Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Jakelu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
→Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana
| (15 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linux | Linux on pelkkä ydin, eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää yksi CD-levy ja nettiyhteys (vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin). | ||
Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]]. | |||
Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö ([[Canonical]], [[Mandriva]], [[Novell]], [[Red Hat]] ym.), yhteisö ([[Debian]]), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita. | Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö ([[Canonical]], [[Mandriva]], [[Novell]], [[Red Hat]] ym.), yhteisö ([[Debian]]), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita. | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution). | * tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution). | ||
Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki linux.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[ | Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki linux.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella. | ||
== Työpöytäkäyttö == | == Työpöytäkäyttö == | ||
Työpöytäkäyttöön | Työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[i3]], [[Openbox]] tai [[dwm]]. | ||
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä: | Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä: | ||
*Toimistokäyttöön: [[LibreOffice]], [[Koffice]], [[Abiword]], [[Gnumeric]]. | *Toimistokäyttöön: [[LibreOffice]], [[Koffice]], [[Abiword]], [[Gnumeric]]. | ||
*Graafiseen työhön: [[GIMP]], [[Inkscape]], [[ | *Graafiseen työhön: [[GIMP]], [[Inkscape]], [[Kolourpaint]], [[Krita]]. | ||
*Multimedian toistamiseen: [[Kaffeine]], [[ | *Multimedian toistamiseen: [[Kaffeine]], [[Smplayer]], [[Banshee]], [[Amarok]]. | ||
Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin. | Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin. | ||
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
*Sähköpostipalvelin | *Sähköpostipalvelin | ||
Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa | Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]]. | ||
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen | Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentajan oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut. | ||
Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa | Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. SSH mahdollistaa myös palvelimen käytön graafisella käyttöliittymällä toiselta koneelta ([[X Window System|X]] mahdollistaa graafisten ohjelmien ajon koneella, jolla itsellään ei ole tähän sopivia näyttöajureita tai edes näyttöä). | ||
Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia. | Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia. | ||
| Rivi 69: | Rivi 69: | ||
=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on === | === Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on === | ||
Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen | Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokoonpanonsa tai asetuksensa eroavat omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille. | ||
=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu === | === Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu === | ||
Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen. | Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen. | ||
Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia. | Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia. | ||
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana === | === Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana === | ||
Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. | Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjoja ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta. [[Ubuntu]] on tämän lajinen jakelu. | ||
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen. | '''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen. | ||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta joskus tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan. | Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta joskus tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan. | ||
Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, voi joko suoraan asentaa sen | Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, voi joko suoraan asentaa sen kiintolevylle tai hakea verkosta varsinaisen kiintolevylle asennettavan version, riippuen levityspaketista. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan. | ||
Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin. Nykyään useiden jakeluiden asennuslevy on itseasiassa Live-levy, jolta käyttöjärjestelmää voi käyttää lähes normaalisti myös asennuksen aikana. | Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin. Nykyään useiden jakeluiden asennuslevy on itseasiassa Live-levy, jolta käyttöjärjestelmää voi käyttää lähes normaalisti myös asennuksen aikana. | ||
* [https://ubuntu-mate.org/download/ Ubuntu MATE] - [[Ubuntu MATE]]:n keveys sekä suomenkielinen Tervetuloa-ohjelma mahdollistaa helpon live-kokeilun vanhemmallakin laitteistolla. | |||
* [https://manjaro.org/downloads/official/xfce/ Manjaro] - Ajan tasalla oleva [[Manjaro]] yhdistettynä kevyeen XFCE-työpöytäympäristöön tarjoaa nopean live-kokeilun viimeisimpien ohjelmistoversioiden kanssa. | |||
* [https://www.linuxmint.com/] - [[Linux Mint]], joka on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille ja on siksi hyvin suosittu jakelu. | |||
* [https://www.ubuntu-fi.org/] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona valmiita CD-levyjä saa tilattua postitse) | |||
* [[Debian#Debianin_live-cd:t|Debian]] - Debianilla on useampi live-levy eri tarkoituksiin | * [[Debian#Debianin_live-cd:t|Debian]] - Debianilla on useampi live-levy eri tarkoituksiin | ||
* [https://www.pclinuxos.com/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan) | |||
* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset) | * [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset) | ||
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro) | * [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro) | ||
=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella === | === Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella === | ||
====Rullaavat jakelut==== | |||
[[Arch Linux]] sekä siihen pohjautuvat jakelut, kuten [[Manjaro]] ja [[Parabola GNU/Linux-libre]] voivat saada päivityksiä jopa päivittäin riippuen valituista ohjelmistoista, ja kuinka tuoreita ohjelmistolähteitä on käytössä. Toisin kuin perinteisten eli ei-rullaavien jakeluiden kanssa, rullaavat jakelut käytännössä eivät voi vanhentua eikä siten massiivisia erikoistoimenpiteitä vaativia päivityksiä ole rullaavien kanssa, poislukien pitkät ajat ilman käyttöjärjestelmän päivitystä. | |||
====Ei-rullaavat jakelut==== | |||
Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu. | Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu. | ||
| Rivi 118: | Rivi 122: | ||
== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? == | == Liite: Mikä on jakelupakettini versio? == | ||
Useimmat eri jakelupaketit sisältävät <tt>/etc/</tt>-hakemistossa tiedoston, joista voidaan lukea jakelupaketin versio. Tiedoston sisältö saadaan selville esimerkiksi <tt>[[cat]]</tt>-komennolla. | |||
$ cat /etc/*release | |||
/etc/ | |||
* | |||
[[Luokka:Jakelut| ]] | [[Luokka:Jakelut| ]] | ||
[[pl:Dystrybucja Linuksa]] | [[pl:Dystrybucja Linuksa]] | ||