(707 välissä olevaa versiota 76 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
Rivi 1:
==Mitä?==
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan '''WLAN'''-verkkoon.
Wlan-korttien tuki on Linuxissa vähän rajoittunut. Tämä johtuu pääosin piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta, mutta oikealla valinnalla säästät kummasti rahaa ja hermoja.
== Artikkeleita ==
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]]
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]]
Kaikki Wlan-kortit eivät siis toimi ollenkaan Linuxissa. Tämä on valitettavaa, mutta tosiasia.
==WLAN ja Linux==
==Miksi?==
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
Langaton verkkoyhteys on kätevä esimerkiksi hotelleissa, joihin yleensä yhteyksiä tarjoaa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (authentikointi) vaaditaan kirjautumiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15e. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14.
Avoimia wlan-hotspotteja on myös erinäisissä paikoissa tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. Kannattaa huomioida että toisten verkkoyhteyksien luvaton käyttäminen on rikos.
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.
==Langattoman verkon tietoturva==
==Langattoman verkon käyttökohteita==
Langaton verkkoyhteys tuo myös omat ongelmansa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Langattoman_l%C3%A4hiverkon_tietoturva tietoturvallisuuden] suhteen, jos tieto kulkee ilman salausta voi siihen päästä käsiksi ilkeämieliset henkilöt.
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.
==Minkä kortin ostan?==
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.
Nykytietämyksen mukaan rt2500-piirisarjaiset Wlan-kortit ovat parhaita. Tilanne voi muuttua uusien piirisarjojen tullessa markkinoille. Lisäksi valmistajilla on ikävä tapaus nostaa tuotteiden katetta vaihtamalla käyttöön toisia piirisarjoja jopa saman tuotteen sisällä. Linux-käyttäjälle tämä näkyy niin, että toimivaksi kehuttu tuote ei toimi.
Näistä suositeltavin kortti on Zyair G-100. Sen hinta on noin 50 €. Laitteessa toimii wep-salaus hyvin, mutta wpa tuen kehitys on vielä vaihteessa ja se valmistuu joskus. Suhtaudu asiaan varauksella.
Zyair G-100 on perinteisesti toiminut prism54 ajurilla, mutta Intersilin ostanut Conexant on lopettaunut ns. "FullMac" piirien tuotannon ja siirtynyt "SoftMac" piireihin. SoftMac piireissä on vämemmän muistia (=saadaan piirille halpa hinta) ja suurin osa toiminnoista on jätetty ajurin hoidettavaksi (tarvitaan lisää koodia ajuriin). Conexant ei ole kuitenkaan halunnut antaa teknistä tietoa tai koodipohjaa Prism54 kehittäjille, joten Linuxissa ei tällä hetkellä ole toimivaa ajuria Prism 54Mbit/s SoftMac piirille.
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.
Siksi kannattaakin pitää mielessä, että yhä useampi uusi Prism 54Mbit/s kortti saattaakin olla SoftMac piirisarjainen (Prism Xbow/Javelin)ja pettymys voi
* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit]
olla suuri kun se ei toimi.
==Rt2500==
== Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut ==
Ralink rt2500-piirisarjaiset ovat myös toimivia. Näistä edullisin (~29 €) kortti on A-link WL54PC. Tälle tuotteelle on saatavana täysin open source -ajurit. Tässä kortissa on myös toimiva
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.
WPA-tuki, joka on monelle tärkeä ja kätevä työkalu salauksen käyttöönottamiseen (RaConfig2500). Työkalulla voi myös ottaa käyttöön useita profiileja, jolloin kortti osaa kytkeytyä automaattisesti tukiasemiin WPA-salauksen kanssa.
* [[LinSID]] [http://sourceforge.net/projects/linssid/] Linux
'''Kannattaa huomata, että ajuri toimii vain 8kb stackseilla käännetyssä ytimessä.'''
== WLAN yhteyden skannaus ==
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo <tt>wlan-scan.bash</tt> niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.
Nämä kortit ovat niitä, jotka oikeasti toimivat ja ne ovat vielä edullisiakin.
<source lang="bash">
#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5
</source>
==Atheros (madwifi)==
Aja tarvittaessa avaamalla [[komentorivi]] painamalla näppäimiä {{Näppäin|ctrl|alt|t}}. Ja kirjoita komentoriville komento:
Atheros piirisarjalaiset ovat myös testaamisen arvoinen juttu, tosin osa
~/wlan-scan.bash
niistä vie paljon prosessoritehoa. Kenties näitä saa esimerkiksi Gigantista edullisesti. Myös muut verkkokaupat saattaisivat olla käteviä.
==IPW2100==
== Osallistu ==
Intelin centrino tuen sisältävistä kannettavista löytyy yleensä ipw2100 sarjan piiri tai sen jälkeläinen. WPA tuesta ei varmuutta. Salaamattomat ja WEP yhteydet todettu toimiviksi.
==Klassikot (mm. Orinoco gold/silver)==
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.
Käytettynä on saatavilla edullisesti myös vanhoja wlan-kortteja. Hyvänä esimerkkinä Orinoco-kortit jotka toimivat hyvin, vaikka eivät ihan modernia nykytekniikkaa edusta. Osta jos saat kantohintaan.
Orinoco korttiin saa myös WPA tuen käyttämällä [http://www.agere.com/mobility/docs/wl_lkm_718_release.tar.gz Ageren Version 7.18 ajuria ] ja [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicantia].
== Katso myös ==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]
Orinoco korteista on myös olemassa versioita, jotka eivät perustu Hermes I piirisarjaa, mutta jotka on kuitenkin nimetty Orinoco korteikis. Nämä eivät kuitenkaan ole tuettuna
[[Luokka:WLAN|*]]
orinoco_cs-ajurilla. Tämä ikävä muutos tapahtui Proximin ostaessa Lucentin Orinoco tuotteet. Proxim puhuu "Classic" Orinoco korteista tarkoittaessaa näitä "aitoja" Hermes I pohjaisia orinoco kortteja.
