Ero sivun ”Tekstieditori” versioiden välillä
(kirjoitusvirhe) |
p (perustietoa) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Perustietoa}} | |||
[[Kuva:Kde-kate.png|thumb|right|200px|[[KDE]]-ympäristössä suosittu [[Kate]]-editori]] | [[Kuva:Kde-kate.png|thumb|right|200px|[[KDE]]-ympäristössä suosittu [[Kate]]-editori]] | ||
[[Kuva:Gvim.png|thumb|right|200px|[[Vim]]in graafinen käyttöliittymä, GVim]] | [[Kuva:Gvim.png|thumb|right|200px|[[Vim]]in graafinen käyttöliittymä, GVim]] | ||
Tekstieditori on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista (asetustiedostot, ohjelmakoodi yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmien]] omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää ([[groff]], [[LaTeX]]). | '''Tekstieditori''' on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista ([[asetustiedostot]], [[lähdekoodi|ohjelmakoodi]] yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmien]] omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää ([[groff]], [[LaTeX]]). | ||
Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTeXin tai [[HTML|HTML:n]] ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä. | Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTeXin tai [[HTML|HTML:n]] ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä. | ||
Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa | Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa [[sähköposti]]a, [[Man|man-sivuja]], [[C]]-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää [[PostScript]]iä. | ||
Linuxiin on tarjolla useita | Linuxiin on tarjolla useita tekstieditoreita. Esimerkkeinä [[GNOME|GNOMEn]] [[Gedit]], [[KDE|KDE:n]] [[Kate]] ja [[KWrite]], yksinkertaiset [[Nano]] ja [[Pico]], perinteiset [[Vi]] ja [[Emacs]] sekä [[rivieditori]]t [[ed]] ja [[ex]]. | ||
==Katso myös== | |||
*[[:Luokka:Tekstieditorit|Tekstieditorit-luokka]] | |||
[[Luokka:Tekstieditorit]] | [[Luokka:Tekstieditorit]] | ||
Nykyinen versio 14. syyskuuta 2015 kello 03.01
Tekstieditori on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista (asetustiedostot, ohjelmakoodi yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri tekstinkäsittelyohjelmien omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää (groff, LaTeX).
Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTeXin tai HTML:n ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä.
Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa sähköpostia, man-sivuja, C-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää PostScriptiä.
Linuxiin on tarjolla useita tekstieditoreita. Esimerkkeinä GNOMEn Gedit, KDE:n Kate ja KWrite, yksinkertaiset Nano ja Pico, perinteiset Vi ja Emacs sekä rivieditorit ed ja ex.