Jakelun valinta

On olemassa satoja erilaisia jakelupaketteja (ohjelmakokonaisuuksia, distroja), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät täältä.

Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.

Jakeluperusteista

Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt -alueella.

Jakeluperusteista enemmän Jakelu-artikkelin osiossa Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? Lyhyesti:

• Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
• Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
• Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
• Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
• Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
• Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

Jakeluesittely

Arch Linux

Arch Linux on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville (komentoriviä ja asetustiedostoja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. Paketinhallinta on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen lähdekoodista asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat info-sivut sekä /usr/share/doc.

• Arch Linuxin kotisivu
• Arch Linux -wiki

Debian GNU/Linux

Debian GNU/Linux on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen pakettivalikoima on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat Knoppix, MEPIS, Ubuntu ja Mint. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva Skolelinux/DebianEdu.

• Debianin kotisivu
• Debianin wiki
• debian.fi-wiki suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille

Fedora ja Red Hat Enterprise Linux

Fedora (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen Red Hatin julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, GNOME- ja KDE-pohjaiset asennettavat live-cd:t sekä pieni verkkoasennuslevy. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös Red Hat Enterprise Linux -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

• Fedoran kotisivu
• Red Hatin kotisivu

Gentoo

Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman Gentoon keskeisimpänä ominaisuutena on lähdekoodipohjainen Portage-paketinhallinta, jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä OpenOffice.orgin kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista live-cd:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

• Gentoon kotisivu

Manjaro

Manjaro on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii kokeneelle Linux-käyttäjälle. Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE- ja XFCE-työpöytäympäristöille. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin. Silti kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti. Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin AUR-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa. Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse,

Mint

Linux Mint on aloittelijoille suunniteltu Ubuntuun perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat Cinnamon, MATE, KDE ja Xfce. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää Debianin ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.

• Mintin kotisivu
• Suomenkielinen Linux Mint -sivusto

MX Linux

MX Linux on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.

• MX Linux MX Linuxin virallinen kotisivu

openSUSE

openSUSE on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen Novellin julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty KDE- tai GNOME-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä graafinen että tekstipohjainen versio) YaST-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös komentorivin ja asetustiedostojen kautta. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

• openSUSEn kotisivu ja wiki
• Suomalainen openSUSE-yhteisö

Ubuntu

Ubuntu on brittiläisen Canonical-yrityksen julkaisema Debian-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää Unity-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten KDE-pohjainen Kubuntu, Xfce-pohjainen Xubuntu ja LXDE-pohjainen Lubuntu. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu Edubuntu. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.

englanniksi:

• Ubuntun kotisivu
• Ubuntun wiki

suomeksi:

• Suomalainen Ubuntu-yhteisö (Ubuntu Suomi)
• Ubuntu Suomen keskustelualueet
• Ubuntu tutuksi -wikikirja Wikikirjastossa

Katso myös

• Aloittelijalle
• Jakelu

Aiheesta muualla

• Zegenie Studiosin ^{[vanhentunut linkki]} tekemä jakeluvalitsin (suomenkielinen)