Ero sivun ”Ubuntu” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}
| kotisivu=[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi]}}


Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).
'''Ubuntu''' on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. [[wikipedia:Ubuntu_(ideology)|Ubuntu-ideologia]]).


Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.
Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa [[Canonical]]-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.
Rivi 71: Rivi 71:
*[[Crunchbang]]
*[[Crunchbang]]


==Aiheesta muualla==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]
* [http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/fi/ Ubuntu 12.04 Verkkoesittely]
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
* [http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
Rivi 86: Rivi 86:
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)
* [https://launchpad.net/ubuntu/ Ubuntun projektisivu Launchpadissa] (Ubuntun kehitysalusta)
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]
* [http://webapps.ubuntu.com/certification/ Ubuntu Certification]
* [https://fixubuntu.com/ Fix Ubuntu] EFF aktivistin ylläpitämä Ubuntun yksityisyydensuojaa kritisoiva sivusto, joka tarjoaa myös ohjeet yksityisyyden parantamiseen Ubuntussa.


== Ubuntun muut julkaisuversiot ==
== Ubuntun muut julkaisuversiot ==

Versio 3. tammikuuta 2014 kello 14.09

Ubuntu

Ubuntu 10.04 Lucid Lynxin työpöytä.
Julkaisija Canonical Ltd / Ubuntu Foundation
Viimeisin versio 13.10 "Saucy Salamander"  / 17.10.2013
Julkaisusykli 6kk (LTS 24kk)
Elinkaari 9kk (LTS 5v)
Pakettienhallinta Apt
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit amd64, i386, arm
Äitijakelu Debian GNU/Linux
Kotisivu Ubuntu Suomi

Ubuntu on Debian GNU/Linux -pohjainen jakelu, jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. Ubuntu-ideologia).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön, jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Asennus

Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten Firefox-selain, OpenOffice.org-toimisto-ohjelmapaketti ja GIMP-kuvankäsittelyohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi gcc:n joutuu asentamaan itse. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-live-levyllä, kun taas monista muista jakeluista on saatavilla myös useita CD:itä sisältäviä versioita. Ubuntun uusimmissa versioissa työpöytäympäristönä on oletuksena Unity ja vanhemmissa versiossa on mukana vain GNOME, mutta esimerkiksi KDE:n voi asentaa paketinhallinnan kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion Kubuntun. Myös kevyempään Xfce-työpöytäympäristöön pohjautuva Xubuntu-cd on saatavilla.

Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin language-support-fi. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. Ubuntun asennukseen kuuluu myös epävapaita komponentteja (mm. laitteistoajureita). Epävapaista ohjelmistoista aiheutuvien ongelmien vuoksi oli Ubuntusta ryhdytty julkaisemaan Gobuntu-nimistä versiota, joka sisälsi vain vapaita ohjelmistoja. Se sulautettiin perus-Ubuntuun versiossa 8.04 ja asennusvalikkoon tuli mahdollisuus käyttää pelkkiä vapaita ohjelmia. Nykyään Gobuntun työtä jatkaa GNewSense.

Pääkäyttäjän oikeudet

Toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa, Ubuntussa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty (pääkäyttäjälle ei ole asetettu salasanaa). Tämän sijasta ensimmäiselle luotavalle käyttäjälle on oletuksena annettu oikeudet sudo-ohjelman käyttöön, minkä avulla hän voi suorittaa laajempia oikeuksia vaativat tehtävät pelkästään antamalla oman salasanansa – tai ilman erillistä salasanaa.

Tämä vähentää kiusausta olla kirjautuneena pääkäyttäjänä ja vähentää näin riskiä tuhota järjestelmä näppäilyvirheillä tai ajaa epäluotettavia ohjelmia pääkäyttäjän oikeuksin. Jos käyttäjä käyttää sudoa ajattelemattomasti, turvallisuus vaarantuu samoin kuin jos pääkäyttäjän tunnusta käytetään ajattelemattomasti muissa jakeluissa. Sudoon oikeutetun tunnuksen murtaminen mahdollistaa myös helposti pääkäyttäjän tunnuksen murtamisen.

Halutessaan pääkäyttäjän tunnuksen (root) voi ottaa käyttöön asettamalla sille salasanan passwd-ohjelmalla. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että Ubuntun graafiset työkalut on sopeutettu sudolle.

Julkaisutahti

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan ns LTS-versioita (long time support), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko epävirallisia asennuslähteitä tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

Shipit

Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä

Shipit-palvelun kautta oli mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun asennuslevyjä. Toimitusaika Suomeen oli yleensä 2-5 viikkoa. Palvelu ei ole enää toiminnassa.

