KStarsin perusohje

Kohteesta Linux.fi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä ohjeessa tutustutaan KStars -työpöytäplanetaarion perusominaisuuksiin.

Johdanto[muokkaa]

KStars on planetaariosovellus, jolla voi tarkkailla tähtitaivasta omasta tietokoneesta. KStars osaa muodostaa tarkan kuvauksen taivaasta, mistäpäin maapalloa tahansa ja kellon ajasta riippumatta. Ohjelma sisältää suuren määrän tietoa tähdistä, planeetoista ja muista taivaankappaleista ja se on suunniteltu erityisesti opetustyökaluksi tähtitaivaan ja astronomiaan tutustumiseen.

Tässä ohjeessa tutustutaan KStars -ohjelman perusominaisuuksiin ja käyttöliittymään. Ohjeen soveltamiseksi suositellaan tietämystä yleisten työpöytäohjelmistojen käytöstä.

Ohjelman käynnistäminen ensimmäistä kertaa[muokkaa]

1-kstars-planetaario-perusasetukset.png

Ensimmäisellä käynnistyskerralla ohjelma kysyy muutamia perusasetuksia.

Ensimmäisen esittelyikkunan jälkeen varsinaisiin asetuksiin siirrytään napsauttamalla Seuraava -painiketta.


2-kstars-planetaario-sijainti.png
Tärkeimpänä asetuksena ohjelma kysyy käyttäjän maantieteellistä sijaintia.


Ikkunassa olevassa listassa on lueteltuna yli 1500 paikkaa ympäri maailmaa, joita voidaan käyttää kohdistukseen. Paikkojen listaa voidaan rajata ikkunassa olevilla tekstikentillä, johon syöttämällä tietoja lista pienenee. Suomalaisen paikkakunnan etsiminen onnistuu helpoiten kirjoittamalla Maa kohtaa Suomi, jolloin näytetään ainoastaan suomalaiset paikkakunnat. Ohjelmassa on oletuksena muutamia Suomen kuntia ja kaupunkeja, joista käyttäjä voi valita itseään lähinnä olevan. Tarvittaessa oman paikkakunnan täydelliset koordinaatit on mahdolista syöttää ohjelman asetuksista, jolloin sijainnin saa erittäin tarkaksi. Peruskäytössä suurpiirteinen sijainti ei kuitenkaan aiheuta ongelmia.


3-kstars-planetaario-lisa aineisto.png
Paikkakunnan syöttämisen jälkeen voidaan siirtyä eteenpäin napsauttamalla Seuraava -painiketta.Halutessaan käyttäjä voi hakea ohjelmaan laajennoksina ylimääräistä materiaalia joka täydentää ohjelman oletustietoja.


Tämä ei kuitenkaan peruskäytössä ole välttämätöntä. Käyttäjä voi siis hyvin edetä itse ohjelmaan napsauttamalla Valmis -painiketta.

Perustoiminnot[muokkaa]

4-kstars-planetaario-perustoiminnot.png
Alkuasetusten jälkeen ohjelma avautuu perusikkunaansa kohdistettuna annettujen paikka-asetusten mukaisesti.

Ohjelmaikkunan yläreunasta löytyy valikkorivin lisäksi kaksi työkaluriviä, joita käytetään ohjelman käyttöön.

Päätyökalurivi[muokkaa]

5-kstars-planetaario-paatyokalurivi.png
Päätyökalurivi on perusasetuksilla ylimmäisenä.


Se sisältää toimintoja ikkunan hallintaan, ohjelman asetuksiin ja ajan hallintaan.

