Politiikkaa

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linuxin käyttöönotto julkisissa laitoksissa kuten kouluissa ja kunnan virastoissa on yleensä poliittinen asia. Tällä sivulla on listattu joitain Linuxin käyttöönottoon liittyviä poliittisia toimenpiteitä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös yksittäisillä kouluilla rehtorin kautta aloitetut kokeilut ovat merkittävä tapa saada muutos alulle.

Argumentteja ja niiden tavallisia vasta-argumentteja[muokkaa]

  • argumentti
    • vasta-argumentti
      • vasta-vasta-argumentti

Vapaiden ohjelmien puolesta

  • Kustannussäästöt, vapaat ohjelmat tulevat halvemmaksi
    • On helppo sanoa "säästö" laskematta kokonaiskustannuksia.
      • Kokonaiskustannukset on laskettu. Katso esimerkiksi Kortepohjan koulun raportti.
    • Lisenssikustannukset ovat vain pisara meressä.
      • Riittävän iso pisara ollakseen merkityksellinen. Rahalle löytyy aina parempaa käyttöä.
  • Vapaudet ja avoimuus ovat tärkeitä.
    • Mitä väliä niillä on, jos saan työni tehtyä?
      • No eipä tietysti mitään, varsinkin jos olet varma, että valitsemasi ohjelmistovalmistaja ei mene konkurssiin lähiaikoina, vaan tarjoaa päivityksiä suosikkiohjelmaasi vielä parinkymmenen vuoden päästäkin (vrt. Gimp, Emacs tai vastaavat, joita on kehitetty jo aika pitkään, ja kehitystiimitkin ovat vaihdelleet suuresti).
  • Vapaat vaihtoehdot (esim. Linux-pääteympäristö vs. Windows-työasemat) toimivat usein vanhemmillakin koneilla, jolloin voidaan säästää energiaa ja pidentää laitteiden käyttöikää.
  • Pääteympäristössä toimintavarmuus ja palvelimella taustalla (vs. koneen käynnistyessä) ajettavat päivitykset vähentävät oppitunneista hukkaan menevää aikaa.
    • Windows-työasemat voidaan pitää päällä öiseen aikaa suoritettavia päivityksiä varten.
      • Vaatimattomallakin konemäärällä tämä lisää jo sähkön kulutusta tuntuvasti.
  • Rahat menevät paikallisille toimijoille ja suomalaiseen osaamiseen eivätkä lisenssimaksuihin.
  • Laaja valikoima sekä perus- että erikoisohjelmistoja käytettävissä vapaasti niin koulussa kuin kotonakin.

Vapaita ohjelmia vastaan

  • Kaikki on paras tehdä samoin kuin aina ennenkin.
    • ...joten eiköhän luovuta kopiokoneista, videoista, piirtoheittimistä ja dokumenttikameroista ja kaiveta esiin rihvelitaulut.
  • Oppilaiden täytyy käyttää Microsoft-tuotteita, koska niitä he tarvitsevat työelämässä.
    • Joillain aloilla käytetään paljon myös Applen OS X -järjestelmää. Toisaalta työpaikalta toiselle siirryttäessä tietotekniset järjestelmät voivat muuttua, vaikka käyttöjärjestelmä säilyisikin samana. Tällöin on hyvä, jos lapset ovat oppineet selviämään erilaisten järjestelmien kanssa (koska Windowsin kanssa joutuu varmasti joka tapauksessa tekemisiin). Lisäksi täytyy muistaa myös lisääntyvä web-sovellusten ja pilvipalveluiden käyttö, sekä eri ammattialoilla tarvittavat erikoisohjelmat, joiden käytön joutuu opettelemaan joka tapauksessa aiemmasta tietotekniikkataustasta riippumatta.
  • Opettajat on koulutettu opettamaan Microsoft-tuotteiden käyttöä.
    • Olikohan se kovin fiksu veto? (vrt. komission tilaaman raportin antama suositus, kohdassa "Hyödyllisiä raportteja")
  • Opettajilla ja oppilailla on kotonakin todennäköisesti Windows-järjestelmät.
    • ...ja niissä sama OpenOffice ja Firefox kuin koulullakin.

Hyödyllisiä raportteja[muokkaa]

Kuntalaisaloite[muokkaa]

Jokaisella kuntalaisella on oikeus tehdä kuntalaisaloite, johon kunnan täytyy vastata perustellusti. Aloite hoituu kirjoittamalla alle A4:n asiasta ja toimittamalla se kunnalle kirjeenä tai, jos sellainen mahdollisuus on, niin sähköisesti. Aloitteen painoarvoa voi lisätä keräämällä siihen useampia allekirjoittajia.

Tehtyjä kuntalaisaloitteita[muokkaa]

  • Jyväskylässä 11.5.2009 Antti Yli-Tainio ja Joel Lehtonen: Linuxin työpöytäkäytön laajentaminen Jyväskylän koulutoimessa

Valtuustoaloite[muokkaa]

Kunnanvaltuustoihin (ja kaupunginvaltuustoihin) aloitteet viedään valtuutettujen kautta. Jos aloitteen taakse saadaan useita valtuutettuja tai jopa valtuustoryhmiä, sen merkittävyys kasvaa.

Tehtyjä valtuustoaloitteita[muokkaa]

Pekka Peltola on kommentoinut seurauksia gradussaan Avoimen lähdekoodin käyttö julkisyhteisön tietojärjestelmissä:
"Valtuusto päätti kokouksessaan, että valtuuston työjärjestyksen määräysten mukaisesti aloitekirjelmä lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Lisäksi valtuustoaloite lähetettiin myös tietohallinnon johtoryhmälle kommentoitavaksi ja heiltä pyydettiin selvitys asiaan. Tietohallinnon johtoryhmä tilasi selvityksen Tietotekniikkakeskukselta, joka teki selvityksen ja vastasi aloitteeseen. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 12.1.2005 ja päätti, että Oras Tynkkysen ym. valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin [Tynkkynen, 2004]. Asia oli käsitelty ja se oli saanut poliittisen huomionsa, mutta muita toimenpiteitä se ei aiheuttanut. Valtuustoaloite oli huolella tehty ja sen takana oli neljäkymmentäkolme jäsentä Tampereen kaupunginvaltuuston kuudestakymmenestäseitsemästä jäsenestä. Aloite piti sisällään monia ajankohtaisia referenssitietoja muihin avoimen lähdekoodin käyttöönottoihin ja kuvauksen Tampereen tietotekniikan tilanteesta. Pääpaino aloitteessa oli lisätä avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä työasemissa. Tietotekniikkakeskuksen selvityksessä ilmeni, että palvelimissa avointa lähdekoodia hyödynnettiin jo monissa projekteissa. Työasemien osalta selvityksessä todettiin suurimmaksi ristiriidaksi saada olemassa olevat ohjelmat toimimaan Linux-ympäristössä."

Katso myös[muokkaa]