin ja clientien määrityksiin.

  • Lisää koneeseen toinen verkkokortti
  • Käynnistä 1. levyltä
  • Install Fedora Core (ei päivitys)
  • Installation type: Linux Terminal Server
  • Osioi
  • Asenna oletuksin
  • Käynnistä uudelleen

Toimii suoraan, jos verkkojohdot (sisä- ja ulkoverkko) ovat oikein päin. Oletus- ja yksittäisten koneiden asetukset määritetään tiedostossa /opt/ltsp/i386/etc/lts.conf .

K12LTSP:n ominaisuudet on tarkoitus integroida mukaan Fedoraan versiosta 9 alkaen.

Edubuntu

Edubuntu käyttää asiakkaan kirjautumisessa SSH-yhteyttä, joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen. Asennukseen riittää ainoastaan yksi CD, loput tarvittavat saa verkosta.

Edubuntun käyttöön LTSP-järjestelmässä löytyy hyvät ohjeet Ubuntu Suomen wikistä.

Asennus hoituu yksinkertaistettuna seuraavasti:

  • Asenna Edubuntu
  • Lisää verkkokortti
  • Tutki miksi verkkokortti määrittäytyi: ifconfig -a
  • Anna toiselle verkkokortille ip: ifconfig eth2 192.168.50.1
  • Muuta /etc/ltsp/dhcpd.conf asetukset vastaamaan verkkoasi
  • Tarkista SSH:n asetukset
  • Määritä NAT
  • Luo käyttäjä
  • Käynnistä asiakas ja kirjaudu luomallasi käyttäjällä

Debian

LTSP löytyy paketeista ltsp-server, ltsp-server-standalone, ltsp-utils sekä asiakaskoneelle tarkoitettu ltsp-client. Asenna palvelinpaketti, luo chroot-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa: 

apt-get install ltsp-server
ltsp-build-client --dist etch
echo "/opt/ltsp       *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports
/etc/init.d/nfs-kernel-server reload

Säädä DHCP ohjeiden mukaisesti.

Testaa qemulla (katso virtuaalikoneet) 

apt-get install qemu
/opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp

Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeistuksessa.

WLAN ja LTSP

LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli WLAN ja LTSP-testi

Ratkaisuja LTSP-ongelmiin

  • LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
    • LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out Ubuntu 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos ytimenä on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen ACPI:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta /var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default:
DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=LTSP&oldid=20892”