Ero sivun ”Palvelin” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
→Palvelimen hankkiminen ja pystyttäminen: korjattu kuvan asettelu
(Lisätty Palvelin-malline) |
(→Palvelimen hankkiminen ja pystyttäminen: korjattu kuvan asettelu) |
||
| (8 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Suurten palvelinkoneiden rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja. Pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin, joidenkin palvelimien kohdalla jopa huomattavasti vaatimattomampia. Eräs kotipalvelinkäytössä suosittu minitietokone on [[Raspberry Pi]]. | Suurten palvelinkoneiden rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja. Pitkälti juuri Linuxin ansiosta palvelimia voi nykyään pystyttää kuka tahansa, ja halvat palvelimet ovat yleensä kokoonpanoltaan verrattavissa pöytäkoneisiin, joidenkin palvelimien kohdalla jopa huomattavasti vaatimattomampia. Eräs kotipalvelinkäytössä suosittu minitietokone on [[Raspberry Pi]]. | ||
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu | Toinen voimakkaasti yleistynyt suunta on virtuaalipalvelimien käyttö. Palvelimet eivät enää ole fyysisiä tietokoneita, vaan virtuaalisia tietokoneita, jotka voivat helposti käyttää sen verran rautakapasiteettia kuin tarvitaan. Linux on ollut eturivin teknologia, kun virtualisointi on kehittynyt. | ||
Palvelimien tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu etähallinta esimerkiksi [[SSH]]:n yli. Monet valmistajat tarjoavatkin laitteisiinsa erillisiä hallintakortteja, joiden avulla palvelin voidaan sammuttaa ja käynnistää uudelleen verkon yli, vaikka se olisi kaatunut. Parhailla hallintakorteilla voi halutessaan alustaa koneen kovalevyt ja asentaa käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen etänä verkon yli. | |||
{{Perustietoa}} | {{Perustietoa}} | ||
== | == Palvelimen hankkiminen ja pystyttäminen == | ||
Linux-pohjaisen palvelimen pystyttäminen on helppoa ja halpaa. Siinä oppii paljon uutta tietokoneista ja verkoista. Apua tarjoavat tämä wiki ja muut ohjesivut verkossa, ja lisäksi apua voi kysyä keskustelupalstoilta tai vaikka Redditistä. | Linux-pohjaisen palvelimen pystyttäminen on helppoa ja halpaa. Siinä oppii paljon uutta tietokoneista ja verkoista. Apua tarjoavat tämä wiki ja muut ohjesivut verkossa, ja lisäksi apua voi kysyä keskustelupalstoilta tai vaikka Redditistä. | ||
[[Tiedosto:Linux-server-shell.png|kehys|tyhjä|Linux-pohjaisen etäpalvelimen hallinta tapahtuu komentorivin kautta.]] | |||
Ensiksi pitää hankkia palvelinkone tai ostaa sopivalta palveluntarjoajalta virtuaalipalvelin. Palvelimeen pitää asentaa käyttöjärjestelmä. Tyypillisimmät palvelimissa käytettävät Linux-käyttöjärjestelmät ovat Debian- tai Red Hat -pohjaisia. Oheisessa listassa pari suosituinta: | Ensiksi pitää hankkia palvelinkone tai ostaa sopivalta palveluntarjoajalta virtuaalipalvelin. Palvelimeen pitää asentaa käyttöjärjestelmä. Tyypillisimmät palvelimissa käytettävät Linux-käyttöjärjestelmät ovat Debian- tai Red Hat -pohjaisia. Oheisessa listassa pari suosituinta: | ||
| Rivi 33: | Rivi 36: | ||
Näiden järjestelmien asentaminen käsitellään omissa ohjeissaan. Joissain palvelimissa järjestelmä on jo valmiiksi asennettuna. Silloin kannattaa [[Jakelu#Liite:_Mik.C3.A4_on_jakelupakettini_versio.3F|selvittää mitä järjestelmää käytät]]. Se onnistuu yleensä cat-komennolla: | Näiden järjestelmien asentaminen käsitellään omissa ohjeissaan. Joissain palvelimissa järjestelmä on jo valmiiksi asennettuna. Silloin kannattaa [[Jakelu#Liite:_Mik.C3.A4_on_jakelupakettini_versio.3F|selvittää mitä järjestelmää käytät]]. Se onnistuu yleensä cat-komennolla: | ||
cat /etc/*release | |||
* [[Jakelut]] - lisätietoa eri Linux-versioista | * [[Jakelut]] - lisätietoa eri Linux-versioista | ||
