Komentojen ajastaminen

Kohteesta Linux.fi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

at-komennolla voit määrätä komentoja suoritettavaksi tietyn ajan kuluttua tai tiettynä ajankohtana, vaikkapa lähettää itsellesi sähköpostia kahden päivän ja kolmen tunnin kuluttua nykyhetkestä. cron-komennolla voi suorittaa jonkin komennon tai ohjelman säännöllisin väliajoin, esimerkiksi tehdä varmuuskopiot joka torstai kello 13.00. anacron hoitaa cronin ajamatta jääneet työt, kun kone laitetaan päälle. Kaikista komennoista on hyvät man-sivut, mutta tiettävästi suomenkielistä täydellistä esitystä komennoista ei ole.

Kerran ajettava työ: at[muokkaa]

Yksinkertaisimmillaan voi testata komentoa:

at now + 2 min

tuloksena saat komentokehotteen 'at>'. Voit kirjoittaa siihen vaikkapa komennon "cal > kuukausi.txt" (ilman lainausmerkkejä). Paina ↵ Enter ja sitten Ctrl·D niin pääset takaisin komentotulkkiin. Nyt voit tarkistaa että tiedostoa kuukausi.txt ei vielä ole. Komennolla atq näet että työsi on odottamassa. Parin minuutin kuluttua tiedoston kuukausi.txt pitäisi ilmestyä.

Saman asian kuin edellä voit tehdä putkea hyödyntäen:

echo 'cal > kuukausi.txt' | at now + 2 min

Jos käytät konetta joka voi lähettää sähköpostia, voit jo hyödyntää edelläolevaa. Esimerkki:

echo "mail -s 'Lopeta koodaus! Mene nukkumaan!' oma@osoite.example" | at now + 3 hour

Yleensä at-komennolle annetaan absoluuttinen aika eikä aikaa suhteessa nykyhetkeen. Esimerkki:

echo 'mail -s "Osta vaimolle kukkia" oma@osoite.example' | at 15:00 2006-03-23

Em. komento siis lähettää sähköpostia 23.3.2006 kello 15. Joskus voi yhdistää absoluuttisen kellonajan ja suhteellisen päivän. Muistutusmeili ylihuomenna tulevasta TV-ohjelmasta lähtee näin:

echo 'mail -s "Kauniit ja rohkeat alkaa" oma@osoite.example' | at 17:00 + 2 day

Ajan esitysmuoto[muokkaa]

Kellonajan on aina oltava ennen päivämäärää. Pelkkä päivämäärä tulkitaan tarkoittavan ko. päivänä samaan aikaan kuin komento annettiin. Pelkkä kellonaika tulkitaan seuraavana mahdollisena aikana, eli '12:00' tarkoittaa huomista keskipäivää jos komento annetaan iltapäivällä.

Kellonaika voidaan antaa tunteina ja minuutteina (esim. '15:30'), sekunteja at ei hyväksy. Aika voidaan antaa englantilaisittain am- tai pm-määreellä ('3 am', '5:30 pm'). Ajan perään voi laittaa UTC-tunnuksen jolloin kellonaika katsotaan UTC-ajan mukaan ('15:30 utc'). Edellä oli jo erikoismääre 'now', jota käytetään vain suhteellista aikaa ilmaisemaan. Muita erikoismääreitä on mm. 'teatime' joka tarkoittaa kello neljää iltapäivällä.

Päivämäärän esitystavoista lienee helpoin opiskella VVVV-KK-PP -muoto. Myös kauttaviivoin esitetty muoto käy ('3/26/06'), samoin päivä ja kuukausi ('26 june') tai päivä. kuukausi ja vuosi ('26 june 2006'). Päivämääräksi voi antaa viikonpäivän, 'at tuesday' tulkitaan huomiseksi jos komento annetaan maanantaina, muutoin tulevan viikon tiistaiksi.

On parasta itse käyttää aina samaa esitystapaa, mutta mahdollisten valmiiden skriptien ym. lukemisen vuoksi on hyvä muistaa että muitakin ajan esitystapoja on.