Virallinen käyttäjäyhteisö

Ubuntun virallisella Suomen käyttäjäyhteisöllä - Ubuntu Suomella - on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä IRC-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet).

Julkaisut

  • Ubuntu 13.10 (Saucy Salamander) - 17. lokakuuta 2013 (tuettu heinäkuuhun 2014)
  • Ubuntu 13.04 (Raring Ringtail) - 25. huhtikuuta 2013 (tuettu tammikuuhun 2014)
  • Ubuntu 12.10 (Quantal Quetzal) - 18. lokakuuta 2012 (tuettu huhtikuuhun 2014)
  • Ubuntu 12.04 LTS (Precise Pangolin) - 26. huhtikuuta 2012 (tuettu huhtikuuhun 2017)
  • Ubuntu 11.10 (Oneric Ocelot) - 13. lokakuuta 2011 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal) - 28. huhtikuuta 2011 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 10.10 (Maverick Meerkat) - 10. lokakuuta 2010 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 10.04 LTS (Lucid Lynx) - 29. huhtikuuta 2010 (tuki päättynyt (työpöytä) / tuettu huhtikuuhun 2015 (palvelimet))
  • Ubuntu 9.10 (Karmic Koala) - 29. lokakuuta 2009 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 9.04 (Jaunty Jackalope) - 23. huhtikuuta 2009 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 8.10 (Intrepid Ibex) - 30. lokakuuta 2008 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 8.04 LTS (Hardy Heron) - 24. huhtikuuta 2008 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 7.10 (Gutsy Gibbon) - 18. lokakuuta 2007 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 7.04 (Feisty Fawn) - 19. huhtikuuta 2007 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 6.10 (Edgy Eft) - 26. lokakuuta 2006 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 6.06 LTS (Dapper Drake) - 1. kesäkuuta 2006 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 5.10 (Breezy Badger) - 13. lokakuuta 2005 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog) - 8. huhtikuuta 2005 (tuki päättynyt)
  • Ubuntu 4.10 (Warty Warthog) - 20. lokakuuta 2004 (tuki päättynyt)

Katso myös

Aiheesta muualla

Englanniksi

Ubuntun muut julkaisuversiot

  • Edubuntu ([1]) - koulukäyttöön tarkoitettu versio Ubuntusta.
  • Kubuntu ([2]) - Ubuntu KDE-työpöytäympäristöllä.
  • Xubuntu ([3]) - Ubuntu Xfce-työpöytäympäristöllä.
  • Gobuntu - Puhtaasti vapaisiin ohjelmistoihin perustuva Ubuntu-versio, joka on kuitenkin jo lopetettu.
  • Lubuntu ([4] - Erittäin kevyt, LXDE työpöydällä varustettu versio Ubuntusta.
  • MinimalCD [5] - Pienikokoinen CD Ubuntu-versio.
  • Pingu OS - ([6]) - Mac OS X tyylinen Ubuntu-versio.
  • Mythbuntu ([7]) - MythTV:n käyttöön tarkoitettu Ubuntu-versio.
  • Ubuntu Studio ([8]) - Erityisesti grafiikkaan ja multimediaan tarkoitettu versio Ubuntusta.
v  k  m
Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita
 Ytimet  Debian GNU/Linux | Debian GNU/Hurd | Debian GNU/kFreeBSD | Debian Pure Blend
 Haaraumat  antiX | Astra Linux | Bharat Operating System Solutions | Bittix Linux | deepin | Devuan | Elive | Endless OS | Nitrux | HandyLinux | Kali Linux | Knoppix | Linspire | Linux Mint Debian Edition | MX Linux | Parrot OS | Puavo OS | Skolelinux | SparkyLinux | SolydXK | Tails | Ubuntu
 Keskeytyneet  Corel Linux | CrunchBang Linux | gNewSense| MEPIS| Nexenta OSSidux
v  k  m
Ubuntu-pohjaisia jakeluita
 Viralliset  UbuntuUbuntu ServerUbuntu TouchUbuntu TV | Ubuntu Kylin
 Yhteisön tukemat  Kubuntu | Lubuntu | Ubuntu Budgie | Ubuntu GNOME | Ubuntu Studio | Ubuntu MATE | Xubuntu | Ubuntu Unity
 Omia projektejaan  Bodhi Linux | EasyPeasy | elementary OS | Emmabuntüs | Linux Mint | Pop!_OS | Trisquel
 Keskeytyneet  Cub Linux | Edubuntu | Gobuntu | GOS | Mythbuntu | Nexenta OS | Play LinuxUbuntu JeOS