| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{Jakelu | | {{Jakelu |
| | nimi = Fedora Linux | | | nimi=Fedora |
| | logo = [[Kuva:Fedora logo (2021).svg|200px]] | | | logo=[[Kuva:Fedora-logo.png|200px]] |
| | kuva = [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|300px]] | | | kuva= |
| | kuvateksti = | | | kuvateksti= |
| | julkaisija = [[Fedora Project]] | | | julkaisija=Fedora-yhteisö / [[Red Hat]] |
| | elinkaari = 13kk
| | | viimeisin versio=[http://docs.fedoraproject.org/release-notes/f10/en_US/ Fedora 10] |
| | julkaisusykli = 6kk
| | | päivämäärä=25. marraskuuta 2008 |
| | viimeisin versio = [https://fedoramagazine.org/announcing-fedora-37 37] | | | pakettienhallinta=[[RPM]]/[[Yum]] |
| | päivämäärä = 15. marraskuuta 2022 | | | tila=toiminnassa |
| | pakettienhallinta = [[RPM]] ([[DNF]]), [[Flatpak]] – graafinen työkalu [[GNOME Ohjelmistot]] | | | arkkitehtuurit=i386, x86_64, ppc, ppc64, epävirallisesti arm, ia64 ja sparc |
| | tila = toiminnassa | | | äitijakelu=[[Red Hat Linux]] |
| | arkkitehtuurit = ARM, [[x86_64]], AArch64, MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V, s390x | | | sukulaisjakelut=[[Ekaaty]], [[RHEL]], [[Yellow Dog Linux]], [[YOPER]] |
| | äitijakelu = [[Red Hat Linux]] | | | kotisivu=[http://fedoraproject.org/ fedoraproject.org]}} |
| | kotisivu = [https://getfedora.org/fi/ getfedora.org] | |
| }} | |
|
| |
|
| [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]] | | [[Kuva:Fedora-desktop.jpeg|right|200px|thumb|Fedora 9:n [[Gnome]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] |
| [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation) — default applications (1).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]] | | [[Kuva:Fedora-kde-desktop.png|right|200px|thumb|Vaihtoehtoinen [[KDE]]-[[Työpöytäympäristö|työpöytä]].]] |
| [[Kuva:Fedora Linux 35 (Workstation) — default applications (2).png|right|300px|thumb|Fedora Linux 35 (Workstation)]] | |
|
| |
|
| '''Fedora Linux''' on [[jakelu]], joka keskittyy olemaan helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä. Fedora Linuxia kehittää [[Fedora Project]], jota sponsoroi [[Red Hat]]. Jakelut kuten [[Rocky Linux]] ja [[Red Hat Enterprise Linux]] pohjautuvat Fedora Linuxiin.
| | Fedora (ent. Fedora Core) on [[Red Hat]]in rahoittama [[Linux-jakelu]], joka keskittyy uusien [[Vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii [[Red Hat Enterprise Linux]]in äitijakeluna. |
|
| |
|
| ==Historia== | | == Historia == |
| Fedora syntyi 2002 Warren Togamin projektina, jonka tavoitteena oli tuottaa yksittäinen pakettivarasto hyvin testatuille kolmannen osapuolen ohjelmistoille, jotta myös muutkin paketit kuin Red Hatin omat olisivat helposti saatavilla ja kehitettävissä. Fedora Linux lopulta sulautui osaksi Fedora Projectia, joka jatkoi tätä yhteisöllistä kehitystä. Vuonna 2003 Fedora Linux julkaistiin Red Hatin keskeyttäessä Red Hat Linuxin julkaisemisen. Korvaajaksi jäi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva sekä Red Hatin ainoaksi kaupalliseksi tuotteeksi suunniteltu [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. | | Fedora syntyi syksyllä 2003, kun [[Red Hat]] päätti vuonna 1994 lopettaa [[Red Hat Linux]]in julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen [[RHEL|Red Hat Enterprise Linux]]. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi. |
|
| |
|
| Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä ''Fedora Core'' -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen ''Fedora Extras''-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat. Jäänteenä Fedora Coresta lyhenne ''fc'' esiintyy vieläkin toisissa pakettien tiedostonimissä.
