Ero sivun ”Näytönohjaimet” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Atin tilanne parempaan päin)
(pitkähkö selitys näytönohjainvaihtoehdoista)
Rivi 1: Rivi 1:
Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla vapaat, [[jakelu]]iden mukana toimitettavat 2D-ajurit. Näytönohjainten 2D-tuki ei siten yleensä vaadi erityisempiä toimenpiteitä käyttäjän puolelta.  
Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, [[jakelu]]iden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.


3D-ajurit sen sijaan tuottavat yleensä enemmän harmaita hiuksia. Niitä ei tyypillisesti ole kuin uusimmille, viime vuosina julkaistuille malleille. Nämäkin ajurit ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta saatavilla vain suljettuina binääreinä, joita ei voi sisällyttää jakeluiden asennuspaketteihin. Tunnetuimpana poikkeuksena tästä on Intel, joka on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa.
==Näytönohjainvaihtoehdot==
Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn, valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux- käyttäjät tulevat toimimaan tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna Intelin näytönohjain, joista ainakin moniin malleihin on saatavilla Intelin valmistama vapaa ajuri.


Kaksi tunnetuinta näytönohjainvalmistajaa, NVIDIA ja ATI, julkaisevat molemmat 3D-ajureitaan suljettuina binääreinä. Näistä NVIDIAn ajurit ovat perinteisesti olleet selkeästi laadukkaammat ja tuki löytyy useammalle eri näytönohjainmallille kuin ATIlla, mutta ATIn tilanne on viime aikoina selkeästi parantunut. Lisäksi ATIn monille vanhemmille näytönohjainmalleille saa käyttökelpoisen 3D-kiihdytyksen tarjoavia ajureita, ja uudemmille niiden kehitys on meneillään.
===Ati===
Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin. Joillekin ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].


==Vapaat 3D-ajurit==
====Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat====
Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.


*[[X.org]]-säätiö sekä [[Freedesktop.org]] ovat aloittaneet [[Nouveau]]-projektin [http://nouveau.freedesktop.org/wiki/] jonka tarkoituksena on tuottaa vapaat 3D-ajurit NVIDIAn näytönohjaimille. Nouveaun kehitys on toistaiseksi vielä alpha-vaiheessa.
====Radeon 9500 - Radeon X800====
Suljettu ajuri tukee edelleen. Vapaa ajuri toimii usein ihan hyvin kevyeen pelaamiseen.


*Joillekin ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin [http://dri.freedesktop.org/wiki/ATIRadeon sivulta].
====Radeon X1300 - uudemmat====
Uudet ATIn näytönohjaimet toimivat lähinnä suljetun ajurin aivan uusimmilla versioilla. Vapaata ajuria ei vielä kunnolla ole, mutta AMD/ATI on julkaissut/julkaisee teknisiä tietoja piireistä vapaan ajurin kehittäjille.


*Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa.
===Intel===
Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa [[jakelu]]issa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa.
Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.
 
===Nvidia===
Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv -nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Lisäksi [[Nouveau]] -projekti kehittää Nvidian näytönohajimille uutta vapaata ajuria, mutta sen kehitys on vielä alpha-vaiheessa.
 
Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.
 
===Valinta===
Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.
 
Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava.


==NVIDIAn ja ATIn binääriajureiden asentaminen==
==NVIDIAn ja ATIn binääriajureiden asentaminen==

Versio 23. marraskuuta 2007 kello 10.49

Lähes kaikille näytönohjaimille on saatavilla ainakin jonkinlaiset vapaat, jakeluiden mukana toimitettavat ajurit. Toisaalta esimerkiksi raskaammassa pelikäytössä vaadittavaa korkeaa suorituskykyä tarjoavat tällä hetkellä lähinnä näytönohjainvalmistajien omat, suljetut näytönohjainajurit, joita suurimmat jakelut tyypillisesti eivät toimita ainakaan oletuksena käytettäväksi.

Näytönohjainvaihtoehdot

Näytönohjainten kiihdytinpiireistä suurin osa on joko NVIDIAn tai ATIn, valmistamia, joten näiden kanssa myös Linux- käyttäjät tulevat toimimaan tavallisimmissa tilanteissa. Näiden lisäksi joissain emolevyissä on integroituna Intelin näytönohjain, joista ainakin moniin malleihin on saatavilla Intelin valmistama vapaa ajuri.

