Ero sivun ”Musiikintekoon suuntautuneet Linux-jakelut” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käyty lista perusteellisesti läpi.
p (hups)
(Käyty lista perusteellisesti läpi.)
 
(7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. [[Linux|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Lisäksi tarvitaan lukuisia ohjelmia ja apuohjelmia, ja myös laadukkaita ajureita äänikortteja varten. Kaikki tämä on toki mahdollista asentaa ja säätää käsinkin, mutta paljon helpompaa on asentaa valmis Linux-järjestelmä, jossa kaikki nämä asiat on otettu huomioon.
Musiikin tekemiseen tarvitaan erikoisviritelty Linux-järjestelmä. Normaalit työpöytäkäyttöön suunnitellut järjestelmät eivät yleensä toimi kovin hyvin: vähintäänkin niistä puuttuvat kaikki tarpeelliset ohjelmat.


Tällaiset järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin ja niin ollen luultavasti aloittelijalle helpoin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut.
Musiikintekoon tarkoitetut erikoisviritellyt järjestelmät rakennetaan tavallisesti jonkin olemassaolevan Linux-version, kuten Ubuntun, Debianin tai Fedoran päälle. Allaolevaan listaan on koottu muutama suosituin järjestelmä. Lista on järjestetty siten, että ylimpänä ovat aloittelijaystävällisimmät ja ajantasaisimmat jakelut. Kannattaa siis aloittaa alkupäästä, jos on epävarma.


Alla oleva lista ei missään tapauksessa ole täydellinen, ja sen tiedot saattavat olla vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan. Lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi syyskuussa 2013.
Listan tiedot saattavat olla osin vanhentuneita, koska sitä tarkistetaan vain harvakseltaan.


* [http://www.bandshed.net/AVLinux.html AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[LXDE]]-työpöytä. Kehitys päättyi Elokuussa 2012 julkaistuun versioon 6.0. Tietoturvapäivityksiä luvattiin vuodeksi eteenpäin.
'''Tämä lista on viimeksi käyty perusteellisesti läpi joulukuussa 2017.'''
* [http://kxstudio.sourceforge.net/ KXStudio] - [[Ubuntu | Ubuntun]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Viimeisin versio on keväältä 2012, sitä päivitetään edelleen, ja sen voi asentaa joko erikseen tai Ubuntu 12.04:n päälle. Jakelun sivuilta löytyy [http://kxstudio.sourceforge.net/Documentation:Ubuntu:Upgrade ohjeet Ubuntun päälle asentamiseen].
 
* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin versio on keväällä 2013 ilmestynyt 13.04. Myös 13.10 on projektin sivujen mukaan tulossa.
=== Suositellut jakelut ===
* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 7:n päälle erillisen repositoryn kautta. Työpöytänä on [[Mate]].
* [http://www.bandshed.net/avlinux/ AV Linux] - Debianista jäädytetty järjestelmä, joka sisältää paljon audiotyöhön sopivia ohjelmia, ja myös lukuisia videoeditoreja. Etenkin Ardour-käyttäjälle hyvin valmis paketti. Mukana tulee lisäksi demoversioita kaupallisista Linux-plugineista. [[XFCE]]-työpöytä. Uusin julkaistu versio on AV Linux 2017.4.9
* [http://spins.fedoraproject.org/jam-kde/ Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Julkaistu Heinäkuussa 2013.
* [http://kxstudio.linuxaudio.org/ KXStudio] - [[Ubuntu | Ubuntun]] ja [[Debian | Debianin]] päälle rakennettu audiojärjestelmä. Tämän hetken eloisimpia ja suosituimpia projekteja AV Linuxin ohella. Kehittäjä on tehnyt muutamia [http://kxstudio.sourceforge.net/KXStudio:Applications todella kiinnostavia ohjelmia] audiotyöaseman hallintaan. Järjestelmä asennetaan normaalin Debian testingin tai Ubuntun päälle. Versiot Debian Jessiestä ja Ubuntu 14.04:stä ylöspäin ovat kaikki tuettuja. Etenkin äänijärjestelmän hallinta ja sessionhallinta on tässä jakelussa tehty helpoksi KXStudion oman Cadence-ohjelmistokokoelman avulla. Järjestelmä on epäyhteensopiva Ardourin kanssa, eli sitä ei kannata käyttää Ardour-työaseman pohjana.
* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [Fedora | Fedoralle]] ja [[CentOS | CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2013.
 
