Ero sivun ”Parted” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(negatiiviset sijaintiluvut)
p (→‎Käyttö: wikilinikki laitetiedostot-artikkeliin (joka pitäisi kirjoittaa))
Rivi 10: Rivi 10:
Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen. Esimerkki komentorivikäytöstä:
Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen. Esimerkki komentorivikäytöstä:
  parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs
  parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs
Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 (laitetiedosto /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä ''-1s'' tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) [[reiserfs]]-tiedostojärjestelmä.
Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 ([[Laitetiedostot|laitetiedosto]] /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä ''-1s'' tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) [[reiserfs]]-tiedostojärjestelmä.


Käynnistettäessä parted interaktiiviseen tilaan esimerkiksi komennolla
Käynnistettäessä parted interaktiiviseen tilaan esimerkiksi komennolla

Versio 2. huhtikuuta 2007 kello 23.11

Parted on GNU-projektiin kuuluva tekstipohjainen osiointityökalu. Sen avulla on mahdollista luoda, poistaa, tarkistaa ja kopioida osioita sekä muuttaa valmiiden osioiden kokoa tiedostojärjestelmineen. Parted tukee tällä hetkellä tiedostojärjestelmiä ext2, ext3, linux-swap, FAT16, FAT32 ja reiserfs. Tiedostojärjestelmän käsittely edellyttää, että tarvittavat kirjastot/työkalut (kuten libreiserfs) on asennettu järjestelmään. Esimerkiksi NTFS-tiedostojärjestelmän koon muuttaminen ei onnistu Partedista käsin, vaan siihen on käytettävä joko erillistä ntfsresize-ohjelmaa (ntfsprogs) tai esimerkiksi X:ssä toimivia, Partediin pohjautuvia GPartedia tai QTPartedia. Parted tukee komentohistoriaa sekä TAB-täydennystä mikäli siihen on käännetty readline-tuki.

Käyttö

Osioiden muokkaus on sallittu vain pääkäyttäjälle, eivätkä muokattavat osiot saa olla liitettyinä. Usein on suositeltavaa muokata osioita esimerkiksi erilliseltä Live-CD:ltä käsin.

Partedia voi käyttää sekä suoraan komentoriviltä että interaktiivisessa tilassa. Kummassakin tapauksessa sille annetaan komentorivioptiona käsiteltävän kiintolevyn nimi. Esimerkiksi

parted /dev/hdc

Jos kiintolevyn nimeä ei anneta, ryhtyy parted käsittelemään ensimmäistä löytämäänsä kiintolevyä.

Käytettävät komennot ovat samat molemmissa toimintatiloissa. Muutokset astuvat voimaan heti komennon antamisen jälkeen. Esimerkki komentorivikäytöstä:

parted /dev/sdb resize 1 20Gb 40Gb mkfs 2 reiserfs

Tässä määritellään ensin käsiteltävä kiintolevy (/dev/sdb), sitten annetaan komento resize, jolla muutetaan osioiden kokoa. Resizelle annetaan ensimmäisenä valitsimena käsiteltävän osion numero eli 1 (laitetiedosto /dev/sdb1) ja sitten osion haluttu alkamis- ja loppumispiste gigatavuina. Yksikkönä voidaan käyttää myös esimerkiksi megatavuja (Mb) tai sektorinumeroita. Negatiiviset sijaintiluvut (miinuksella alkavat) tarkoittavat, että sijaintia aletaan aletaan laskea levyn lopusta. Esimerkiksi merkintä -1s tarkoittaa levyn viimeistä sektoria. Toinen samalla kertaa annettava komento on tiedostojärjestelmiä luova mkfs, jonka käsketään luoda kiintolevyn toiselle osiolle (/dev/sdb2) reiserfs-tiedostojärjestelmä.

Käynnistettäessä parted interaktiiviseen tilaan esimerkiksi komennolla

parted /dev/hda

tulee vastaan seuraavankaltainen kehote:

GNU Parted 1.8.2
Using /dev/hda
Welcome to GNU Parted! Type 'help' to view a list of commands.
(parted)

Antamalla komennon help saa listan partedissa käytettävistä komennoista. Komennot ovat seuraavat:

  • check numero

Tekee tietyn numeroiselle osiolle yksinkertaisen tarkistuksen.

  • cp [lähdekiintolevy] lähdeosionumero kohdeosionumero

Kopioi tietyn osion sisältämän tiedostojärjestelmän toiselle osiolle. Kohdeosion mahdollinen alkuperäinen tiedostojärjestelmä tuhoutuu.

  • help [komento]

Listaa käytettävissä olevat komennot tai tulostaa ohjeen tietylle komennolle.

  • mklabel,mktable osiotaulukon_tyyppi

Luo levylle tietyntyyppisen tyhjän osiotaulukon. Jos ajoit komennon vahingossa, voit käyttää rescue-komentoa alkuperäisten osiotietojen palauttamiseen. Käytettävissä olevat osiotaulukkotyypit ovat bsd, loop (suora levynkäsittely), gpt, mac, msdos, pc98 ja sun. Käytännössä kaikilla PC-koneilla on käytössä msdos-tyyppi.

  • mkfs numero tiedostojärjestelmän_tyyppi

Luo osiolle tiedostojärjestelmän.

  • mkpart osiotyyppi alkupiste loppupiste

Luo uuden osion alkupisteen ja loppupisteen välille. Osiotyyppi on yleensä primary (ensiöosio), jollaisia voi msdos-tyyppistä osiotaulukkoa käytettäessä olla levyllä korkeintaan neljä kappaletta. Osioiden lukumäärän rajoitusta voi msdos- ja dvh-tyyppisiä osiotaulukkoja käyttäessä kiertää extended- ja logical-tyypisillä osioilla. Tällöin luodaan ensin yksi extended-osio ja sen alle haluttu määrä logical-tyyppisiä osioita.