Suhteellinen aika voidaan ilmaista minuutteina, tunteina, päivinä tai viikkoina (esim. 'now + 5 minutes', 'now + 4 hours', 'now + 3 days', 'now + 2 weeks'). Lyhennysmerkintä 'tomorrow' on sama kuin 'now + 1 day'. Absoluuttisen ajan ja suhteellisen lisäyksen useimmat järkevät yhdistelmät toimivat. Esimerkiksi '15:00 2006-06-26 + 2 weeks' toimii. Eräs tapa nähdä mikä on vuoden 2006 sadas päivä on komentaa 'at 2006-01-01 + 99 days, ja katsoa mihin päivää at sijoittaa ajastuksen.

atq ja atrm[muokkaa]

Komennolla atq voi katsoa omat at-työnsä. Root näkee sillä kaikkien jonossa olevat at-työt. Komennon tuloste on muotoa

NN VVVV-KK-PP TT:MM a tunnus

jossa NN on työn numero. Työn sisällön saa selville komennolla at -c NN.

at-työn voi poistaa komennolla atrm NN.

Säännölliset työt: cron ja anacron[muokkaa]

Cronilla voidaan ajoittaa toistuvia tapahtumia. Komento cron itsessään on ajastuksen teknisestä toteutuksesta huolehtiva taustaprosessi, eikä sitä tarvitse käynnistää käsin.

Cron ei aja komentoja - tietenkään - silloin kun tietokone ei ole käynnissä, kun siinä ajetaan jotakin muuta käyttöjärjestelmää tai kun ajankohta puuttuu (kesäikaan siirtymisen takia). Se ei myöskään huolehdi siitä, että tällaisen tauon aikana tapahtumaan säädetyn työt tulisivat ajetuksi sen jälkeen, kun Linux taas käynnistetään. Jos näin halutaan tapahtuvan, pitää asentaa anacron.

Anacron huolehtii siis ajamatta jääneiden cron-töiden ajamisesta myöhemmin, kun tietokone on taas päällä. Sen asentaminen kannattaa, ellei kone yleensä ole päälle kaikki päivät vuorokauden ympäri. Oletusasetukset ovat yleensä riittävät, mutta erikoisemmassa käytössä (esimerkiksi jos käytössä on tärkeitä omia cron-töitä), sen olemassaolo voi olla hyvä huomioida skriptejä kirjoitettaessa. Myös viivettä koneen käynnistyksen ja töiden ajamisen välillä voi haluta säätää.

Yleiset työt[muokkaa]

Tietokoneen toimintaan tai ylläpitoon kuuluvat säännölliset työt määrätään hakemistossa /etc olevassa tiedostossa crontab (joka kutsuu alihakemistoissa cron.hourly, cron.daily, cron.weekly ja cron.monthly olevia skriptejä) sekä alihakemistossa cron.d olevissa tiedostoissa. Yleensä työt pyritään ajamaan öisin, kun kone on vähäisessä käytössä, mutta jollei halua koneen alkavan raksuttaa pikkutunneilla, aikoja voi muuttaa. /etc/crontab ja /etc/cron.d/* ovat muuten samassa muodossa kuin käyttäjien crontab-tiedostot, mutta ajankohdan ja komennon välissä määrätään minä käyttäjänä työ tulee ajaa.

Omat työt tai viittaukset niihin voi lisätä itse crontabiin mutta mielummin joko hakemistoon cron.d tai, jos ne on tarkoitus ajaa roottina tunnittain, päivittäin, viikottain tai kuukausittain, tätä vastaaviin hakemistoihin. Hakemistoissa ennestään olevia tiedostoja voi käyttää mallina.

