Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
sukulaisjakelut poistettu
p (esimerkki löytyy työkalusivulta) |
p (sukulaisjakelut poistettu) |
||
| (45 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Jakelu | {{Jakelu | ||
| nimi=Fedora | | nimi=Fedora | ||
| logo=[[Kuva:Fedora | | logo=[[Kuva:Fedora logo and wordmark.svg|200px]] | ||
| kuva= | | kuva= | ||
| kuvateksti= | | kuvateksti= | ||
| julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]] | | julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]] | ||
| viimeisin versio=[ | | elinkaari=12 kk | ||
| päivämäärä= | | julkaisusykli=6 kk | ||
| pakettienhallinta=[[RPM]] | | viimeisin versio=[https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-34/ 34] | ||
| päivämäärä=27.4.2021 | |||
| pakettienhallinta=[[RPM]], [[DNF]] | |||
| tila=toiminnassa | | tila=toiminnassa | ||
| arkkitehtuurit=i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64 | | arkkitehtuurit=i386, x86_64, arm epävirallisesti ppc, ppc64, ia64 ja sparc | ||
| äitijakelu=[[Red Hat Linux]] | | äitijakelu=[[Red Hat Linux]] | ||
| kotisivu=[https://getfedora.org/fi/ getfedora.org] | |||
| kotisivu=[ | }} | ||
[[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[ | [[Kuva:Fedora 17.png|right|200px|thumb|Fedora 17:n [[GNOME]] 3 -[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | ||
[[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | [[Kuva:Fedora 17 kde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | ||
[[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | [[Kuva:Fedora 17 xfce.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[XFCE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | ||
[[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | [[Kuva:Fedora 17 lxde.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[LXDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] | ||
== Historia == | '''Fedora''' on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna. | ||
==Historia== | |||
Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. | Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. | ||
Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä. | Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä. | ||
== Arvot == | ==Arvot== | ||
Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.[https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview] | Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista ohjelmista]], mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[OSI|Open Source Initiativen]] ja [[Red Hat|Red Hat]]:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä. | ||
''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview] | |||
Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti: | Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti: | ||
| Rivi 40: | Rivi 42: | ||
* First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen. | * First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja. Monet avoimien ohjelmien sovellukset tarvitsevat muutosten vakautta ja tämän tiedostaen Fedora-yhteisön jäsenet ovat mukana Fedorasta johdetuissa muissa jakelupaketeissa tarjoten tätä muutosvakautta. Tämä symbioosi mahdollistaa uuden kehittämisen ja sen saavutusten täyspainoisen hyödyntämisen. | ||
''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations Fedora Foundations] | ''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations] | ||
Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita. | Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita. | ||
== Käyttökohteet == | ==Käyttökohteet== | ||
Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen. | Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen. | ||
Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös | Oletustyöpöytänä on [[Gnome]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös ARM-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita. | ||
==Live CD== | |||
''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/> | ''Pääartikkeli:'' [[Live-cd]]<br/> | ||
''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]] | ''Fedoran työkalut:'' [[Fedora/Livecd-creator]] | ||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan. | Fedoran live-levykuvat toimivat samalla tavalla, kuin asennettu Fedora, paitsi että järjestelmä voi olla hiukan hitaampi, kuin se olisi asennettuna. Live-levykuvat eivät myöskään sisällä täydellistä suomen kielitukea eivätkä [[LibreOffice]]-toimisto-ohjelmistoa. Mikäli päätät asentaa Fedoran live-levyltä, voit asentaa suomen kielituen ja [[LibreOffice]]n artikkelin [[Fedora/Asennus/Viimeistely|Fedoran asennuksen viimeistely]] ohjeiden mukaan. | ||
== Asennus == | [https://fedoraproject.org/wiki/How_to_create_and_use_a_Live_CD fedoraproject.org - How to create and use a Live CD] | ||
==Asennus== | |||
Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti: | Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asennusvaihtoehdot lyhyesti: | ||
