Init

Init on Unix-järjestelmissä ohjelma, jonka tehtävänä on kaikkien muiden ohjelmien (prosessien) käynnistäminen. Tyypillisesti järjestelmän ydin käynnistää init-ohjelman ensimmäisenä ulkoisena prosessina (PID 1).

Linux-järjestelmissä on perinteisesti ollut käytössä kahden tyyppisiä init-ohjelmia, System V Unixin (sysvinit) ja BSD-Unixin initin toimintaa jäljitteleviä. Lähes kaikki jakelut käyttävät nykyisin System V -tyylistä initiä poikkeuksena esimerkiksi Slackware ja Arch Linux jotka käyttävät BSD-initiä. On myös olemassa uudempia init-toteutuksia kuten Initng sekä Upstart, jotka pohjautuvat järjestelmän palveluiden käynnistämiseen rinnakkain. Rinnakkain käynnistäminen nopeuttaa jossain määrin käynnistysprosessia, kun esimerkiksi DHCP-palvelimelta vastausta odotellessa järjestelmän resursseja voidaan käyttää jonkin muun palvelun käynnistämiseen. Upstartiin sisältyy perinteisten init-ominaisuuksien lisäksi mahdollisuus hallita palveluiden käynnistämistä joustavasti erilaisten järjestelmätapahtumien pohjalta. Upstartiin on suunnitteilla myös komentojen ajastusominaisuuksia, jotka korvaisivat perinteiset at:n, cronin ja anacronin. Initng ei ole toistaiseksi saavuttanut kovin suurta suosiota. Upstart on käytössä Ubuntussa. Näiden lisäksi on olemassa myös eräitä vähemmän tunnettuja initejä, kuten runit, eINIT ja minit (kevyt init).

Käyttö

Esimerkiksi käynnistyslataimessa voidaan ytimen parametrilla init määrittää oletuksesta poikkeava init-ohjelma. Hyvin yleinen käyttökohde tälle on järjestelmän käynnistäminen vikatilanteessa suoraan root-komentotulkkiin. Esimerkiksi parametrilla

init=/bin/bash

voitaisiin järjestelmä määrittää käynnistymään suoraan Bash-komentotulkkiin ilman varsinaisen initin lataamista.

Muita ytimelle annettavia parametreja ovat mm.

S

joka käynnistää initin yhden käyttäjän tilassa sekä

rdinit=<polku initrd:llä initiin>

joka ajaa initrd:n initin ohjelman /init sijaan.