Ero sivun ”Jakelu” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jakelu (muokkaa)

Versio 12. joulukuuta 2008 kello 12.07

98 merkkiä poistettu ,  12. joulukuuta 2008
muokkailua selkeämpään suuntaan ja kielenhuoltoa ym.. otsikkojen pituudenkin uhalla näin parempi yleissilmäykselle.
(läpikäyntiä)
(muokkailua selkeämpään suuntaan ja kielenhuoltoa ym.. otsikkojen pituudenkin uhalla näin parempi yleissilmäykselle.)
Rivi 8: Rivi 8:
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).


=== Työpöytäkäyttö ===
Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.


Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[GNOME]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
== Työpöytäkäyttö ==
 
Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:


Rivi 17: Rivi 19:
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.


=== Palvelinkäyttö ===
== Palvelinkäyttö ==


[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:  
[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:  
Rivi 35: Rivi 37:
== Jakeluiden suhde toisiinsa ==
== Jakeluiden suhde toisiinsa ==


Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.  
Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Debian]], [[Red Hat]] ja [[Slackware]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.  
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora, kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.


Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.
Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.


Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (open)SUSE:n ”Yast”:n ja Mandrivan ”MCC”:n välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.
Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Mandrivan ”MCC”:n ja Novellin (open)SUSE:n ”YaST”:n välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.
 
== Eri jakeluita ==
Katso [[Linuxin jakelupaketit]], [[Jakelun valinta]] sekä [[:Luokka:Jakelut]].
 
== Mikä on jakelupakettini versio? ==
 
Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.
 
* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version


== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==
== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==
Rivi 64: Rivi 48:
Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?
Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?


Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[SuSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa.
Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[openSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa.


=== Vaihtoehto 1 ===
Yleisimmät jakelut ovat myös lueteltu sivulla [[Jakelun valinta]].


Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.
=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===


Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.
Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.


=== Vaihtoehto 2 ===
=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===
 
Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu.


Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]], [[Slackware]] ja [[Ubuntu]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  
Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  


Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.
Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.


=== Vaihtoehto 3 ===
=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana ===
 
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.


Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.
Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.
Rivi 88: Rivi 68:
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.


=== Vaihtoehto 4 ===
=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===


Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.
Valitse siis jokin ns. [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan CD- tai DVD-levyltä.


Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.
Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.


Live-levy on käynnistettävä CD-levy, jolta Linux käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.
Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version, riippuen levityspaketista. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.


Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.
Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.
 
Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.
 
Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata.
 
==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====


* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
Rivi 109: Rivi 83:
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [http://www.ubuntu.com/] - [[Ubuntu]] (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
* [http://www.ubuntu-fi.org/] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa tilattua postitse ilmaiseksikin)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)


=== Vaihtoehto 5 ===  
=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella ===
 
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.


Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.
Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.
Rivi 122: Rivi 94:
Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].
Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].


=== Vaihtoehto 6 ===
=== Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista ===


Kokeile netissä olevia valintavelhoja. Vastaa kysymyksiin ja velho valitsee sinulle sopivan distron.
Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:


http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true
http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true


=== Tietoa eri jakeluista ===
== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==
Eri jakeluversioista saat tietoa [[:Luokka:Jakelut|tästä wikistä]], tai vaikka [http://www.distrowatch.com/ Distrowatchista].
 
Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.
 
* Debian
/etc/debian_version
* Gentoo
/etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version


[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]
TJ
72

muokkausta

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:MobileDiff/24723”

Navigointivalikko