[[Luokka:Ohjeet]]
==Ndiswrapper==
Jos kortillesi ei löydy Linux ajuria aina voit koneilla [http://ndiswrapper.sf.net ndiswrapper]
emulointirajapintaa joka käyttää Windos-ajureita ja toimii melko hyvin. Käytä CVS-versiota.
Yleensä kortin driverin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant], että saadaan wpa-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia on, että useimpien korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa" wpa_supplicantin suhteen. Osta kortti jonka tiedät toimivan. Nykyhetkellä näitä ovat rt2500 piirisarjaiset kortit (nämä eivät tarvitse wpa_supplicantia).
==Mistä==
Tuotteita on saatavissa esimerkiksi [http://www.verkkokauppa.com verkkokauppa.comista]
Jos haluat säästää rahaa, niin MBnetin [http://www.mbnet.fi/hintaseuranta hintaseuranta] kertoo edullisimat ostospaikat.
==Asetukset==
Langattoman verkon asetukset määritellään työkalulla jonka nimi on iwconfig. Tämä ohjelma tulee yleensä wireless-tools paketin mukana. Moni levitysversio tarjoaa myös graafisia työkaluja asetusten määrittelyyn.
Tämän lisäksi voi törmätä ajuriongelmaan, eli järjestelmän ydintä (eli kerneliä) voi joutua paikkaamaan (patch) ja kääntämään että saa ajurit toimimaan riittävän hyvin.
==Vinkit & Linkit==
Hyvä Linux-Wlan perusteos: [http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/ Wireless LAN resources for Linux]<br>
*802.11b, 11Mbit/s
[http://hostap.epitest.fi/ HostAP driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets, hostapd, and WPA Supplicant]<br>
[http://www.linux-wlan.com/download.html Linux driver for Intersil Prism2/2.5/3 Chipsets]<br>
[http://www.nongnu.org/orinoco/ Linux driver for Hermes I (ORiNOCO) Chipset]<br>
[http://ipw2100.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2100 Chipsets]<br>
[http://aluminum.sourmilk.net/adm8211/ Linux driver for ADM8211 Chipset]<br>
[http://atmelwlandriver.sourceforge.net/news.html Linux driver for Atmel AT76C5XXx Chipsets]<br>
[http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes I (Version 7.18) Chipsets from Lucent/Agere]<br>
[http://acx100.sourceforge.net/ Linux driver for Texas Instruments' ACX100 Chipset]<br>
* 802.11g, 54Mbit/s
[http://acx100.sourceforge.net/ Linux driver for Texas Instruments' ACX111 Chipset]<br>
[http://www.agere.com/mobility/wireless_lan_drivers.html Linux driver for Hermes II (Version 7.22) Chipsets from Agere]<br>
[http://ipw2200.sourceforge.net/ Linux driver for Intel® PRO/Wireless 2200BG Chipsets]<br>
[http://prism54.org Linux driver for the 802.11g Prism GT/Prism Duette/Prism Indigo Chipsets]<br>
[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page Linux driver for Ralink rt2x00 Chipset]<br>
[http://sourceforge.net/projects/madwifi/ Linux driver for Atheros 802.11a/b/g Chipsets]<br>
Epäyhteensopivuusongelmia voi olla myös tukiasemien suhteen. Oman kokemukseni mukaan voin suositella mm. Zyxelin, Linksysin (Cisco), Cisco aironet ja Topcomin tukiasemia. Ongelmien välttämiseksi käytä uusinta ohjelmistoversioita (firmware/bios) myös tukiasemissa. Telewell-pohjaisissa (Conexant-piirisarja) tukiasemissa on ollut paljon ongelmia, vältä niitä.
Yleinen ongelma halvoissa tukiasemissa on se, että niiden prosessoriteho on alimitoitettu jolloin jos on käytössä useita WPA-salausta käyttävää korttia, voi laitteen prosessoriteho loppua kesken ja laite kaatua tai toimia aliteholla. Tämä yleinen ongelma vaivaa muitakin edullisia tuotteita.
'''"[http://www.stillhq.com//prism2ap/ Tee se itse]"'''<br>
Prism2/2.5/3 piirisarjassa on ns. Host AP tila, jossa prism kortti voi toimia tukiasemana, ilman AccessPoint firmwarea. Tällöin kortin ajuri (hostap_xxx.ko) hoitaa ei aikakrittiset tapahtumat ja wlan-koritn firmware aikakriittiset. Periaatteessa tarvitsee vain ladata [http://hostap.epitest.fi/ HostAP ajuri] ja antaa komento 'iwconfig wlan0 mode Master', joka laittaa kortin AP tilaan. Tukiasemakoneeksi käy jokin vanha PI tai PII ja wlan-kortiksi esim. 3COM 3CRDW696 WIRELESS PCI CARD.
HostAP tukiasema toimii hyvin myös sellaisten clienttien kanssa, joissa on jokin muu kuin prism piirisarja, esim. Intel® PRO/Wireless 2100 tai Orinoco kortit.
Lisäksi 802.11g korteille ainakin Madfifi(Atheros) ja Prism54 (Prism GT/Duette/Indigo) ajureista löytyy Master tila.
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön ytimen versiossa 2.6.14.
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo wlan-scan.bash niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.
#!/bin/bash
sudoiwlistwlan0scan|grep-icell-A5
Aja tarvittaessa avaamalla komentorivi painamalla näppäimiä ctrl+alt+t. Ja kirjoita komentoriville komento:
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.