Käyttäjien työt[muokkaa]

Käyttäjien töiden ajastamiseen käytetään komentoa crontab, joka käsittelee samannimistä asetustiedostoa. Tässä tuleekin huomata eräs man-komennon piirre; man crontab kertoo miten crontab-komento toimii. Sen sijaan mikäli halutaan tietoa crontab-tiedoston formaatista, täytyy manille kertoa myös mistä osastosta (section), halutaan crontab-niminen manuaalisivu, oikea komento tällöin on man 5 crontab.

Crontabia säädetään komennolla crontab -e. Tällöin crontab-tiedostosi aukeaa siihen editoriin, joka on määritelty ympäristömuuttujassa EDITOR. Voit valita tämän käynnistämällä ohjelman lisämääreellä, esimerkiksi env EDITOR=emacs crontab -e. Pysyvästi voit vaikuttaa tähän muuttujaan kirjoittamalla kotihakemistossasi olevaan .bashrc-tiedostoon esimerkiksi rivin export EDITOR="editorisi_nimi". Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vim, emacs ja nano -w - jälkimmäisessä tulee asetustiedostoja ja muita vastaavia käytettäessä muistaa -w -valitsin, jottei Nano rivittämällä rikkoisi koodia.

Ajan esitysmuoto[muokkaa]

*    *    *    *    *  suoritettava komento
┬    ┬    ┬    ┬    ┬
│    │    │    │    │
│    │    │    │    └───── viikonpäivä (0 - 7) (0 tai 7 = sunnuntai)
│    │    │    └────────── kuukausi (1 - 12)
│    │    └─────────────── päivä (1 - 31)
│    └──────────────────── tunti (0 - 23)
└───────────────────────── minuutti (0 - 59)


Crontab-tiedoston rivi koostuu yleensä kahdesta kentästä, viisiosaisesta aikakentästä ja siitä komennosta, joka on tarkoitus ajastaa. Osat ovat järjestyksessä minuutti, tunti, kuukaudenpäivä, kuukausi ja viikonpäivä - sunnuntai on sekä päivä 0 että 7. Tähti tarkoittaa, että mikä tahansa arvo kelpaa, viisi tähteä siis asiaa joka tehdään joka minuutti (kannattaa tietenkin varmistua, ettei suoritettava asia kestä yli minuuttia!).

Täten rivi

30 7 13 * 5 mail -s 'Voi olla epäonnenpäivä' oma@osoite.example

tarkoittaa että joka kuu ('*'), kun on 13. päivä ja perjantai ('5', viikon viides päivä), lähetetään meiliä kello 7:30 (minuutikenttä '30', tuntikenttä '7').

Yksinkertaisimmillaan aikakentän osa on pelkkä numero, eli "30 * * * *" tarkoittaa komentoa joka suoritetaan "aina puolelta". Se voi olla myös numeroluettelo tai aikaväli, "29,30,31 * * * *" ja "29-31 * * * *" tarkoittavat molemmat "puolelta sekä minuutti ennen ja jälkeen". Välejä voi luetellakin, "10-19,30-39,50-59 * * * *" suorittaisi komennon aina kymmenen kertaa minuutin välein ja pitäisi sitten kymmenen minuutin tauon. Tasavälienkin ilmaisemiseen on lyhennysmerkintä. "*/2 * * * *" tarkoittaa "tasan", "kaksi yli", "neljä yli" ja niin edelleen. "10-20/3 * * * *" on sama kuin "10,13,16,19 * * * *".

Kaikki nämä kentät voi yhdistää. Esimerkiksi "*/5 8-16 * * 1-5" tekisi jotain viiden minuutin välein "työaikaan", ts. maanantaista perjantaihin kello 8-16.

Viikonpäivistä sunnuntain voi merkitä joko '0' tai '7'. Viikonpäivät ja kuukaudet voi merkitä lyhenteillä: "0 0 1 jan mon" ajaa komennon keskiyöllä joka tammikuun maanantai sekä aina uudenvuodenpäivänä. Välejä ei voi käyttää lyhenteiden kanssa, eli viikonpäivämerkintää 1-5 ei voi korvata merkinnällä mon-fri.

