Raspberry Pi

Kohteesta Linux.fi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ensimmäisen sukupolven Raspberry Pi, malli A

Raspberry Pi on ARM-mikroprosessorilla toimiva yhden piirilevyn hieman luottokorttia suurempi tietokone. Se on tarkoitettu halvaksi ja pieneksi tietokoneeksi lähinnä ohjelmoinnin opetteluun, mutta käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Raspberry Pistä saa esimerkiksi kätevän olohuoneen media-pc:n asentamalla Kodi:n. Rasberry Piin ensimmäiset versiot olivat 32-bittisiä. Uusimmat Rasberry Pi:it ovat 64-bittisiä.

Raspberry Pi on suunniteltu käytettäväksi Linuxilla. Yleisesti suositellaan asennettavaksi Raspbian nimistä Debianiin perustuvaa käyttöjärjestelmää, sillä siinä tulee kaikki oleellinen mukana. Edistyneemmät käyttäjät voivat harkita Arch Linux ARM käyttöjärjestelmää.

Graafinen sovelluskehitysympäristö Lazarus toimii Raspberry Pi:ssä. Lisätietoa löytyy Lazarus ja Raspberry Pi:n alta.


Käyttökohteita[muokkaa]

  • Olohuoneen medialaite - Raspberry Pille saa monia jakeluita, jotka tukevat Kodia. Raspberry Pille voi myös ostaa koodekkeja rautapurkua varten.
  • Seedbox - Raspberry Pistä saa kätevän seedboxin esimerkiksi rTorrent-ohjelmalla.
  • VPN-palvelin - VPN-palvelimella voi muun muassa suojata oman liikenteen käytettäessä suojattomia verkkoja. Erityisen kätevä yhdistettynä Privoxyyn haluttaessa suodattaa mobiililaitetta käytettäessä nettisivuilta mainoksia ja muuta roskaa.
  • Tor-reititin - Tor-verkkoa voi avustaa pystyttämällä Tor-reitittimen, joka välittää salattua liikennettä eteenpäin verkossa.
  • I2P-reititin - Raspberry Pin tehot riittävät myös I2P-reitittimen pyörittämiseen.
  • Sähköposti-palvelin
  • Bitcoin-vähävirtainen louhintakone.
  • YACY-hakupalvelin. Luo täysin oma, yksityinen tietokanta haluamistasi sivustoista tahi jaa omasi tai käytä myös muiden YACY-palvelinten tietokantoja.
  • Älypuhelin.
  • Pikaviestitin screenin ja esimerkiksi finchin tai retrosharen avulla.
  • Voip-palvelin.
  • FM-radiolähetin.
  • Musiikkipalvelin, Raspyfi ja Subsonic.
  • Seuranta sekä mainosten torjunta DNS-palvelin, tarvittaessa DHCP-palvelin myös, NoTrack.

Käyttöjärjestelmän asennus SD-kortille[muokkaa]

Info.png
Komennot, jotka alkavat merkillä $ (dollari) suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat merkillä # (ristikkomerkki) suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su ja sudo.

Raspberry Pille sopivia käyttöjärjestelmiä on useampia. Käyttöjärjestelmien levykuvia löytyy muun muassa www.raspberrypi.org/downloads-osoitteesta. Raspberry Pille suunnattuja jakeluita ovat muun muassa:

Varmista, että ladatun tiedoston SHA-1-tarkistussumma täsmää lataussivulla annettuun tarkistussummaan.

$ sha1sum paketti.zip

Pura tiedosto.

$ unzip paketti.zip

Liitä SD-kortti muistikortinlukijaan ja katso sen jälkeen SD-muistikorttisi liitoshakemisto.

$ df -h

Liitoshakemisto voi olla esimerkiksi /dev/sdb1. Mikäli et tiedä mikä se on, irrota korttisi kokonaan tietokoneesta ja komenna df -h uudelleen. Tämän jälkeen liitä kortti jälleen ja komenna taas df -h. Laite jota ei ollut aiemmin listattuna, mutta ilmestyi viimeisimmällä kerralla, on SD-kortti.

Irrota SD-kortti tiedostojärjestelmästä.

$ umount /dev/sd-kortti

Mikäli kortilla on useita osioita, tulee ne kaikki irrottaa, esimerkiksi /dev/sdb1 /dev/sdb2 jne.

Kopioi ladattu levykuva SD-kortille dd-ohjelmalla. Tarkista ainakin kolmasti että liitoshakemisto on oikein, sillä jos käytät väärää liitoshakemistoa, voit menettää kaiken datasi, sekä joudut pahimmassa tapauksessa asentamaan koko tietokoneesi käyttöjärjestelmän uudelleen.

# dd bs=4M if=raspbian.img of=/dev/sd-kortti

Kopioidessa tulee viitata muistikorttiin itseensä eikä sen osioon. Eli jos kortti näkyi df -h komennolla muodossa /dev/sdb1 tulee se kirjoittaa muodossa /dev/sdb, sillä viimeinen numero viittaa muistikortin tiedostojärjestelmän osioon, eikä koko muistikorttiin. Mikäli tämän tekee väärin, Raspberry Pi ei osaa bootata käyttöjärjestelmää. Komennon bs (block size) -valinta määrittelee kuinka monta bittiä kopioidaan yhtäaikaa muistikortille, mikäli 4M ei toimi voit kokeilla 1M kokoa. Huomaa että dd ei anna minkäänlaista tulostetta edistymisestään joten odota rauhassa kopioinnin valmistumista äläkä poista SD-korttia tietokoneesta.

Kopioinnin jälkeen on hyvä ajaa sync, joka pakottaa järjestelmän suorittamaan kaikki keskeneräiset muutokset kortille.

# sync

Nyt voit irrottaa SD-kortin asemasta ja liittää sen Raspberry Pi -tietokoneeseen. Mikäli Raspberry Pi ei boottaa kortilta, tarkista että levykuvan kopiointi kortille meni varmasti ohjeiden mukaisesti. Muistithan myös alussa tarkistaa .zip-tiedoston SHA-1-tarkistussumman?

Joidenkin jakeluiden pakettivarastoista löytyy usb-imagewriter niminen ohjelma, jolla levykuvan voi kopioida muistikortille graafista käyttöliittymää käyttäen, eikä komentorivipohjaista dd-ohjelmaa tarvitse käyttää.

OpenGL-kiihdytys[muokkaa]

Raspberry Pi 2 käyttäjät voivat ottaa OpenGL-ajurin käyttöön raspi-config Advanced Options -valikosta. Kokeellinen ajuri on kyllin nopea joidenkin OpenGL-pelien pelaamiseen. OpenGL-kiihdytys toimii vain Raspberry Pi 2:lla.

Ohjeet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Raspberry Pi
Jakelut
Pidora | Raspbian
Ohjeet
Lazarus ja Raspberry Pi