Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
368 merkkiä lisätty ,  4. lokakuuta 2007
jakelu-malline, kappaleen paikan vaihto
pEi muokkausyhteenvetoa
(jakelu-malline, kappaleen paikan vaihto)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]
{{Jakelu
| nimi=Fedora
| logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]]
| kuva=
| kuvateksti=
| yritys=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]]
| viimeisin versio=7
| päivämäärä=31. toukokuuta 2007
| pakettienhallinta=[[RPM]]
| tila=toiminnassa
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]]
| sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]]
| kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}}
 
[[Kuva:Fedora7-käynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7 käynnistyy.]]
[[Kuva:Fedora7-käynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7 käynnistyy.]]
[[Kuva:Fedora7-ekakäynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7:n ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyvä asetusnäkymä.]]
[[Kuva:Fedora7-ekakäynnistys.png|right|200px|thumb|Fedora 7:n ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyvä asetusnäkymä.]]


Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Fedora (ent. Fedora Core) syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti jakaa vuodesta 1994 julkaisemansa [[Red Hat Linux]]in kahteen osaan. Tällöin syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti myös Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.
 
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.
 
Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Fedoraa julkaistaan puhtaasti avoimena lähdekoodina.


Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on olemassa pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää [[live-CD]]:tä ([[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset).  
Fedoran perusasennuspaketti on saatavilla yhdellä dvd:llä. Tämän lisäksi on olemassa pieni käynnistyslevy verkkoasennuksia varten sekä kaksi asennusmahdollisuuden sisältävää [[live-CD]]:tä ([[GNOME]]- ja [[KDE]]-pohjaiset).  
Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä tai verkon kautta esimerkiksi [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).
Live-cd:t tukevat vain puhtaalta pöydältä tehtyjä asennuksia, sillä niille ei mahdu kuin minimimäärä paketteja. Päivitysasennukset on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto).


Fedora asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. Ohjelmia asennetaan joko [[yum]]illa tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, [[pirut]]illa (ohjelmien asennus), [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys) tai [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.  
Fedora asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. Ohjelmia asennetaan joko [[yum]]illa tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä, [[pirut]]illa (ohjelmien asennus), [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys) tai [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/] (epävirallinen). Kaikki nämä toimivat [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.  


Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[mp3]]:sten tai suojattujen [[DVD-elokuvat|DVD-levyjen]] toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös [[binääriajurit|kaupallisia näytönohjainajureita]] on saatavilla tätä kautta.
Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[mp3]]:sten tai suojattujen [[DVD-elokuvat|DVD-levyjen]] toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös [[binääriajurit|kaupallisia näytönohjainajureita]] on saatavilla tätä kautta.
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu hyvin myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
4 316

muokkausta

Navigointivalikko