Ati

Atin Linux-ajureissa on ollut vuosia sekä suorituskyky- että luotettavuusongelmia, minkä lisäksi uusimpien mallien Linux-tuki on joskus tullut jopa kuukausia mallien julkistuksen jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin. Joillekin ATIn korteille on saatavilla pääasiassa reverse engineering -menetelmällä tuotetut vapaat 3D-ajurit. Näistä ajureista kuitenkin puuttuu monia suljetusta ajuriversiosta löytyviä toimintoja. Lisätietoja löytyy freedesktop.orgin sivulta.

Radeon 8500, Radeon 9200, vanhemmat

Linux-tuki on jo virallisesti loppunut, joten suljettun ajurin uusia versioita ei voi käyttää. Sen sijaan vapaa 3D-ajuri on olemassa suurelle osalle korteista.

Radeon 9500 - Radeon X800

Suljettu ajuri tukee edelleen. Vapaa ajuri toimii usein ihan hyvin kevyeen pelaamiseen.

Radeon X1300 - uudemmat

Uudet ATIn näytönohjaimet toimivat lähinnä suljetun ajurin aivan uusimmilla versioilla. Vapaata ajuria ei vielä kunnolla ole, mutta AMD/ATI on julkaissut/julkaisee teknisiä tietoja piireistä vapaan ajurin kehittäjille.

Intel

Intel on julkaissut kaikki näytönohjainajurinsa vapaan lisenssin alaisuudessa, joten Intelin näytönohjainten 3D-toiminnot toimivat useimmissa jakeluissa ilman erillisiä toimenpiteitä. Intelin ajureista on olemassa kahta eri versiota, vanhempaa xorg-video-i810-sarjaa, sekä uutta ja toistaiseksi vielä epävakaata xorg-video-intel-sarjaa. Intelin näytönohjaimia ei kuitenkaan voi ostaa erillisenä, joten sellaisen voi ottaa käyttöön vain uutta tietokonetta hankittaessa. Lisäksi integroiduille näytönohjaimille tyypillisesti Intelin mallit eivät laskentatehojensa puolesta kilpaile erillisten korttien kanssa samassa sarjassa.

Nvidia

Nvidian näytönohjaimille on olemassa nv -nimellä tunnettu vapaa ajuri, joka ei käytä ohjainten kiihdytysominaisuuksia lainkaan. Lisäksi Nouveau -projekti kehittää Nvidian näytönohajimille uutta vapaata ajuria, mutta sen kehitys on vielä alpha-vaiheessa.

Oikeastaan kaikki Nvidian näytönohjainpiirit ovat Nvidian suljetun ajurin tukemia ainakin TNT2:sta alkaen. Uusimpien mallien tuki ajureihin on tullut joskus hieman viiveellä, mutta pääsääntöisesti kaikki Nvidian näytönohjaimet saa toimimaan.

Valinta

Jos on hankkimassa uutta tietokonetta tai vain näytönohjainta, kannattaa hetki miettiä, minkälaisia ominaisuuksia kortilta tarvitsee. Jos täytyy vain saada kuva näyttöön eikä kiihdytyksellä ole väliä, lähes mikä tahansa kortti on toimiva. Tällöin yleensä vanhat mallit toimivat paremmin, eikä niiden kanssa joudu niin usein turvautumaan suljettuun ajuriin.

Jos taas tarkoituksena on pystyä ajamaan raskaita 3D -sovelluksia, joutuu tällä hetkellä lähes väistämättä käyttämään suljettuja ajureita. Tällöin valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, että Atin näytönohjaimille saa myös vapaat ajurit ja uusimmille korteille kehitettävä ajuri saattaa joskus tulevaisuudessa olla jopa oikein hyväkin, mutta toisaalta Nvidian suljettu ajuri on ehkä parempi kuin Atin vastaava.

NVIDIAn ja ATIn binääriajureiden asentaminen

Ajurit kannattaa ensisijaisesti asentaa jakelun oman paketinhallinnan kautta. Valmistajien kotisivuilta saatavat ajuripaketit ovat vaikeasti päivitettäviä sekä usein ristiriidassa paketinhallinnan kanssa. Kaikissa jakeluissa ne eivät välttämättä edes toimi.

Ubuntulle ja Debianille on myös olemassa Envy-asennusohjelma, joka hoitaa uusimpien Atin ja Mvidian ajurien asentamisen tai poistamisen.