  • mkpartfs osiotyyppi tiedostojärjestelmän_tyyppi alkupiste loppupiste

Luo samalla kertaa sekä osion että tiedostojärjestelmän.

  • move numero alkupiste loppupiste

Siirtää osion alku- ja loppupisteiden väliseen kohtaan. Osion uusi ja vanha sijainti eivät voi mennä päällekkäin. Kohdealueen on oltava tyhjä.

  • name numero nimi

Antaa osiolle nimen.

  • print

Listaa kiintolevyn osiot ja niiden tiedot tai muuta informaatiota, kuten käytettävissä olevat kiintolevyt (valitsin devices).

  • quit

Sulkee Partedin.

  • rescue alkupiste loppupiste

Pelastaa suurinpiirtein tietyllä välillä sijainneen (esimerkiksi vahingossa poistetun) osion.

  • resize numero loppupiste alkupiste

Muuttaa osion ja sen tiedostojärjestelmän kokoa. Tiedostojärjestelmän koon muuttaminen edellyttää, että järjestelmästä löytyy siihen sopiva ohjelmisto ja että tälle ohjelmistolle on parted-tuki.

  • rm 'numero'

Poistaa osion. msdos-tyylistä osiotaulukkoa käytettäessä kaikkien poistetun osion perässä sijaitsevien osioiden numero pienenee yhdellä, mikä saattaa edellyttää muutoksia fstabiin sekä käynnistyslataimen asetuksiin.

  • select 'laitetiedosto'

Valitsee muokattavan kiintolevyn, esimerkiksi /dev/sde.

  • set 'numero' 'lippu' 'lipun_tila'

Asettaa valitulle osiolle tietyn toimintolipun. Vaihtoehtoja ovat boot eli käynnistykseen käytettävä osio, lba joka kertoo DOS-pohjaisille järjestelmille osion olevan lineaarisessa eli LBA-tilassa, root ja swap, joita käytetään Mac-tyylisen osiotaulukon kanssa kertomaan osion oleva joko juuri- tai swap-osio, hidden joka piilottaa osion Microsoftin käyttöjärjestelmiltä, raid joka kertoo osion käyttävän ohjelmistopohjaista RAIDia, LVM joka kertoo osion käyttävän LVM:ää sekä PALO ja PREP jotka mahdollistavat osion käytön PALO- tai PReP-tyylisten käynnistyslatainten kanssa. Tietyn lipun tila voi olla joko on tai off.

  • toggle [numero [lippu]]

Kytkee valitun osion tietyn lipun päälle tai pois

  • unit yksikkö

Määritetään tulosteissa oletuksena käytettävä yksikkö. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat s eli sektori (sektorien koko vaihtelee ollen yleensä 512 tavua), B eli tavu, kB eli kilotavu, MB eli megatavu, GB eli gigatavu, TB eli teratavu, % eli prosenttimäärä (0-100), cyl ja chs jotka liittyvät sylinterimääriin sekä compact jolloin ohjelma itse määrittää sopivan yksikön oletuksen ollessa megatavu.

  • version

Näyttää partedin version sekä tekijänoikeustietoa.


Interaktiivista tilaa käytettäessä kannattaa yleensä ensin antaa komento

print

joka listaa kiintolevyn osiot sekä niiden tiedot. Tuloste saattaisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:

Model: SAMSUNG SP0411N (ide)
Disk /dev/hda: 40,1GB
Sector size (logical/physical): 512B/512B
Partition Table: msdos

Number  Start   End     Size    Type      File system  Flags
 1      32,3kB  20,0GB  20,0GB  primary   fat32        boot, lba
 2      20,0GB  39,7GB  19,7GB  extended               
 6      20,0GB  29,6GB  9541MB  logical   ext3
 5      29,6GB  39,7GB  10,2GB  logical   ext3
 4      39,7GB  40,1GB  313MB   primary   linux-swap

Alussa kerrotaan kiintolevyn malli, laitetiedosto ja koko, yhden sektorin koko (tässä 512 tavua) sekä osiotaulukon tyyppi (lähestulkoon kaikissa PC-koneissa msdos). Alla listataan osiot numeroittain ja näytetään niiden alkamis- ja loppumispisteet, koot, osiotyypit, mahdollinen tiedostojärjestelmä sekä asetusliput. Mikäli osioiden alkamis- ja loppumispisteet näkyvät esimerkiksi sektorinumeroina, voi ne muuttaa selkeämpään muotoon komennolla

unit compact

Jos käyttäjä nyt haluaisi vaikkapa pienentää osion numero 1 10 Gt:n kokoiseksi, voisi hän antaa komennon

resize 1 32,3kB 10,0GB

Pienennetyn osion kunnon voi tarkastaa komennolla

check 1

ja vaikkapa antaa sille uuden nimen redmond komennolla

name 1 redmond

Tämän jälkeen voisi saatuun tyhjään tilaan luoda uuden reiserfs-osion komennolla

mkpartfs primary reiserfs 10,0GB 20,0GB

Tehdyt muutokset ja osioiden uudet numerot voi tarkastaa komennolla

print

ja tehdä sen perusteella tarvittavat muutokset fstabiin sekä käynnistyslataimen (esim. GRUB tai LILO) asetuksiin. Partedin voi sulkea komennolla

quit

Katso myös

Linkkejä