* [http://www.musix.org.ar/en/download.html Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Viimeisin vakaa versio keväältä 2010, eli nykyään jo vanhentunut järjestelmä.
=== Muita jakeluja ===
* [[Ubuntu Studio]] – Ubuntua valmistavan Canonicalin virallisesti tukema Ubuntu-johdannainen studiokäyttöön. Uusin pitkän tuen versio on 16.04 LTS keväältä 2016, ja sitä tuetaan kolmen vuoden ajan. Lisäksi järjestelmästä on 9 kuukauden tuella varustettuja pienversioita. Näistä uusin kirjoitushetkellä 17.10. Kehitys vaikuttaa nykyään olevan hyvin hidasta.
* [http://ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/ Planet CCRMA] -paketit [[Fedora | Fedoralle]] ja [[CentOS | CentOSille]] on jo yli kymmenen vuoden ikäinen pakettivarasto. Se sisältää musiikintekoon tarvittavia ohjelmia, joita käytetään Stanfordin yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella. Päivitetty Heinäkuussa 2016. Sisältää paketit Fedora 22, 23 ja 24 -järjestelmille sekä CentOS 5:lle.
* [http://tangostudio.tuxfamily.org/ TangoStudio] - Tangostudio asennetaan Debian 8:n tai Debian 9:n päälle erillisen repositoryn kautta. Projekti aktivoitui uudelleen kesällä 2017, ilmoittaen palaavansa minimaalisessa muodossaan.
* [http://io.gnu.linux.free.fr Io.Gnu/Linux] - Ranskalainen Linux-jakelu. Enlightenment-työpöytä, ja raisut nettisivut. Asennetaan muistitikulle, ja käytetään suoraan siitä. Uusin versio helmikuulta 2017.
* [https://musixdistro.wordpress.com/ Musix] - argentiinalainen multimediajärjestelmä, erikseen koneelle asennettava. Sivut ovat suurimmaksi osaksi espanjaksi. Uusin 3-versio on vuodelta 2014. Tekijä on käynnistänyt alkuvuodesta 2017 joukkorahoituksen version 4 toteuttamiseksi.
* [https://fedoraproject.org/wiki/Fedora_jam Fedora Jam] – Fedoraan pohjautuva audiojärjestelmä. Wikisivua päivitetty heinäkuussa 2017. Sivulla merkintä, että tieto saattaa olla vanhentunutta, ja monet linkit rikkinäisiä.


Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.
Vastaava listaus löytyy myös [http://wiki.linuxaudio.org/apps/categories/distributions Linux Audio -wikistä]. Siinä olevat tiedot eroavat joiltain osin tämän listauksen tiedoista, koska päivittäjiä kummallakaan listalla ei liian paljon ole.
== Miksi audiokäyttöön on oltava omat erilliset Linux-järjestelmänsä? ==
Miksi äänityöasemakäyttöön tarvitaan oma erillinen Linux-järjestelmänsä? Eikö normaali Ubuntu tai Fedora toimi? Pienimuotoiseen harrastelukäyttöön itse asiassa voi toimiakin, mutta mitä suuremmat vaatimukset työasemalta on, sitä varmemmin järjestelmä tarvitsee erillistä virittelyä toimiakseen vakaasti ja ilman että ääneen tulee häiriöitä, kuten rasahduksia.
[[Kernel|Linux-ydin]] pitää säätää siten, että ääneen liittyvät käskyt käsitellään aina ensiksi, ja muut käskyt vasta sen jälkeen. Linux-ytimen 3- ja 4-sarja on parantanut ääneen liittyvää suorituskykyä, mutta edelleen erillistä säätämistä tarvitaan ammattitasoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.
Nykyään yhä tärkeämpi syy erillisen audiojärjestelmän käyttöön on musiikintekoon vaadittavat ohjelmistot, joiden ajantasaisia paketteja ei useimmissa käyttöjärjestelmissä ole suoraan mukana. Tässä artikkelissa luetellut musiikkijärjestelmät tarjoavat laajan valikoiman ajantasaisia, järkevillä asetuksilla käännettyjä ohjelmistoja.
Periaatteessa minkä hyvänsä Linux-järjestelmän voi säätää äänikäytössä toimivaksi, mutta musiikintekoon suuntautuneissa järjestelmissä on säätäminen tehty käyttäjän puolesta. Näin aikaa säästyy itse musiikintekoon.


{{Malline:Musiikinteko}}
{{Malline:Musiikinteko}}
574

muokkausta

Navigointivalikko