| Rivi 67: | Rivi 69: | ||
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]'' | ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Asennus]]'' | ||
Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu. | Asennus- tai LIVE-medialla on myös mahdollista korjata vioittunutta, jo käytössä ollutta järjestelmää joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita komentorivin toimenpiteitä jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu. | ||
== Versiopäivitys == | ==Versiopäivitys== | ||
Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea. | Versiopäivitys Fedoran versiosta seuraavaan tapahtuu joko varsinaiselta asennuslevyltä, PXE-järjestelmästä tai [[FedUp]] työkalulla joka lataa uuden julkaisuversion paketit järjestelmän ollessa käynnissä ja lisää päivityksen järjestelmän normaaliin käynnistysvaihtoehtoihin jossa päivitys tapahtuu seuraavalla uudelleenkäynnistyksellä. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman järjestelmän ulkopuolista tukea. | ||
''Pääartikkeli: [[ | ''Pääartikkeli: [[FedUp]] | ||
== Paketinhallinta == | ==Paketinhallinta== | ||
''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]'' | ''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]'' | ||
Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[ | Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[DNF]]:n tai [[PackageKit]]in kautta. Lisäksi [[Yum]]ille tehty [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. Yum korvattiin DNF:llä Fedoran versiosta 22 lähtien. | ||
==Palvelunhallinta== | |||
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet. | Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet. | ||
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]] | ''Pääartikkeli:'' [[Systemd]] | ||
== Verkonhallinta == | ==Verkonhallinta== | ||
Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä. | |||
Verkohallinta | |||
''Pääartikkeli: [[Network Manager]] | ''Pääartikkeli: [[Network Manager]] | ||
== SELinux tietoturva == | ==SELinux tietoturva== | ||
Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa. | Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa. | ||
| Rivi 101: | Rivi 98: | ||
* ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]] | * ''Aiheesta lisää'': [[Fedora/Selinux]] | ||
== Lisenssirajoitteiset ohjelmat == | ==Lisenssirajoitteiset ohjelmat== | ||
''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]'' | ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus/Viimeistely]]'' | ||
Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. | Fedorasta ei löydy esimerkiksi lisenssirajoitteisia laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia]] [[RPM Fusion]]- ja [[Livna]]-pakettivarastoja (Livnassa nykyään vain libdvdcss), jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. | ||
== Spinnit == | ==Spinnit== | ||
Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd. | Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd. | ||
==Suomenkieliset yhteisöt== | |||
== Suomenkieliset yhteisöt == | |||
Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään | Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään | ||
* [http://linux.fi/ | * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. | ||
* [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä | * [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä | ||
* IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa. | * IRC-kanava [irc://irc.freenode.net/fedora-fi #fedora-fi] [[Freenode]]ssa. | ||
| Rivi 134: | Rivi 120: | ||
* [[Fedora/Preupgrade]] | * [[Fedora/Preupgrade]] | ||
* [[Fedora/FedUp]] | * [[Fedora/FedUp]] | ||
* [[Fedora/ | * [[Fedora/Pakettivarastot]] | ||
* [[Fedora/Java]] | * [[Fedora/Java]] | ||
* [[Fedora/Selinux]] | * [[Fedora/Selinux]] | ||
* [[Fedora/Sudo]] | |||
* [[Fedora/LTSP]] | * [[Fedora/LTSP]] | ||
* [[Fedora/NFSv4]] | * [[Fedora/NFSv4]] | ||
* [[Zif]] | * [[Zif]] | ||
| Rivi 145: | Rivi 131: | ||
* [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus] | * [http://get.fedoraproject.org get.fedoraproject.org - Asennustiedostojen lataus] | ||
* [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi] | * [http://docs.fedoraproject.org/en-US/Fedora/17/html/Burning_ISO_images_to_disc/sect-Burning_ISO_images_to_disc-Burning.html docs.fedoraproejct.org - Asennusmedioiden poltto-ohjeet englanniksi] | ||
* [http://linux.fi/ | * [http://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Suomenkielinen Fedora-foorumi] | ||
* [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu] | * [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu] | ||
* [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] | * [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] | ||
* [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi] | * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi] | ||
{{redhat}} | |||
[[Luokka:Jakelut]] | [[Luokka:Jakelut]] | ||
[[Luokka:Fedora]] | [[Luokka:Fedora]] | ||
[[pl:Fedora]] | |||