  • 6-kstars-planetaario-kokonaytto.png
    Ohjelma kokonäyttötilaan/pois kokonäyttötilasta
  • 7-kstars-planetaario-zoomaus.png
    Ohjelman zoomauspainikkeet. Ensimmäinen suurennuslasi zoomaa lähemmäksi ja toinen kauemmaksi. Kolmannella voidaan valita tähdistöstä nelikulmion muotoinen alue johon halutaan tarkentaa.
  • 8-kstars-planetaario-etsi.png
    Etsi kohde -toiminto. Tällä toiminnolla avautuu ikkuna josta löytyvät ohjelmassa olevat kappaleet järjestettyinä tiettyihin kategorioihin. Valitsemalla kohde ohjelma kohdentuu siihen automaattisesti.
  • 9-kstars-planetaario-maantiede.png
    Maantiede -toiminto. Tästä painikkeesta avautuu ikkuna josta voidaan asettaa tarkasti käyttäjän maantieteellinen sijainti. Toiminnosta lisää myöhemmässä kappaleessa.
  • 10-kstars-planetaario-aika.png
    Aseta aika -toiminto. Tästä painikkeesta avautuu kalenteri, jolla voidaan määrittää jokin tietty aika jonka tähtitaivasta halutaan katsella.
11-kstars-planetaario-sekunti.png
Työkalurivin viimeisenä on toiminnot kuluvat ajan hallintaan.

Näillä voidaan ohjelmassa kuluva aika pysäyttää tai sitä voidaan nopeuttaa jolloin voidaan nähdä taivaan kappaleiden liikkeet selkeämmin. Oletuksena ohjelma toimii aina tosiaikaisesti tietokoneen kellon mukaan.

Näyttötyökalurivi[muokkaa]

Näyttötyökalurivin avulla hallitaan kuinka paljon informaatiota tähdistöstä näytetään kerralla ikkunassa. Työkalurivien painiketta painamalla kyseinen ominaisuus laitetaan aina joko päälle tai pois.

  • 12-kstars-planetaario-tahdet.png
    Tähtien näyttäminen. Tällä toiminnolla voidaan tähdet ottaa pois näkyvistä tai takaisin näkyviin.
  • 13-kstars-planetaario-syva taivas.png
    Syvän taivaan kohteet. Tällä toiminnolla voidaan poistaa syvän taivaan kohteet näkyvistä
  • 14-kstars-planetaario-aurinkokunnat.png
    Aurinkokunnat. Tällä toiminnolla voidaan poistaa näkyvistä aurinkokunnat.
  • 15-kstars-planetaario-tahdistoviivat.png
    Tähdistöviivat. Tällä toiminnolla voidaan poistaa tähdistöviivat näkyvistä.
  • 16-kstars-planetaario-tahdistonimet.png
    Tähdistöjen nimet. Tällä toiminnolla saadaan tähdistöjen nimet pois näkyvistä.
  • 17-kstars-planetaario-tahdistorajat.png
    Tähdistöjen rajat. Tällä toiminnolla saadaan tähdistöjen rajat pois näkyvistä.
  • 18-kstars-planetaario-linnunrata.png
    Linnunrata. Tällä toiminnolla voidaan ottaa linnunrata pois näkyvistä.
  • 19-kstars-planetaario-horisontti.png
    Horisontti. Tällä toiminnolla voidaan poistaa horisontti näkyvistä. Horisontin ollessa päällä peittyvät kaikki alueet vihreän horisonttialueen alle, mitkä eivät oikeasti kyseisenä ajankohtana käyttäjän sijaintiin näkyisi.

Horisontin liikuttaminen ja tulkinta[muokkaa]

Horisonttia voidaan pyörittää helposti painamalla hiiren ykkösopainike pohjaan jossakin planetaarion kohdassa ja samalla liikuttamalla hiirtä haluttuun suuntaan.

Planetaariossa olevan horisontin reunalla lukee ilmansuunnat, mihin suuntaan käyttäjä omaan sijaintiinsa nähden ohjelmalla katsoo.

Taivaankappaleen löytäminen ja siihen kohdistaminen[muokkaa]

Tiettyä taivaan kappaleta voi etsi edellä esitellyn Hae kohde -työkalun avulla. Työkalu avaa ikkunan johon kohteet on jaoteltu eri kategorioihin, joiden kautta kohdetta voi etsiä.

Mihin tahansa planeetaariossa näkyvään kohteeseen voidaan kohdistaa tupla napsauttamalla kohdetta hiiren ykköspainikkeella.