Arch Linux

ATI

Ajuripaketti asentuu komennolla

pacman -Sy fglrx

Seuraavaksi on tehtävä Xorg.confiin oikeat asetukset. Jos sinulla on jo toimiva xorg.conf, tee siitä varmuuskopio. Jos xorg.confia ei ole, voit luoda sellaisen komennolla

Xorg --configure

Lisätietoja xorg.confin luomiseen löytyy Arch Linuxin wikistä. Kun sopiva xorg.conf on olemassa, ajetaan ATIn oma asetustyökalu komennolla

aticonfig --initial

Jos asetusten luonti onnistui, voit testata 3D-toimintojen toiminnan komennolla

glxinfo | grep direct

(edellyttää mesa-paketin asentamista).

Arch Linuxin wikissä on laaja ohje ATIn ajurien asentamiseen.

NVIDIA

Ajuripaketti asennetaan komennolla

pacman -Sy nvidia

Vanhempien korttien omistajat voivat käyttää komentoa

pacman -Sy nvidia-96xx

tai

pacman -Sy nvidia-71xx

X-palvelin ei saa olla päällä ajuria asennettaessa.

Xorg.confiin voi luoda oikeat asetukset komennolla

nvidia-xconfig

Lisätietoja löytyy Arch Linuxin wikistä.

Debian

Debianissa löytyy joitain binääriajureita paketoituna joko suoraan tai siten, että pelkkä asenninskripti on paketoitu. Debianin julkaisutahdin huomioon ottaen saatat haluta käyttää tuoreempia kuin Debian-paketoituja binääriajureita.

Koska binääriajurit ovat luonteeltaan epävapaat, on Debianin asennusrompuilta turha sellaisia etsiä. Debianin ns. non-free- (itse ajurit) ja contrib-osiot (asenninskriptit) ovat paikka, josta tuollaisia löytyy, joten varmista, että /etc/apt/sources.list-tiedostossasi on seuraavanlainen rivi:

deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ stable main contrib non-free

(Lihavoidut osat ovat ne tärkeät.)

ATI

Ymmärrettävät step-by-step ohjeet ATI:n ajurien asentamiseksi Debianiin löytyvät täältä.

NVIDIA

Vaihtoehto 1

Nvidian ajureiden asentaminen Debianiin käy melko helposti, sillä näille löytyy valmis paketti, jonka voi kääntää Debianin kätevällä make-kpkg-työkalulla.

Asenna ensin Nvidian epävapaat binääriajurit sekä oheistauhka:

apt-get install nvidia-kernel-source nvidia-glx

Ensimmäiseksi on syytä tutkia, millä gcc-kääntäjän versiolla ydin on käännetty, sillä moduulit on järkevintä kääntää samalla gcc-versiolla. Vertaa seuraavia tulosteita:

cat /proc/version
gcc --ver

Mikäli Gcc:n versiot eroavat, kannattaa asentaa sama Gcc:n versio, jolla ydin on käännetty.

Tarkista mikä versio Linux-ytimestä koneessa on:

uname -r

Ota kolme pisteiden erottamaa lukua (vaikkapa 2.6.11-1-k7:sta 2.6.11) ja asenna kyseisen ytimen lähdekoodi:

apt-get install kernel-source-2.6.11

Siirry /usr/src -hakemistoon, ja pura sinne ilmestyneet Nvidian ytimen moduuli sekä ytimen lähdekoodi:

tar -xzfv nvidia-kernel-source.tar.gz
tar -xjvf kernel-source-2.6.11.tar.bz2


Sitten käännetään Nvidian ajurit:

cd /usr/src/linux-2.6.11
fakeroot make-kpkg modules_image
sudo -c "dpkg -i ../nvidia-kernel-2.6.11_*.deb"

Mikäli fakeroot- tai make-kpkg-komentoja ei löydy, ne löytyvät apt:lla paketeista fakeroot ja kernel-package.

Vaihtoehtoisesti jos et halua Debian-paketoitua Nvidian ajuria: Luo linkki syntyneestä kernel-source-2.6.11 -hakemistosta linux-hakemistoon:

ln -s kernel-source-2.6.11 linux

Hae ajuripaketti Nvidian sivuilta. Ajuripaketti asennetaan komentamalla

sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-7667-pkg1.run

riippuen tietysti paketin nimestä. Jos esivalmistelut on hoidettu huolella, asennusohjelma menee läpi ilman murheita, kääntäen sopivan ajurimoduulin ja ladaten sen kerneliin.

