Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(796 välissä olevaa versiota 80 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Toimivia Wlan-kortteja Linuxissa ovat mm. Prism54-piirisarjalaiset.
[[Kuva:Asus-ibm-wmaker-teippi.jpg|200px|thumb|WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös [[Window Maker]] -[[ikkunointiohjelma]]]]
Näistä esimerkiksi Zyair G-100 jota saa kohtuullisen edullisesti (~50e).
Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan '''WLAN'''-verkkoon.
Ajurit löytyvät kernelistä jo valmiina. Salaustasona on Wep-128, WPA tuki on
vielä kehityksen alla. Se on valmis joskus. Luultavasti lähiaikoina. Lupauksiin silti kannattaa suhtautua tietyllä varauksella.


rt2500-piirisarjaiset ovat myös toimivia. Näistä edullisin (~29e) kortti on A-link WL54PC. Tälle
== Artikkeleita ==
tuotteelle on saatavana täysin opensource ajurit. Tässä kortissa on myös toimiva
Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi
WPA-tuki joka on monelle tärkeä ja kätevä työkalu salauksen käyttöön ottamiseen (RaConfig2500).
*WLAN-laitteet ja niiden Linux-tuki: [[WLAN-kortit]]
'''Pieni lisähuomautus, että Kernel pitää olla käännettynä 8kb stackseilla jos haluaa ajurin toimivan.'''
*WLAN-tukiasemista: [[WLAN-tukiasemat]]
*Tietokoneen liittäminen verkkoon: [[Verkkoliitynnät]]
*Langattomia verkkoja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietoturvaan: [[Langattoman verkon tietoturva]]
*[[WLAN UKK|Usein kysyttyjä kysymyksiä Linuxista ja WLANista]]


Atheros piirisarjalaiset ovat myös testaamisen arvoinen juttu, tosin osa
==WLAN ja Linux==
niistä vie paljon prosessoritehoa.


Jos kortillesi ei löydy Linux ajuria aina voit koneilla [http://ndiswrapper.sf.net ndiswrapper]  
WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo [[ndiswrapper]], jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.
emulointirajapintaa joka käyttää Windos-ajureita ja toimii melko hyvin.


Joillain korteilla tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant], että saadaan wpa-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia on myös, että useimpien korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa". Osta kortti jonka tiedät toimivan. Nykyhetkessä se on rt2500 piirisarjaiset.
Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön [[ydin|ytimen]] versiossa 2.6.14.


Tuotteita on saatavissa esimerkiksi [http://www.verkkokauppa.com verkkokauppa.comista]
Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.  


Hyviä sivustoja asiaan liittyen ovat :
==Langattoman verkon käyttökohteita==


[http://www.hpl.hp.com/personal/Jean_Tourrilhes/Linux/ Wlan-Linux]<br>
Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.  
[http://prism54.org Prism54]<br>
[http://rt2x00.serialmonkey.com/wiki/index.php/Main_Page serialmonkey]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=604 raja-antura: ndiswrapper]<br>
[http://www.raja-antura.org/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=603 raja-antura: wlan]<br>


Tilanne ajureiden suhteen muuttuu myös nopeasti, eli selvittele asiaa ennen ostotapahtumaa.
Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa [http://www.sonera.fi/homerun Sonera Homerun] sekä [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/ dna WLAN]. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.  


Epäyhteensopivuusongelmia voi olla myös tukiasemien suhteen. Oman kokemukseni mukaan voin suositella mm. Zyxelin, Linksysin (Cisco), Cisco aironet ja Topcom tukiasemia. Ongelmien välttämiseksi käytä uusinta ohjelmistoversioita (firmware/bios) myös tukiasemissa.
* [http://www.homerun.telia.com/eng/coverage/ Sonera Homerun -palvelualuekartta].
* [http://www.dnafinland.fi/yrityksille/liittymat_ja_palvelut/wlan/toiminta-alueet_suomi.shtml dna WLAN -palvelualueet].


Ei välttämättä kannata luottaa asioihin mitä kaupassa sanotaan, sillä myyjät tietävät vähän asioista.
Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on [http://www.sparknet.fi/ SparkNet]. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.
 
* [http://maps.sparknet.fi/ SparkNet palvelualuekartta]
 
Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.
 
* [http://www.hotspots.fi/ Suomen ilmaiset WLAN-hotspotit]
 
== Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut ==
Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.
* [[LinSID]] [http://sourceforge.net/projects/linssid/] Linux
* [[Wifi Analyzer]] [https://play.google.com/store/apps/details?id=com.farproc.wifi.analyzer&hl=fi] Android
 
== WLAN yhteyden skannaus ==
Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo <tt>wlan-scan.bash</tt> niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5
</source>
 
Aja tarvittaessa avaamalla [[komentorivi]] painamalla näppäimiä {{Näppäin|ctrl|alt|t}}. Ja kirjoita komentoriville komento:
~/wlan-scan.bash
 
== Osallistu ==
 
Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti '''osallistumalla itse kehitystyöhön''' (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.
 