Linux-pohjainen palvelin on käytännössä verkkoon kytketty tietokone, johon on asennettu Linux. Linuxin päällä pyörii erilaisia | Linux-pohjainen palvelin on käytännössä verkkoon kytketty tietokone, johon on asennettu Linux. Linuxin päällä pyörii erilaisia ''palveluita'', jotka kuuntelevat verkosta koneelle tulevia yhteydenottoja ja vastaavat niihin. Palvelu on käytännössä vain ohjelma, jota tietokone ajaa. Erona normaaliin työpöytäohjelmaan on, että palvelua suoritetaan taustalla, eikä sille ole omaa ohjelmaikkunaa. | ||
*[[Palvelimen pystyttäminen]] - lisätietoa Linux-palvelimen pystyttämisestä | *[[Palvelimen pystyttäminen]] - lisätietoa Linux-palvelimen pystyttämisestä | ||
== Alkuun pääseminen == | == Alkuun pääseminen == | ||
| Rivi 57: | Rivi 52: | ||
Palvelimelle on myös luotava käyttäjiä ja ryhmiä. Siihen löytyy nopea ohjeartikkeli: | Palvelimelle on myös luotava käyttäjiä ja ryhmiä. Siihen löytyy nopea ohjeartikkeli: | ||
* [[Käyttäjien hallinta]] | * [[Käyttäjien hallinta]] | ||
Ohjelmia asennetaan palvelimelle yleensä jokaisen Linux-jakelun omalla paketinhallintajärjestelmällä. Debian-pohjaiset käyttävät [[apt|apt-paketinhallintaa]] ja Red Hat -pohjaiset [[yum|yum-järjestelmää]]. Suurienkin ohjelmistopakettien asentaminen hoituu näppärästi yhdellä tehokkaalla komennolla. Kattavampaa tietoa aiheesta löytyy artikkeleista [[Ohjelmien asentaminen]] ja [[Paketinhallintajärjestelmä]] | |||
Palvelimessa ajetaan tyypillisesti yhtä tai useampaa taustapalvelua. Näiden palveluiden käynnistämisen ja sammuttamisen hoitaa Init-järjestelmä. Yleisin init-järjestelmä on nykyään systemd. | |||
* [[Init]] | |||
* [[systemd]] | |||
Palvelimen konfiguroiminen taas tehdään asetustiedostoja muokkaamalla. Lista tyypillisistä asetustiedostoista löytyy artikkelista [[Asetustiedostot]]. | |||
== Palvelimen hallinta == | |||
Palvelinta hallitaan yleensä [[systemd|systemd-järjestelmän]] avulla. Sillä käynnistetään ja pysäytetään palveluita, liitetään levyosioita ja tehdään jonkin verran muitakin toimenpiteitä. | |||
== Etäkirjautumisen salliminen == | |||
Kuten edellä kirjoitettiin, palvelimeen otetaan yleensä etäyhteys SSH:ta käyttäen. Kun olet saanut asennettua peruskäyttöjärjestelmän, todennäköinen seuraava askel on asentaa ja konfiguroida SSH. | |||
Tarvitset palvelimelle käynnissä olevan [[sshd|sshd-palvelun]]. Omalle tietokoneellesi Sinun on asennettava [[SSH|SSH-asiakasohjelma]]. | |||
Windows-käyttäjät käyttävät monesti [[PuTTY]]-ohjelmaa palvelimelle yhdistääkseen. Mac- ja Linux-järjestelmissä ssh-ohjelma on asennettu valmiiksi, ja se avataan järjestelmän oman komentorivin kautta. | |||
== Palvelintyyppejä == | == Palvelintyyppejä == | ||
Asentamasi Linux-jakelu ei vielä tee varsinaisesti mitään. Siihen on asennettava ja konfiguroitava palvelinohjelmia. | Asentamasi Linux-jakelu ei vielä tee varsinaisesti mitään. Siihen on asennettava ja konfiguroitava palvelinohjelmia. | ||
== Yleisimmät == | === Yleisimmät palvelinohjelmistot === | ||
*Web-palvelin, katso [[Apache]], [[thttpd]], [[lighttpd]] (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot), [[Tornado]] | *Web-palvelin, katso [[Apache]], [[thttpd]], [[lighttpd]] (lähettää www-selaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot), [[Tornado]] | ||
*[[Sähköpostipalvelin]], katso [[Exim]], [[Postfix]], [[Sendmail]], [[wikipedia:qmail|Qmail]], [[Dovecot]], [[wikipedia:Courier Mail Server|Courier]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]]) | *[[Sähköpostipalvelin]], katso [[Exim]], [[Postfix]], [[Sendmail]], [[wikipedia:qmail|Qmail]], [[Dovecot]], [[wikipedia:Courier Mail Server|Courier]] (lähettää ja/tai vastaanottaa [[sähköposti|sähköpostia]]) | ||
| Rivi 67: | Rivi 81: | ||
*HTTP-välityspalvelin (proxy), katso [[Squid]] | *HTTP-välityspalvelin (proxy), katso [[Squid]] | ||
== Erikoisempia == | === Erikoisempia palvelinohjelmistoja === | ||
*[[DHCP]]-palvelin | *[[DHCP]]-palvelin | ||
*[[wikipedia:fi:DNS|Nimipalvelin]], katso [[BIND]] | *[[wikipedia:fi:DNS|Nimipalvelin]], katso [[BIND]] | ||
| Rivi 85: | Rivi 99: | ||
*[[LAMP]] | *[[LAMP]] | ||
{{Malline:Palvelin}} | |||
[[Luokka:Palvelimet]] | [[Luokka:Palvelimet]] | ||
[[Luokka:Verkko]] | [[Luokka:Verkko]] | ||