Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
977 merkkiä lisätty ,  20. marraskuuta 2006
päivitystä&laajennusta
p (logo)
(päivitystä&laajennusta)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]
[[Kuva:Fedora-logo.png|right]]


Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.
Fedora Core on oikeastaan [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. Fedora on tarkoitettu kotikäyttäjille ja harrastajille, kun taas RHEL:in kohteena ovat yritykset. [[Red Hat Inc|Red Hat]] oli ensimmäinen kaupallista menestystä Linux-markkinoilla saavuttanut yhtiö, ja sillä oli aiemmin tapana jaella Red Hat Linuxia ilmaiseksi ja myydä sitä tuen ja painettujen ohjekirjojen kanssa yrityksille. Tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi, joten Red Hat päätti eriyttää ilmaisen ja kaupallisen jakelun.  


Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja lokakuuhun 2006 mennessä ulos on jo tullut kuusi versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.
Fedora uudistuu tiiviiseen tahtiin. Projekti aloitettiin 2003, ja lokakuuhun 2006 mennessä ulos on tullut jo kuusi versiota, jotka on numeroitu Fedora Core 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.


Fedora on saatavilla neljällä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä. Jotta jakelu mahtuisi neljälle cd:lle, on Fedora Core 4:stä poistettu esim. [[Xemacs]] ja [[Xfce]]. Nämä ja monet muut ohjelmat ovat kuitenkin saatavilla [[Fedora Extras]] -projektin kautta.
Fedora on saatavilla viidellä cd:llä (+ rescue-cd) tai yhdellä dvd:llä.  
Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]]. Paketteja asennellaan joko [[Yum]]:lla tai sille saatavilla graafisilla käyttöliittymillä [[yumex]]illa [http://www.yum-extender.org/cms/modules/news/],  [[pirut]]illa (ohjelmien asennus) tai [[pup]]:lla (järjestelmän päivitys). Kaikki nämä toimivat RPM-[[paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina. Pakettien asennus onnistuu myös perinteisellä rpm-työkalulla, mutta tällöin pakettien lataaminen netistä ja riippuvuuksien ratkaiseminen on hoidettava itse.  


Fedora Coren asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]]. Paketteja asennellaan joko [[Yum]]:lla tai [[Apt]]:llä. Kummatkin toimivat RPM-[[Paketinhallintajärjestelmä]]n edustaohjelmina.
Pitkä historia on tehnyt Fedorasta kohtalaisen stabiilin jakelun ja Fedora onkin helppo sopeuttaa moniin eri käyttötarkoituksiin ilman, että järjestelmän vakaus vaarantuu. Oletustyöpöytänä toimii [[GNOME]], mutta myös [[KDE]]:n voi valita asennettavaksi jo asennusohjelmassa. Fedoran graafiset asetustyökalut ovat melko yksinkertaisia ja edistyneemmässä käytössä voi olla usein vaikea välttyä tekstipohjaisten asetustiedostojen muokkaukselta.  


Monet käyttäjät pitävät Fedoran uusimpia versioita sangen bugisina. Beta-testaus ei varsinaisesti ole Fedoran vahvimpia puolia, mikä saattaa johtua nopeasta julkuisuaikataulusta. Fedoran graafiset asetustyökalut ovat osittain puutteellisia ja multimediatuki on oletuksena heikko.
Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten [http://freshrpms.net/ Freshrpms]:ia tai [http://rpm.livna.org/ Livnaa], jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi mp3:sten tai suojattujen dvd-levyjen toistoa tarjoavat multimediaohjelmat. Myös kaupallisia näytönohjainajureita on saatavilla tätä kautta.


Fedoran yhteydessä käytetään usein jotain epävirallista pakettivarastoa kuten Livnaa, joka tarjoaa sellaisia paketteja, jotka esimerkiksi USA:ssa olisivat ongelmallisia levittää.
Viime vuosina Fedora on menettänyt runsaasti käyttäjiä varsinkin [[Ubuntu]]lle ja [[SuSE]]lle, mutta on tästä huolimatta yksi ylivoimaisesti suosituimmista Linux-jakeluista. Erityisen suuri sen markkinaosuus on palvelintietokoneissa. Viime aikoina Fedoralle on eniten tuonut näkyvyyttä sen valinta [[wikipedia:en:Children's_Machine|One Laptop per Child]] -projektin käyttöjärjestelmäksi.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
4 316

muokkausta

Navigointivalikko