Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Fedora 8)
(Paljon muutoksia. Ajankohtaistusta, järjestelyä ja uutta tekstiä.)
Rivi 18: Rivi 18:
Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.


Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.


Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedora 8 jatkaa samoilla linjoilla, tarjolle on tullut muun muassa spineiksi kutsuttuja erilaisiin erityiskäyttötarkoituksiin räätälöityjä versioita, joita Fedoran käyttäjien on kohtuuhelppoa luoda itsekin. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.
== Käyttökohteet ==


Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on olemassa pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää [[live-CD]]:tä ([[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset).
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta esimerkiksi monet tietokoneharrastajat pitävät Fedoran ohjelmien ajanmukaisuutta yhtenä jakelun vahvuuksista. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]] löytyy useilta asennusmedioilta ja Fedoran pakettivarastoista. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC -tietokoneiden lisäksi myös PowerPC -arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.
Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).
== Fedora 8 ==
Fedora 8 julkaistiin 8. marraskuuta 2007. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa:
* Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin
* [[PulseAudio]] -äänipalvelin, joka mahdollistaa muun muassa sovelluskohtaisen äänenvoimakkuuden hallinnan ja eri äänirajapintoja käyttävien ohjelmien yhtäaikaisen äänikortin hyödyntämisen
* Täysin vapaa Sunin [[Java]]an perustuva IcedTea -javaympäristö
* Uudistettu oletusteema
* Respinien jakelu spins.fedoraproject.org:ssa


Fedora asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. Ohjelmia asennetaan joko [[yum]]illa tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, [[pirut]]illa (ohjelmien asennus), [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys) tai [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.
Tarkemmat tiedot uusista ominaisuuksista:
[http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f8/fi/]


Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[mp3]]:sten tai suojattujen [[DVD-elokuvat|DVD-levyjen]] toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös [[binääriajurit|kaupallisia näytönohjainajureita]] on saatavilla tätä kautta.
== Asennusvaihtoehdot ==
Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta.
 
Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä, jolla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora -käyttöjärjestelmää. Vaihtoehtoisena asennusmediana tarjotaan joko GNOME:lla tai KDE:lla varustettua LiveCD:itä, joilta Fedoran voi Anaconda -asennusohjelmalla asentaa.
 
Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).
 
== Respinit ==
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja livelevyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org] -sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin.
 
== Pakettienhallinta ==
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]] -[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]] -edusohjelman kautta tai Yumin graafisten edusohjelmien kautta. Oletuksena käytetyt graafiset pakettienhallintatyökalut ovat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu [[Pup]] ja monipuolisempi [[Pirut]]. Näiden lisäksi voi käyttää myös [[Yumex]]ia.
 
== Rajoitetut ohjelmat ==
Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laitajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 9. marraskuuta 2007 kello 12.24

Fedora

Viimeisin versio 8  / 8. marraskuuta 2007
Pakettienhallinta RPM
Tila toiminnassa
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu fedoraproject.org
Fedora 7 käynnistyy.
Fedora 7:n ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyvä asetusnäkymä.

Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa Red Hat Linuxin kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja.

Käyttökohteet

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta esimerkiksi monet tietokoneharrastajat pitävät Fedoran ohjelmien ajanmukaisuutta yhtenä jakelun vahvuuksista. Oletustyöpöytänä toimii GNOME, mutta myös KDE löytyy useilta asennusmedioilta ja Fedoran pakettivarastoista. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC -tietokoneiden lisäksi myös PowerPC -arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita.

Fedora 8

Fedora 8 julkaistiin 8. marraskuuta 2007. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa:

  • Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin
  • PulseAudio -äänipalvelin, joka mahdollistaa muun muassa sovelluskohtaisen äänenvoimakkuuden hallinnan ja eri äänirajapintoja käyttävien ohjelmien yhtäaikaisen äänikortin hyödyntämisen
  • Täysin vapaa Sunin Javaan perustuva IcedTea -javaympäristö
  • Uudistettu oletusteema
  • Respinien jakelu spins.fedoraproject.org:ssa

Tarkemmat tiedot uusista ominaisuuksista: [1]

Asennusvaihtoehdot

Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.

Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä, jolla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora -käyttöjärjestelmää. Vaihtoehtoisena asennusmediana tarjotaan joko GNOME:lla tai KDE:lla varustettua LiveCD:itä, joilta Fedoran voi Anaconda -asennusohjelmalla asentaa.

Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).

Respinit

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja livelevyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org -sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin.

Pakettienhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM -paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum -edusohjelman kautta tai Yumin graafisten edusohjelmien kautta. Oletuksena käytetyt graafiset pakettienhallintatyökalut ovat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu Pup ja monipuolisempi Pirut. Näiden lisäksi voi käyttää myös Yumexia.

Rajoitetut ohjelmat

Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laitajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Freshrpms:ia tai Livnaa, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

Katso myös

Aiheesta muualla