| | Red Hat on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan Fedoraa entistä yhteisöllisempään suuntaan. Selvimmin tämä näkyy toukokuussa 2007 julkaistussa 7-versiossa, jonka myötä Red Hatin ylläpitämä, järjestelmän ydinpaketit sisältänyt Core-pakettilähde ja yhteisön ylläpitämä Extras-pakettilähde yhdistyivät. Tämä johti Core-sanan tiputtamiseen pois jakelun nimestä. Lisäksi Fedoran koostamisessa siirryttiin käyttämään kaikkien saatavilla olevia työkaluja. |
|
| |
|
| ==Arvot== | | == Käyttökohteet == |
| Fedora Projectin tavoitteena on kehittää yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin [[Vapaa|vapaista]] ja [[Avoin lähdekoodi|avoimen lähdekoodin]] ohjelmistoista. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa [[FSF|Free Software Foundationin]], [[Open Source Initiative|Open Source Initiativen]] hyväksymiä lisenssejä, joista myös Red Hat Legal -tiimi on antanut konsultointia.
| | Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen. |
|
| |
|
| ''Lähde:'' [https://fedoraproject.org/wiki/Licensing#Overview fedoraproject.org - Licensing - Overview]
| | Oletustyöpöytänä on [[GNOME]], mutta myös [[KDE]] on hyvin tuettu. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit. |
|
| |
|
| Yhteisössä toistetaan usein fraasia ''freedom, friends, features, first'' - joka jakautuu seuraavasti:
| | == Asennusvaihtoehdot == |
| * Freedom - '''Vapaus''': Yhteisö on sitoutunut ohjelmistojen ja sisällön vapauteen. Tämä on hankkeen keskeisimpiä arvoja ja sen noudattaminen on usein johtanut uuden teknologian kehittämiseen vapaiden vaihtoehtojen puuttuessa.
| | Fedoran asennusohjelma on nimeltään [[Anaconda]], ja se tukee sekä [[X|graafista]] että [[ncurses|tekstipohjaista]] asennusta. |
|
| |
|
| * Friends - '''Ystävät''': Yhteisössä on ihmisiä elämän eri osa-alueilta joita kaikki yhdistää työskentely vapaiden ohjelmien puolesta. Yhteisö toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi mukaan auttamaan taidoista tai tiedoista riippumatta, riittää kun samanmielisyys arvoista on olemassa.
| | Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä, jolla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Vaihtoehtoisena asennusmediana tarjotaan joko GNOME:lla tai KDE:lla varustettuja [[live-CD]]:itä, joilta Fedoran voi Anaconda-asennusohjelmalla asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta. |
|
| |
|
| * Features - '''Ominaisuudet''': Projekti on sitoutunut erinomaisuuteen. Tämä tarkoittaa täysin uusien tekniikoiden kehittämistä Fedorassa ja toisaalta läheistä työskentelyä ylävirran projektien kanssa. Tästä hyötyvät kaikki vapaiden ohjelmien käyttäjät käytettyyn jakeluun katsomatta.
| | Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta [[yum]]-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös [https://fedorahosted.org/preupgrade PreUpgrade], joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. [[PreUpgrade]] on asennettavissa Fedora 7:ään ja 8:aan oletusasennuslähteistä. |
|
| |
|
| * First - '''Ensimmäinen''': Sitoutuminen innovointiin. Projekti kantaa oman osuutensa vapaiden ohjelmien kehittämisessä. Tämä tarkoittaa viimeisimpien vakaiden versioiden integrointia jakeluun. Siten Fedorasta on nähtävissä mihin suuntaan vapaiden jakeluiden kehitys on menossa. Tiheä kuuden kuukauden julkaisusykli on tärkeä innovaatioiden mahdollistaja.
| | Katso myös artikkeli [[Fedora 10:n asennus]]. |
|
| |
|
| ''Lähde'': [https://fedoraproject.org/wiki/Foundations fedoraproject.org - Fedora Foundations]
| | == Pakettienhallinta == |
| | Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko [[Yum]]:in tai sen [[X|graafisten]] [[edustaohjelma|edustaohjelmien]] kautta. Fedora 9:stä alkaen Yumin graafisena oletuskäyttöliittymänä toimii [[PackageKit]], joka on suunniteltu jakeluriippumattomaksi edustaohjelmaksi eri paketinhallintajärjestelmille. Vanhemmissa versioissa oletuskäyttöliittyminä toimivat ohjelmien päivitykseen tarkoitettu [[Pup]] ja ohjelmien asentamiseen ja poistamiseen tarkoitettu [[Pirut]]. Epävirallinen [[Yumex]]-edustaohjelma on myös melko suosittu. |
|
| |
|
| Fedora tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä projektina, joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen kehitystä ja käyttöä.
