Ero sivun ”LibreOffice” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (5 versiosta)
p (mistä versiosta lähtöisin)
Rivi 10: Rivi 10:
[[Kuva:LibreOffice.png|right|250px|thumb|LibreOffice 4.2]]  
[[Kuva:LibreOffice.png|right|250px|thumb|LibreOffice 4.2]]  
'''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[Document Foundation]] -säätiö.
'''LibreOffice''' on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin [[haara]]utettu [[OpenOffice.org]]:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa [[Red Hat]], [[Google]], [[Novell]], [[FSF]] ja [[Go-oo]]. LibreOfficen kehittämisestä vastaa [[Document Foundation]] -säätiö.
LibreOfficen kehittely aloitettiin [[OpenOffice.org|OpenOffice]]n versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin 5.0.1 versio julkaistiin 27. elokuuta 2015. The Document -säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice noin puolen vuoden välein ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien maaliskuu/syyskuu aikatauluun.


LibreOffice 5 tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, [[LibreOffice Writer|Writerissa]], sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin [[Calligra Suite]]ssa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.
LibreOffice 5 tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, [[LibreOffice Writer|Writerissa]], sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin [[Calligra Suite]]ssa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.

Versio 25. lokakuuta 2015 kello 14.15

LibreOffice

Käyttöliittymä vcl
Lisenssi LGPLv3
Kotisivu www.libreoffice.org fi.libreoffice.org
LibreOffice 4.2

LibreOffice on toimisto-ohjelmisto, joka on alun perin haarautettu OpenOffice.org:sta. LibreOfficessa on mukana suuri osa aiemmin OpenOfficea kehittäneistä yhteisökehittäjistä, muiden muassa Red Hat, Google, Novell, FSF ja Go-oo. LibreOfficen kehittämisestä vastaa Document Foundation -säätiö.

LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011. Uusin 5.0.1 versio julkaistiin 27. elokuuta 2015. The Document -säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice noin puolen vuoden välein ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien maaliskuu/syyskuu aikatauluun.

LibreOffice 5 tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa. Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.


Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään. Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.


LibreOffice-paketti sisältää seuraavat ohjelmat:


Ohjelmistosta on saatavilla kaksi eri pakettia. Uusimmista ominaisuuksista kiinnostuneille käyttäjille on suunnattu tuorein LibreOffice (engl. LibreOffice Fresh) ja luotettavin LibreOffice (engl. LibreOffice Still) niille, joille ohjelmiston vakaus ja käytön vaivattomuus ovat tärkeitä. Molemmille versioille on tarjolla myös kaupallista tukea yrityskäyttäjiä varten.

Lisäksi ohjelmisto on saatavana myös Android-älypuhelimeille Google Play-kaupasta tai Document Foundationin kotisivulta.

Asennus

LibreOffice löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä libreoffice. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen.

LibreOfficen saa suomenkieliseksi asentamalla lokalisaatiopaketin. Paketin nimi vaihtelee jakeluittain: libreoffice-l10n-fi, libreoffice-langpack-fi, libreoffice-fi.

Monet jakelut tarjoavat myös paketit LibreOfficen integroimiseen työpöytäympäristöön.

  • libreoffice-gnome
  • libreoffice-kde

Oikoluvun saa LibreOfficessa käyttöön asentamalla Voikko-nimisen ohjelman. Ohjelma löytyy useimpien jakeluiden ohjelmalähteistä nimellä libreoffice-voikko.

Myös LibreOfficen kotisivuilta löytyy 32- ja 64-bittiset RPM- ja deb-asennuspaketit. Kannattaa kuitenkin suosia oman jakelun pakettivarastoja, sillä tuolloin LibreOffice päivittyy uusimpaan versioon muun järjestelmän mukana.

Ubuntu / Mint

LibreOfficen vakaa versio on saatavilla Ubuntun ja Mintin omista pakettivarastoista. Kannattaa käyttää jakelun omia pakettivarastoja, ellei ole syytä käyttää LibreOfficen uusinta, mahdollisesti epävakaata, versiota.

LibreOffice voidaan asentaa PPA:n kautta. Avaa komentorivi ja komenna:

$ sudo add-apt-repository ppa:libreoffice/ppa
$ sudo apt-get update && sudo apt-get -y install libreoffice libreoffice-l10n-fi libreoffice-help-fi

Jakelukohtaista

Fedora

Fedora-jakelun jakelukohtaista:

  • Ohjelman pääpaketit: libreoffice-calc libreoffice-draw libreoffice-writer libreoffice-math libreoffice-calc
  • Suomen kielen lokalisoidut paketit: libreoffice-voikko libreoffice-langpack-fi


Katso myös

Aiheesta muualla