Ainoa hankalasti muistettava asia on kuukaudenpäivän ja viikonpäivän yhdistelmä. Ne tulkitaan "tai" eikä "ja", eli cron ei osaa suoraan ajaa komentoja kun on sekä kuun 13. päivä että viikon 5. päivä eli perjantai.

Useimmissa distroissa on oletuksena asennettu Vixie Cron, jossa viisiosaisen kentän voi halutessaan korvata valmiilla lyhenteellä, joita ovat @reboot (koneen käynnistyksen yhteydessä), @yearly tai @annually (vuoden vaihtuessa), @monthly (kuun vaihtuessa), @weekly (viikon vaihtuessa), @daily tai @midnight (keskiyöllä) tai @hourly (tunneittain).

Komentojen tulosteet[muokkaa]

Paitsi tekevät monia asioita, ajettavat komennot usein tulostavat jotakin vakiotuloste- tai virhevirtaan. Mikäli koneessa on toimivaksi säädetty sähköpostijärjestelmä, tuloste lähetetään käyttäjälle sähköpostillä. Tämän tarkoituksenmukaisuus tietenkin riippuu tapauksesta. Usein esimerkiksi on toivottavaa, että normaalisti käyttäjää ei vaivata, mutta jos jokin menee vikaan, voidaan virheilmoitus lähettää. Useat komennot eivät oletuksena tulostakaan mitään tai ne voidaan komentaa olemaan hiljaa, mutta mikäli ohjelma ei ole tällainen, voidaan sen syöte ohjata "roskiin" > -operaattorilla:

@hourly /usr/bin/foobar 1> /dev/null

Hieman uhkarohkeampi versio on ohjata roskiin myös virheilmoitukset:

@hourly /usr/bin/foobar &> /dev/null

Tiedostot[muokkaa]

at käyttää oikeuksien tarkistamiseen tiedostoja /etc/at.allow ja /etc/at.deny. Jos kumpaakaan ei ole, kaikki saavat käyttää at-komentoa. Jos /etc/at.allow on, vain siinä luetellut käyttäjät saavat käyttää at-komentoa. Jos at.allow -tiedostoa ei ole, mutta /etc/at.deny -tiedosto on, kaikki ne joiden tunnuksia ei ole at.deny -tiedostossa saavat käyttää at-komentoa. Rootille käyttö on aina sallittu.

Cronissa yleensä joko cron- tai crontab-ryhmään kuuluvilla käyttäjillä on oikeus käytää cronia. Tiedostossa /etc/cron.deny voidaan kuitenkin listata käyttäjiä, jotka kuuluvat kyseiseen ryhmään mutteivät saa käyttää cronia. Cron osaa käyttää pam-moduuleja, mutta aihetta ei käsitellä tässä tekstissä.

Koneen yleiseen toimintaan ja ylläpitoon kuuluvat ajastetut komennot ovat tiedostossa /etc/crontab ja hakemistoissa /etc/cron.d/, /etc/cron.hourly, /etc/cron.daily, /etc/cron.weekly ja /etc/cron/monthly. at-komennolla ajastetut komennot on tallennettu hakemistoon /var/spool/at. Vastaavasti käyttäjien crontabit ovat hakemistossa /var/spool/cron. Kumpaankin hakemisoon lukuoikeus on vain rootilla.

Huom.! Crond ei aja /etc/cron.* -hakemistoissa olevia tiedostoja, jos niiden nimessä on piste. /etc/cron.daily/update.sh ei toimisi, mutta /etc/cron.daily/update toimisi. Katso man run-parts tai muu komento, jolla nämä ajetaan /etc/crontab-tiedostosta. cron ajaa itse tiedostot hakemistossa /etc/cron.d, mutta noudattaa ohjelman run-parts käytäntöä. Näin erilaiset varmuuskopiot (*~, *.bk, *.dpkg-dist *.rpmsave jne.) eivät aiheuta ongelmia. ”Sallitut” nimet vaihtelevat asetusten mukaan.

Katso myös[muokkaa]