Ero sivun ”Jakelu” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 26: Rivi 26:
taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?
taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?


Vaihtoehto 1. Valitse sama levityspaketti, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.
Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.
 
===Vaihtoehto 1===
Valitse sama levityspaketti, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.


Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.
Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.


Vaihtoehto 2. Valitse jokin yleinen levityspaketti.
===Vaihtoehto 2===
Valitse jokin yleinen levityspaketti.


Yleisiä levitysversioita ovat SuSE, Mandrake, Fedora Core, Debian, Ubuntu, Gentoo ja Slackware. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  
Yleisiä levitysversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora Core]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  


Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.
Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.


Vaihtoehto 3. Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.
===Vaihtoehto 3===
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.


Jakeluversion hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.
Jakeluversion hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.
Rivi 42: Rivi 47:
Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan levityspaketin version, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa palomuurikonetta tai -laitetta tietomurtojen riskin vuoksi.
Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan levityspaketin version, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa palomuurikonetta tai -laitetta tietomurtojen riskin vuoksi.


Vaihtoehto 4. Valitse jokin Live-levityspaketti ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.
===Vaihtoehto 4===
Valitse jokin [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.


Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat LiveCD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.
Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.


Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.
Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.
Rivi 52: Rivi 58:
Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.
Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.


Luonnollinen jatke LiveCD:lle on luonnollisestikin LiveDVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä on niiden suuren koon ja polttavien DVD-asemien harvinaisuuden vuoksi hyvin heikkoa.  
Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä on niiden suuren koon ja polttavien DVD-asemien harvinaisuuden vuoksi heikkoa.  


=== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ===
==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ====


* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
Rivi 64: Rivi 70:
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)


Vaihtoehto 5. Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.
===Vaihtoehto 5===
Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.


Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.
Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.
Rivi 70: Rivi 77:
Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.
Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.


Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä.
Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin [[RHEL]].
 
Tunnetuimpia Enterprise-jakelupaketteja ovat mm. Redhat Enterprise Linux, SuSE Linux Enterprise,  Mandrakelinux Corporate Desktop, sekä Redhat johdannaiset Whitebox Linux, CentOS, TAO Linux sekä kotimainen Lineox. Näistä Tao ja Whitebox ovat yhteisön ylläpitämiä ilmaisversioita, joiden päivittämisestä ei tarvitse maksaa.
 
Redhat Enterprise Linux - [http://www.redhat.com/software/rhel/]
SuSE Linux Enterprise - [http://www.novell.com/products/linuxenterpriseserver/]
Mandrakelinux Corporate Desktop - [http://www.mandrakesoft.com/business/corporate-desktop]
[http://www.mandrakesoft.com/business/corporate-server]
Whitebox Linux - [http://whiteboxlinux.org/]
CentOS Linux - [http://www.centos.org/]
TAO Linux - [http://taolinux.org/]
Lineox - [http://www.lineox.net/]


[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]

Versio 19. marraskuuta 2005 kello 01.55

Alunperin Linux-käyttäjillä oli tapana asentaa Linux kääntämällä itse kernel ja kasaamalla siihen päälle erilaisia apuohjelmia. Jo pitkään on kuitenkin ollut vallalla käytäntö, että joku paketoi Linux-kernelin, joka on järjestelmän ydin, ja tarpeelliset apuohjelmat, työpöytäympäristön, jne. helposti asennettavaksi kokonaisuudeksi, jota sanotaan jakeluksi tai tuttavallisemmin distroksi (engl. distribution).

Monet jakelut ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat Slackware, Debian ja Red Hat. Debianin pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia jakeluita: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne. Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora Core, Red Hat Enterprise Linuxia myydään yrityksille palvelinkäyttöön.

Eri jakeluita

Mikä on jakelupakettini versio?

Tässä ovat eri jakelupakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

  • Debian
/etc/debian_version
  • Gentoo
/etc/gentoo-release
  • Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
  • Redhat / Fedora Core
/etc/redhat-release
  • Slackware
/usr/lib/setup/slack-version-*


Minkä Linux levityspaketin valitsisin?

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein SuSEn tai Ubuntun pariin. Toisaalta vaikkapa Gentoo ja Slackware ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa.

Vaihtoehto 1

Valitse sama levityspaketti, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on.

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

Vaihtoehto 2

Valitse jokin yleinen levityspaketti.

Yleisiä levitysversioita ovat SuSE, Mandriva, Fedora Core, Debian, Ubuntu, Gentoo ja Slackware. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

Vaihtoehto 3

Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana.

Jakeluversion hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.

Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan levityspaketin version, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa palomuurikonetta tai -laitetta tietomurtojen riskin vuoksi.

Vaihtoehto 4

Valitse jokin Live-levityspaketti ja kokeile sen käyttöä ilman asentamista.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa boottaavalle CD:lle ahdettuna. CD laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi webbisurffailu tai CD-levyjen polttaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-CD:t vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Live-levy on bootattava CD, jolta Linux-käynnistyy suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa rompulta ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamtta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja.

Live-versioiden ongelmana on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentaminen, joka käy helpoiten USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.

Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.

Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä on niiden suuren koon ja polttavien DVD-asemien harvinaisuuden vuoksi heikkoa.

Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja

  • [1] - PCLinuxOS (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös NVIDIA/ATI binaariajurit, joten pelaaminenkin onnistuu)
  • [2] - Ubuntu (imuroinnin vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa ainakin toistaiseksi tilattua postitse aivan ilmaiseksi)
  • [3] - Knoppix (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
  • ftp - SuomiKnoppix (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
  • [4] - Kanotix (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, Klik-asennukset)
  • [5] - Xfld (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)
  • [6] - Mepis (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)

Vaihtoehto 5

Valitse levityspaketti sen päivitystiheyden perusteella.

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version jukaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. Enterprise-version, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esim. laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin RHEL.