Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| (790 välissä olevaa versiota 80 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]] | |||
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan '''WLAN'''-verkkoon. | |||
== Artikkeleita == | |||
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi | |||
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]] | |||
*WLAN-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]] | |||
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]] | |||
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]] | |||
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]] | |||
==WLAN ja Linux== | |||
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla. | |||
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14. | |||
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole. | |||
== | ==Langattoman verkon käyttökohteita== | ||
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä. | |||
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon. | |||
* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta]. | |||
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet]. | |||
* [http://www. | |||
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista. | |||
* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta] | |||
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia. | |||
* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit] | |||
== Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut == | |||
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja. | |||
* [[LinSID]] [http://sourceforge.net/projects/linssid/] Linux | |||
* [[Wifi Analyzer]] [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.farproc.wifi.analyzer&hl=fi] Android | |||
== WLAN yhteyden skannaus == | |||
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo <tt>wlan-scan.bash</tt> niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi. | |||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/bash | |||
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5 | |||
</source> | |||
Aja tarvittaessa avaamalla [[komentorivi]] painamalla näppäimiä {{Näppäin|ctrl|alt|t}}. Ja kirjoita komentoriville komento: | |||
~/wlan-scan.bash | |||
== Osallistu == | |||
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä. | |||
== Katso myös == | |||
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]] | |||
[[Luokka:WLAN|*]] | |||
[[Luokka:Ohjeet]] | |||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2020 kello 10.33
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan WLAN-verkkoon.
Artikkeleita[muokkaa]
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
- WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: WLAN-kortit
- WLAN-tukiasemista: WLAN-tukiasemat
- Tietokoneen liittäminen verkkoon: Verkkoliitynnät
- Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: Langattoman verkon tietoturva
- Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista
WLAN ja Linux[muokkaa]
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön ytimen versiossa 2.6.14.
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.
Langattoman verkon käyttökohteita[muokkaa]
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on SparkNet. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.
[muokkaa]
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.
- LinSID [1] Linux
- Wifi Analyzer [2] Android
WLAN yhteyden skannaus[muokkaa]
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo wlan-scan.bash niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.
#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5
Aja tarvittaessa avaamalla komentorivi painamalla näppäimiä ctrl+alt+t. Ja kirjoita komentoriville komento:
~/wlan-scan.bash
Osallistu[muokkaa]
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.