Vaihtoehto 2

Asenna module-assistant

apt-get install module-assistant

Module-assistantin avulla ajurien kääntö käy nopeasti curses-käyttöliittymän tai komentorivin kautta. Jos haluat kääntää ajurit nvidian sivuilta haetusta paketista, kannattaa komentaa ensin seuraavasti.

module-assistant prepare nvidia-kernel

Jos haluat asentaa ajurit kokonaisuudessaan Debianin pakettihakemistoista (suositeltavaa), komenna

module-assistant auto-install nvidia-kernel

Ja sitten

apt-get install nvidia-glx

Sitten tarvitsee enää muuttaa tiedostoon /etc/X11/xorg.conf rivi

Driver "nv"

muotoon

Driver "nvidia"

Ja käynnistää X uudestaan. Sitten ajurien asennus onkin valmis.

Fedora

NVIDIA

Hae julkaisuversiolle sopiva Livna-pakettivaraston asennus-RPM osoitteesta http://rpm.livna.org/ ja asenna se. Fedora 8:ssä tämä tehdään komennolla:

rpm -Uvh http://rpm.livna.org/livna-release-8.rpm

Paketin asentaminen ottaa yumissa käyttöön Livna-asennuslähteen, jossa on muitakin paketteja, joita ei voida lisätä Fedoran virallisiin asennuslähteisiin. NVidian ajurit asennetaan komennolla:

yum install kmod-nvidia

Tämän jälkeen on hyvä käynnistää kone uudelleen ja ajurien pitäisi toimia. Livna pyrkii toimimaan yhteistyössä virallisten asennuslähteiden kanssa, joten yhteensopivuuden pitäisi olla hyvä.

Ytimen päivittyessä ajuri käännetään automaattisesti uudestaan DKMS-palvelun avulla, jolloin uusia ajuripaketteja tarvitsee asentaa vain itse ajureiden päivittyessä. Uudet ajuriversiot ovat Livnassa melko pian julkaisun jälkeen, joten Nvidian omaa asennuspakettia ei yleensä tarvitse käyttää.

Gentoo

Gentoon Portage-puusta löytyvät binääriajurit nvidian sekä ATIn korteille.

ATI

Gentoon sivuilta löytyy myös ATI:n korteille erittäin hyvä opas, mutta englannin kielellä.

http://www.gentoo.org/doc/en/ati-faq.xml

NVIDIA

Gentoon sivuilla on suomeksi erittäin hyvä opas nvidian korteille.

http://www.gentoo.org/doc/fi/nvidia-guide.xml

OpenSUSE

ATI

NVIDIA

Ubuntu

Ubuntussa näytönohjainten binääriajurit voi asentaa universe-pakettivarastosta. Universe-varaston käyttöönoton ohjeet löytyvät Ubuntu tutuksi -wikikirjasta. Tätä ei tarvitse tehdä käytettäessä uusinta 7.04 (Feisty Fawn) -versiota.

ATI

Ensin asennetaan ajuripaketti

sudo apt-get install fglrx-driver

Lisätään ajurimoduuli kernelimoduulien listaan

echo fglrx | sudo tee -a /etc/modules

Muokataan x-palvelimen asetustiedostoa (todennäköisesti /etc/X11/xorg.conf) siten, että rivi

Driver "radeon" 

muutetaan muotoon

Driver "fglrx"

Kyseinen rivi löytyy kohdasta Section "Device". Tämän jälkeen järjestelmä käynnistetään uudestaan (helpoin tapa, ilmankin selviää). Lisätietoa Ubuntun wikissä.

NVIDIA

Nvidian ajureiden asentaminen on vielä helpompaa. Ensiksi asennetaan ajurit:

sudo apt-get install nvidia-glx nvidia-kernel-common

Ja sitten käsketään nvidia-glx-config laittamaan X-asetukset kuntoon:

sudo nvidia-glx-config enable

Lopuksi tarvitsee enää vaihtaa X:n asetukset sopivaksi (/etc/X11/XFree86Config-4 tai /etx/X11/xorg.conf), eli rivi (kohdasta Section "Device")

Driver "nv"

muotoon

Driver "nvidia"

NVIDIAn ajurit yleisesti

  1. Asennetaan kääntötyökalut (mm. gcc, automake)
  2. Asennetaan ytimen otsikkotiedostot paketinhallinnasta (esimerkiksi paketti linux-headers )
  3. Haetaan nVidian sivuilta ajuripaketti ja ajetaan se pääkäyttäjänä (esim. sh NVIDIA-Linux-x86-1.0-8756-pkg1.run)

Katso myös