Taivaankappaleiden tiedot[muokkaa]

20-kstars-planetaario-taivaankappale.png
Kaikista ohjelmassa olevista taivaankappaleista on olemassa kattavat tietovarastot sekä yleistä että pitkälle menevää tietoa. Seuraavassa tutustutaan saatavilla oleviin tietoihin ja käytämme esimerkkinä oman Maa -planeettamme kuuta.

Yllä olevan kuvan mukaiseen näyttöön pääsee helpoiten hakemalla haluamaansa taivaankappaletta ja zoomaamalle sen jälkeen lähelle kohdetta. Kuu löytyy helpoiten hakemalla sitä edellä esitellyllä Etsi kohde -toiminnolla ja valitsemalla sieltä AurinkokuntaKuu, jonka jälkeen ohjelma keskittää automaattisesti kuuhun.

Halutun kohteen tietojen katsominen[muokkaa]

Taivaankappaleen tiedot saadaan esille napsauttamalla haluttua kappaletta hiiren kakkospainikkeella. Tällöin avautuvasta valikosta nähdään esimerkiksi seuraavia tietoja.

21-kstars-planetaario-kohteen tiedot.png
22-kstars-planetaario-tiedot.png
Valikon yläosiossa on taivaankappaleen nimi ja muita siihen liittyviä tietoja, kuten käyttäjän sijaintiin nähden olevat kappaleen nousu- ja laskuajat, jolloin kappale on taivaalla näkyvissä.


23-kstars-planetaario-seuraa.png
Seuraavana on ohjelman sisäisiä toimintoja, joista kappaleen tietojen kannalta tärkein on yksityiskohdat. Tästä avautuu ikkuna, josta voidaan katsoa kohteesta saatavilla olevia valokuvia ja samalla käyttäjä voi kirjoittaa omia muistiinpanoja kyseisestä kohteesta.


24-kstars-planetaario-hst kuva.png
Seuraavana olevista kohdista voidaan katsoa erilähteistä saatavilla olevia kuvia kohteesta.


25-kstars-planetaario-wiki.png
Viimeisenä on lisätietolinkkejä kohteesta saatavilla oleviin englanninkielisiin lisätietolähteisiin.



Auringonpimennyksen simulointi KStarsilla[muokkaa]

Auringonpimennykset ovat taivaalla harvinainen näky, mutta planetaariosovelluksilla voidaan vapaasti tarkastella avaruuden kappaleiden liikkeitä. Tämän ohjeen avulla siirrytään ajassa taaksepäin ja seurataan 90-luvulla Suomessa nähtyä auringonpimennystä.

Edellinen täydellinen auringonpimennys Suomessa nähtiin varhain aamulla 22. Heinäkuuta vuonna 1990. Kstars-ohjelmiston avulla on mahdollista palata samaan ajankohtaan katsomaan se uudestaan. Esimerkkinä käydään läpi asetusten laittaminen kyseisen auringonpimennyksen näkemiseksi. Ohjeen käyttämiseksi suositellaan KStars perusohjeeseen tutustumista ja perustietämystä työpöytäohjelmistojen käytöstä.

Asetukset[muokkaa]

Auringonpimennyksen näkemiseksi on paikka- ja aikatiedot asetettava niin, että Kstarsin kuvaama taivas vastaa sitä tilannetta, joka haluttuna ajankohtana on ollut nähtävissä.

Aika[muokkaa]

1-kstars-auringonmpimennys-aika.png
Ensimmäisenä asetamme ohjelman ajan vastaamaan auringonpimennyksen aikaa. Vuoden 1990 täydellinen auringonpimennys tapahtui varhain aamulla 22. Heinäkuuta. Tällöin aurinko nousi normaalisti noin 3.58, mutta muutaman minuutin kuluttua kuu alkoi hiljalleen peittää aurinkoa. Noin tunnin jälkeen lähes täydellinen pimeys laskeutui tietylle alueelle, kunnes kuu alkoi jälleen väistää auringon edestä.