| | [http://apt-rpm.org/ APT-RPM]-projektin ansiosta [[Yum]]in ohella on myös mahdollista käyttää [[apt]]ia sekä sen graafista käyttöliittymää [[Synaptic]]ia. Molemmat ovat saatavilla paketinhallinnan kautta ja osaavat hyödyntää yum-pakettilähteitä [http://fedoraproject.org/wiki/Tools/Apt]. |
|
| |
|
| ==Käyttökohteet== | | == Rajoitetut ohjelmat == |
| Fedora on hyvin yleiskäyttöinen jakelu, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. [[backports]]) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen. | | Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein [[RPM Fusion]] -pakettivarastoa, joka tarjoaa paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa. |
|
| |
|
| Oletustyöpöytäympäristönä on [[GNOME]], mutta myös [[KDE]], [[XFCE]] ja [[LXDE]] ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee yleisten x86_64- ja ARM-arkkitehtuurien lisäksi myös MIPS-64el, MIPS-el, PowerPC64le, RISC-V ja s390x.
| | == Respinit == |
| | Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa [http://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen live-cd. |
|
| |
|
| ==Asentaminen== | | ==Uusin versio== |
| ''Pääartikkeli: [[Fedora Linux/Asennus|Fedora/Asentaminen]]''
| | Fedora 10 julkaistiin 25. marraskuuta 2008. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa |
| ''Fedoran työkalu:'' [[Fedora Media Writer]]
| | * Tarjotut ohjelmat päivitetty uudempiin versioihin, sisältäen [[Gnome]] 2.24.1:n ja [[KDE]] 4.1.2:n. |
| | * Parempi tuki [[tulostin|tulostimille]], [[web-kamera|web-kameroille]] ja [[kaukosäätimet|kaukosäätimille]] |
| | * Nopeampi käynnistys sekä [[Plymouth]]-ohjelmiston avulla toteutettu uusi graafinen käynnistysruutu |
| | * Verkkoyhteyden jakaminen [[NetworkManager]]in kautta |
| | * Kevyt [[LXDE]]-[[työpöytäympäristö]] asennettavissa |
| | * Helpompi [[GStreamer]]-multimediakoodekkien asennus [[PackageKit]]in avulla |
| | * [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistot]] /sbin, /usr/sbin ja /usr/local/sbin kaikkien [[käyttäjä|käyttäjien]] [[PATH|hakupolussa]] |
| | * Tuki viiveettömälle [[PulseAudio]]-äänentoistolle |
| | * Helpompi järjestelmän pelastustila |
| | * [[Virtuaalikoneet|Virtuaalikoneiden]] luominen verkon yli |
| | * [http://fedoraproject.org/wiki/Releases/10/FeatureList Virallinen uusien ominaisuuksien lista] |
|
| |
|
| Fedoran asennuksen voi tehdä monella eri tavalla ja sen valintaan vaikuttaa asennettava laitteisto, käytetyt asennuslähteet, asennettavien laitteiden määrä ja saatavilla olevat tiedot ja taidot. Asentamiseen tarviset ensiksi asennuslevykuvan, joka ladataan [https://getfedora.org Fedoran verkkosivustolta] ja kirjoitetaan jollekkin medialle(esim. [[USB-muisti|USB-muistitikku]]). Asennusvaihtoehdot lyhyesti:
| | == Fedora suomeksi == |
| | | Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään äskettäin avatulla [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Fedora-foorumilla], joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on [[IRC]]-kanava #fedora.fi IRCnetissä. Fedoraa suomentaa [http://translate.fedoraproject.org/languages/fi suomi-käännöstiimi]. |
| * Täysi asennuslevykuva(sisältää live-ominaisuuden) ja asennus levykuvalta
| |
| * Minimaalinen asennuslevykuva ja asennus internetistä
| |
| * Peilattu julkaisun hakemistorakenne ja verkkoympäristö [[PXE]]-käynnistyksen ja asennuksen vaatimilla määrittelyillä
| |
| | |
| Täydellä asennuslevykuvalla on myös mahdollista, live-ominaisuutta käyttäen, korjata vioittunutta jo käytössä ollutta järjestelmää, joka ei enää käynnisty itsenäisesti. Tällöin on mahdollista vaihtaa esimerkiksi pääkäyttäjän salasana, korjata vioittunutta tiedostojärjestelmää tai tehdä muita toimenpiteitä, jotta järjestelmän itsenäinen käynnistys onnistuu.