== Katso myös ==
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin]]
 
[[Luokka:WLAN|*]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Nykyinen versio 18. marraskuuta 2020 kello 10.33

WLAN-sovitin jälkiasennettuna kannettavaan tietokoneeseen. Kuvassa myös Window Maker -ikkunointiohjelma

Linux-kone on mahdollista liittää langattomaan WLAN-verkkoon.

Artikkeleita[muokkaa]

Tässä artikkelissa käsitellään WLANia yleisesti Linuxin näkökulmasta. WLANiin liittyviä artikkeleita tässä wikissä ovat lisäksi

WLAN ja Linux[muokkaa]

WLAN-korttien tuki ei ole Linuxissa yhtä kattavaa kuin Windows-maailmassa. Tämä johtuu pelkästään piirivalmistajien haluttomuudesta julkaista koodia/rajapintoja/tietoa laitteistosta kehittäjille. Conexantin ja Broadcomin piirit ovat ehkä tunnetuimpia avoimuuden puutteesta. Osittaista helpotusta tähän ongelmaan tuo ndiswrapper, jonka avulla joitakin WLAN-kortteja voi käyttää Linuxissa Windows-ajurin avulla.

Kaikki WLAN-kortit eivät siis toimi Linuxissa. Muutoksia on tapahtunut, ja Linuxin WLAN-tuki parani tai ajurikehitys ainakin helpottui jonkin verran yhtenäisen WLAN-rajapinnan käyttöönoton myötä. Yhtenäistä 802.11 WLAN-rajapintaa (802.11-pino) kehitettiin Jeff Garzikin johdolla ja se tuli ensimmäistä kertaa käyttöön ytimen versiossa 2.6.14.

Linuxin ajurit tarjoavat toisaalta usein monia sellaisia ominaisuuksia, joita Windows-versioissa ei ole.

Langattoman verkon käyttökohteita[muokkaa]

Langaton verkko sopii hyvin joka kodin verkoksi, koska verkkokaapelointia ei tarvita. Jos sattuu omistamaan kannettavan, Internetin käyttö onnistuu langattomasti lähes joka paikasta asunnossa tai jopa ulkoa, (oman) tukiaseman kautta. Taloyhtiöissä ja kommuuneissa nettiyhteyttä myös voidaan helposti jakaa langattomasti. Yksi tukiasema kantaa normaalisti esteettömissä olosuhteissa noin 150-200 metriä.

Langaton verkkoyhteys on kätevä myös hotelleissa, joihin yhteyksiä tarjoaa muun muassa Sonera Homerun sekä dna WLAN. Tämä on verkko jossa ei ole salausta, mutta tunnistautuminen (eng. authentication) vaaditaan yhteyden käyttämiseen. Päivän yhteysaikakortti maksaa noin 15 € ja kuukauden noin 80 €. Tämä yhteystapa on kätevä jos matkustelee paljon.

Toinen laaja WLAN-verkkototeutus on SparkNet. Sen kantamalla asuu huomattava osa Suomen asukkaista.

Avoimia WLAN-pisteitä on myös muulla tarjolla, joskus avoimia verkkoja on myös kotikäyttäjillä tahallisesti tai osaamattomuuden takia.

Wi-fi kanavoiden analysointi työkalut[muokkaa]

Wlan-tukiaseman singaalien analysointityökaluja.

WLAN yhteyden skannaus[muokkaa]

Bash skripti WLAN yhteyden skannaamiseksi, monissa jakeluissa ei ole uudelleen skannaus vaihtoehtoa. Tämä skripti auttaa ongelman kiertämisessä. Luo wlan-scan.bash niminen tiedosto ja tallenna se esimerkiksi kotihakemistoosi. Kopioi tiedostoon alla oleva koodi.

#!/bin/bash
sudo iwlist wlan0 scan | grep -i cell -A5

Aja tarvittaessa avaamalla komentorivi painamalla näppäimiä ctrl+alt+t. Ja kirjoita komentoriville komento:

~/wlan-scan.bash

Osallistu[muokkaa]

Voit tukea kehitystyötä, ensisijaisesti osallistumalla itse kehitystyöhön (koodaus, dokumentointi, jne.). Toissijaisesti voit myös lahjoittaa kehittäjille WLAN-kortteja, tarvittavaa laitteistoa tai tukemalla kehitystä rahallisesti. Voit myös käyttää aikaasi raportoimalla virheistä tai neuvoa muita ihmisiä.

Katso myös[muokkaa]