2-kstars-auringonmpimennys-kalenteri.png
Ajan asettamiseen käytämme päätyökalurivin ”Aseta aika” -työkalua.
  • Aseta vuodeksi 1990
  • Aseta kuukaudeksi Heinäkuu
  • Aseta päiväksi 22. päivä
  • Aseta kellon ajaksi noin 3.58

Paikka[muokkaa]

Auringonpimennys oli tällöin nähtävissä parhaiten Joensuu – Helsinki akselilla. Käyttäjän paikaksi tulisi siis asettaa jotain tällä välillä. Esimerkissä käytämme paikkana Kuopiota, koska se löytyy valmiiksi KStarsin asetuksissa luetelluista paikkakunnista ja se on tarpeeksi pohjoisessa aamuaurinkoa ajatellen. Myös Helsinki toimii paikkakuntana, mutta myöhäisemmästä auringonnoususta johtuen tapahtuma ei näy aivan yhtä selkeästi. Paikkakunta asetetaan seuraavasti.

  • 3-kstars-auringonmpimennys-maantieteellinen.png
    Napsauta päätyökalurivin Maantieteellinen -painiketta
  • Kirjoita maasuodattimeen paikaksi Suomi
  • 4-kstars-auringonmpimennys-sijainti.png
    Napsauta haluamaasi paikkakuntaa kaupunkien listasta (Kuopio)
  • Napsauta OK

Seuraaminen[muokkaa]

Auringon pimennyksen seuraamiseen siirryttäessä ohjelma tarkennetaan Auringon ja Kuun läheisyyteen ja hallitaan ajan kulkua päätyökalurivin aikatyökaluilla.

Tarkkailun rajaaminen tapahtumaan[muokkaa]

Tarkkailun rajaaminen pelkkään Auringonpimennykseen onnistuu parhaiten kohdistamalla ohjelma tässä tapauksessa Kuuhun ja zoomaamalla voimakkaasti lähemmäksi.

Kohdistaminen kuuhun[muokkaa]
  • 5-kstars-auringonmpimennys-etsi.png
    Napsauta päätyökalurivin ”Etsi kohde” -painiketta
  • 6-kstars-auringonmpimennys-suodata.png
    Aseta avautuneeseen ikkunaan suodatukseksi Aurinkokunta
  • Valitse listasta Kuu
  • Napsauta OK

Nyt ohjelman tulisi olla kohdistettuna Kuuhun

Zoomaus kuuhun[muokkaa]
7-kstars-auringonmpimennys-horisontti.png
Zoomaus lähelle kuuta tapahtuu napsauttamalla Lähennä -painiketta useita kertoja, niin kauan että planetaario näyttää kutakuinkin seuraavalta.
8-kstars-auringonmpimennys-horisonttipainike.png

Alareunassa näkyvä vihreä alue on maan aiheuttama horisontti. Sen saa halutessa pois näkyvistä horisontti-painikkeella.

9-kstars-auringonmpimennys-tauko.png
Ajanhallinta
[muokkaa]

10-kstars-auringonmpimennys-toista.png
Planetaarion kuluvaa aikaa voidaan hallita työkalurivin ajanhallinta toiminnoilla.
11-kstars-auringonmpimennys-auringonmpimennys.png
Vasemmassa reunassa olevalla sinisellä painikkeella hallitaan ajan kulkua. Painamalla yllä olevan kuvan tauko -painiketta ajan kulku pysähtyy ja painike muuttuu Toista -painikkeeksi.

Jälleen napsauttamalla Toista -painiketta aika lähtee juoksemaan.

Ajankulun nopeutta hallitaan työkalun + ja - merkeillä. Vasemman puolimmainen + -merkki säätelee kentässä olevan numeron määrää ja oikean puoleinen - -merkki sen yksikköä. Työkalun toiminnan oppii parhaiten sitä kokeilemalla. Esimerkkinä hyvä nopeus auringonpimennyksen tarkkailuun on asettaa nopeudeksi yksi minuutti napsauttamalla oikean puolimmaista + -merkkiä kerran, jolloin yhden sekunnin sisällä ohjelman kello kulkee yhden minuutin.Ajan kuluessa kuu lipuu hiljalleen auringon yli peittäen sen hetkeksi kokonaan.