Ero sivun ”Virtuaalikonsoli” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
715 merkkiä lisätty ,  17. elokuuta 2009
p
tarkennus
(pientä lisäinfoa)
p (tarkennus)
 
(6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.
Linux/Unix-järjestelmissä (järjestelmä)[[konsoli]] eli näytön ja näppäimistön yhdistelmä on jaettu useaan eri virtuaalikonsoliin. Virtuaalikonsolit toimivat kukin eräänlaisina omina työtiloinaan, joissa voidaan ajaa ohjelmia riippumatta siitä, mitä toisissa virtuaalikonsoleissa on ajossa. Tämä on suuri etu verrattuna esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, joissa käytössä ei ole kuin järjestelmäkonsoli, eikä edusta-ajossa voi olla kuin yksi ohjelma kerrallaan. Unixissa järjestelmäkonsoli seuraa kulloinkin käytössä olevaa virtuaalikonsolia, johon näyttö- ja syötelaitteet (yleensä näyttö ja näppäimistö) ovat kytköksissä ja johon myös järjestelmänlaajuiset virheilmoitukset tulostuvat.


Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin graafinen sisäänkirjautumisohjelma ([[display manager]]) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.
Linuxissa virtuaalikonsolit 1-6 ovat yleensä tekstipohjaisessa käytössä ja niihin on käynnistetty jokin [[getty]]-ohjelma odottamaan käyttäjän sisäänkirjautumista. Graafisen käyttöliittymän tarjoava [[X Window System]] käynnistyy oletuksena virtuaalikonsoliin 7, joten jos järjestelmässä on käytössä jokin [[graafinen kirjautumisohjelma]] (display manager) niin käynnistyksen jälkeen kone on yleensä tässä virtuaalikonsolissa. Muussa tapauksessa oletusvirtuaalikonsoli on 1. Virtuaalikonsolien määrä ei kuitenkaan ole rajoitettu näihin seitsemään, vaan niitä voi käynnistää lisää aina 63:een saakka.


Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).
Virtuaalikonsolista toiseen siirrytään näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Alt+F1</tt> tai <tt>Alt+F9</tt>) tai näppäinyhdistelmällä <tt>Alt+sivunuolinäppäin</tt>. Myös komentoa [[chvt]] voi käyttää. Nämä näppäinyhdistelmät eivät kuitenkaan päde [[X]]:ssä, jossa virtuaalikonsolista toiseen siirtymiseen on käytettävä näppäinyhdistelmää <tt>Ctrl+Alt+F?</tt> (esimerkiksi <tt>Ctrl+Alt+F6</tt>).
Rivi 25: Rivi 25:
  c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux
  c7:2345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty7 linux
mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.
mikäli halutaan 7:een virtuaaliterminaaliin getty. Tällöin mahdollisesti avattavat X-istunnot siirtyvät käyttämään virtuaaliterminaalia 8, joka on ensimmäinen vapaa virtuaalikonsoli. Rivin ensimmäinen sarake määrittää toiminnon kohteen. Tässä esimerkiksi c30 olisi kolmaskymmenes virtuaalikonsoli ja s1 ensimmäinen sarjaporttilinja. Toisessa sarakkeessa määritellään [[ajotaso]]t, joissa toiminto suoritetaan, tässä tapauksessa 2, 3, 4 ja 5. Kolmas sarake määrittää, miten ja milloin toiminto pitää suorittaa. <tt>respawn</tt> tarkoittaa, että prosessi suoritetaan välittömästi uudelleen sen suorituksen päätyttyä. <tt>once</tt> aiheuttaisi suorittamisen vain kerran. Neljännessä sarakkeessa määritellään ajettava ohjelma valitsimineen (ohjelman koko polku määriteltävä). Agettylle on määritelty yhteyden baudimäärä (signaalinmuutosten määrä sekunnissa), käytettävä virtuaalikonsoli ilman <tt>/dev/</tt>-osaa sekä käytettävä [[terminaalityyppi]]. Pelkästään virtuaalikonsolikäyttöön tehdyt gettyt eivät yleensä vaadi muuta määrettä kuin käytettävän virtuaalikonsolin nimen.
Jos halutaan [[pääkäyttäjä]]n voivan kirjautua sisään avatun uuden virtuaalikonsolin kautta (gettyn kutsuma [[login]]-ohjelma), on virtuaalikonsolin nimen löydyttävä [[asetustiedosto]]sta /etc/securetty. Hyväksyttyjen kirjautumiskonsolien (voivat olla myös esimerkiksi [[sarjaterminaali|sarjaterminaaleja]]) nimet ovat tiedostossa ilman <tt>/dev/</tt>-osaa. Tiedosto sisältää oletuksena tyypillisesti seuraavaa:
console
tty1
tty2
tty3
tty4
tty5
tty6


==X ja virtuaalikonsolit==
==X ja virtuaalikonsolit==
Rivi 33: Rivi 42:
[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):
[[Xinit]]-komento tottelee samaa syntaksia. Puhtaan X:n ilman ohjelmia käynnistävä <tt>X</tt>-komento ei sen sijaan tarvitse kahta viivaa (--):
  X :1 -query [[XDMCP|xdmcp]].firma.fi
  X :1 -query [[XDMCP|xdmcp]].firma.fi
Display, jossa X-ohjelmaa halutaan ajaa, voidaan määritellä valitsimella <tt>-display</tt>. Esimerkiksi seuraava käynnistäisi [[xterm]]in display 1:een:
xterm -display :0


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 38: Rivi 49:
*[[Terminaaliemulaattori]]
*[[Terminaaliemulaattori]]
*[[Sarjaterminaali]]
*[[Sarjaterminaali]]
*[[Päätetyyppi]]
*[[Tekstitila]]
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[Komentorivin perusteet]]


[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Navigointivalikko