Ero sivun ”Verkkokäynnistys” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
("Pääte" voi olla esim. X-pääte tai tavallinen Linux; paikallinen levy väliaikaistiedostoille)
(laajemmin)
Rivi 1: Rivi 1:
Kovalevyttömään (ja niin ollen lähes 0-ylläpitoa vaativaan) päätteeseen voidaan ladata käyttöjärjestelmä sovelluksineen [http://en.wikipedia.org/wiki/Pre-Boot_Execution_Environment PXE]-käynnistyksen avulla. "Pääte" voi olla [[X-pääte]] tai käynnistyksen jälkeen itsenäisesti käytettävä kone.
Kovalevyttömään (ja niin ollen lähes 0-ylläpitoa vaativaan) päätteeseen voidaan ladata käyttöjärjestelmä sovelluksineen '''verkkokäynnistyksen''' kautta: pieni ohjelma verkkokortin EPROM/Flash-piirillä, kovalevyllä tai irtomedialla lataa varsinaisen käynnistyslataimen verkosta ja tämä puolestaan [[kernel]]in, [[initrd]]:n ja tarvittavat muut osat käyttöjärjestelmää. "Pääte" voi olla [[X-pääte]] tai käynnistyksen jälkeen itsenäisesti käytettävä kone.


Aiheesta kertovia linkkejä löytyy [http://www.google.fi Googlen] avulla useita. PXE:n ja [[NFS|NFS:n]] avulla voidaan luoda varmatoimisia helposti ylläpidettäviä päätteitä esimerkiksi [[:Luokka:Linux kouluissa|koulukäyttöön]]. Päätteen avulla voidaan käyttää kaikkia sovelluksia peleistä kuvankäsittelyyn. Mahdollista koneen omaa kiintolevyä voi käyttää [[swap|sivutukseen]] ja väliaikaistiedostoille (/tmp).
Verkkokäynnistyksen ja [[NFS|NFS:n]] avulla voidaan luoda varmatoimisia helposti ylläpidettäviä päätteitä esimerkiksi [[:Luokka:Linux kouluissa|koulukäyttöön]]. Päätteen avulla voidaan käyttää kaikkia sovelluksia peleistä kuvankäsittelyyn. Mahdollista koneen omaa kiintolevyä voi käyttää [[swap|sivutukseen]] ja väliaikaistiedostoille (/tmp).
 
Verkkokortilla saattaa valmiiksi olla PXE-ohjelma ("Pre-Boot Execution Environment"), jolloin asiakaskoneella ei tarvitse kuin aktivoida tämä vaihtoehto BIOS:sta kiintolevybootin sijaan. Lähiverkossa tulee olla tarkoitukseen säädetty [[DHCP]]-palvelin, sekä [[tftp]]-palvelin, jolla on asiakaskoneen tarvitsemat ojelmistot.
 
Verkkokäynnistykseen on myös muita ohjelmistoja, mm. vapaa [[Etherboot]] ja [[ndiswrapper]]ia käyttävä [[Netboot]], joita voi joko ladata verkkokortin PROM/Flash-piirille tai muulle boottimedialle. Koska ohjelman pitää sisältää verkkokortin ajuri (eikä EPROM-piirille juurikaan mahdu vaihtoehtoisia ajureita), etherboot- tai netboot-ohjelma on haettava mallikohtaisesti. Tähän tarkoitukseen löytyy verkosta ROM'o'matic, joka luo lennossa halutun tiedoston asennukseen sopivassa muodossa.


PXE-käynnistyksen kautta ladattavaan käyttöliittymään voit tutustua [http://easybox.fi/easybox2/index.php?page=ui&lang=fi Easyboxin käyttöliittymädemon] avulla.
PXE-käynnistyksen kautta ladattavaan käyttöliittymään voit tutustua [http://easybox.fi/easybox2/index.php?page=ui&lang=fi Easyboxin käyttöliittymädemon] avulla.


==Katso myös==
* [[LTSP]], joka keskittyy tarvittavien palvelimien asentamiseen
* [[Linux-pääteympäristö]], joka kuvaa kokonaisuutta etenkin koulujen näkökulmasta X-päätteitä käyttäen
==Aiheesta muualla==
Aiheesta kertovia linkkejä löytyy [http://www.google.fi Googlen] avulla useita.
*[[wikipedia:en:Network booting|Verkkokäynnistys engl. Wikipediassa]]
*[[wikipedia:en:Preboot_Execution_Environment|PXE engl. Wikipediassa]]
*[http://www.etherboot.org/wiki/index.php Etherboot wiki]


[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Linux kouluissa]]
[[Luokka:Linux kouluissa]]

Versio 10. maaliskuuta 2008 kello 14.40

Kovalevyttömään (ja niin ollen lähes 0-ylläpitoa vaativaan) päätteeseen voidaan ladata käyttöjärjestelmä sovelluksineen verkkokäynnistyksen kautta: pieni ohjelma verkkokortin EPROM/Flash-piirillä, kovalevyllä tai irtomedialla lataa varsinaisen käynnistyslataimen verkosta ja tämä puolestaan kernelin, initrd:n ja tarvittavat muut osat käyttöjärjestelmää. "Pääte" voi olla X-pääte tai käynnistyksen jälkeen itsenäisesti käytettävä kone.

Verkkokäynnistyksen ja NFS:n avulla voidaan luoda varmatoimisia helposti ylläpidettäviä päätteitä esimerkiksi koulukäyttöön. Päätteen avulla voidaan käyttää kaikkia sovelluksia peleistä kuvankäsittelyyn. Mahdollista koneen omaa kiintolevyä voi käyttää sivutukseen ja väliaikaistiedostoille (/tmp).

Verkkokortilla saattaa valmiiksi olla PXE-ohjelma ("Pre-Boot Execution Environment"), jolloin asiakaskoneella ei tarvitse kuin aktivoida tämä vaihtoehto BIOS:sta kiintolevybootin sijaan. Lähiverkossa tulee olla tarkoitukseen säädetty DHCP-palvelin, sekä tftp-palvelin, jolla on asiakaskoneen tarvitsemat ojelmistot.

Verkkokäynnistykseen on myös muita ohjelmistoja, mm. vapaa Etherboot ja ndiswrapperia käyttävä Netboot, joita voi joko ladata verkkokortin PROM/Flash-piirille tai muulle boottimedialle. Koska ohjelman pitää sisältää verkkokortin ajuri (eikä EPROM-piirille juurikaan mahdu vaihtoehtoisia ajureita), etherboot- tai netboot-ohjelma on haettava mallikohtaisesti. Tähän tarkoitukseen löytyy verkosta ROM'o'matic, joka luo lennossa halutun tiedoston asennukseen sopivassa muodossa.

PXE-käynnistyksen kautta ladattavaan käyttöliittymään voit tutustua Easyboxin käyttöliittymädemon avulla.

Katso myös

  • LTSP, joka keskittyy tarvittavien palvelimien asentamiseen
  • Linux-pääteympäristö, joka kuvaa kokonaisuutta etenkin koulujen näkökulmasta X-päätteitä käyttäen

Aiheesta muualla

Aiheesta kertovia linkkejä löytyy Googlen avulla useita.