| |
| | |
| ==Paketinhallinta== | |
| ''Pääartikkeli: [[Fedora/Paketinhallinta]]''
| |
| | |
| Fedora käyttää tunnettua [[RPM]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]ä, jota Fedorassa käytetään useimmiten [[DNF]]-työkalulla tai GNOME Ohjelmistot -sovelluksella.
| |
| | |
| ==Päivittäminen==
| |
| ''Pääartikkeli: [[Fedora/Asennus|Fedora/Päivittäminen]]''
| |
| | |
| Fedora voidaan päivittää joko komentoriviltä tai graafisesti paketinhallinnan avulla.
| |
| | |
| ==Palvelunhallinta==
| |
| Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' palvelunhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.
| |
| | |
| ''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]
| |
| | |
| ==Verkonhallinta== | |
| Verkohallinta tehdään [[Network Manager|NetworkManagerilla]] joka on [[Red Hat|Red Hatin]] Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:in käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.
| |
| | |
| ''Pääartikkeli: [[Network Manager]]
| |
| | |
| ==SELinux tietoturva==
| |
| Fedora oli ensimmäisiä Linux jakeluita jotka sovittivat [[SELinux|SELinux]]-tietoturvalaajennoksen koko järjestelmään ja versiosta Fedora Core 2 se on ollut oletuksena kytkettynä päälle asennuksen jälkeen. SELinux on merkittävä parannus tietoturvaan jos järjestelmä on kytkettynä verkkoon ja se tarjoaa sinne WWW, sähköposti ym. palveluita. SELinuxin merkitys korostuu RHEL ja CentOS jakeluissa joita käytetään paljon Internetin palvelimissa. | |
| | |
| * ''Pääartikkeli: [[SELinux]]
| |
| * ''Aiheesta lisää'': [[SELinux/Fedora Linux]]
| |
| | |
| ==Spinnit==
| |
| Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi (''eng respin'') kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta [[Bittorrent]] -latauksia niihin tarjoaa [https://spins.fedoraproject.org/ spins.fedoraproject.org]-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme [[Live-DVD]]:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektroniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös [[Xfce]]-pohjainen asennusmedia.
| |
| | |
| ==Julkaisut==
| |
| {| class="wikitable"
| |
| ! Julkaisu
| |
| ! Julkaisupäivä
| |
| ! Tukiaika
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 38
| |
| | {{tuleva|18. huhtikuuta 2023}}
| |
| | {{tuleva|14. toukokuuta 2024}}
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 37
| |
| | {{kyllä|15. marraskuuta 2022}}
| |
| | {{kyllä|14. marraskuuta 2023}}
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 36
| |
| | {{ehkä|10. toukokuuta 2022}}
| |
| | {{ehkä|16. toukokuuta 2023}}
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 35
| |
| | {{ehkä|2. marraskuuta 2021}}
| |
| | {{ehkä|tuettu 13. joulukuuta 2022}}
| |
| |}
| |
| {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
| |
| ! colspan="3" | Vanhemmat julkaisut
| |
| |-
| |
| ! Julkaisu
| |
| ! Julkaisupäivä
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 34
| |
| | {{ei|27. huhtikuuta 2021}}
| |
| | {{ei|tuettu 7. kesäkuuta 2022}}
| |
| |-
| |
| | Fedora Linux 33
| |
| | {{ei|27. lokakuuta 2020}}
| |
| | {{ei|30. marraskuuta 2021}}
| |
| |}
| |
| {{Selite}}
| |
| | |
| ==Suomenkieliset yhteisöt==
| |
| Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään:
| |
| * [https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot/fedora Linux.fi-foorumilla Fedora-kategoriassa]
| |
|
| |
|
| == Katso myös == | | == Katso myös == |
| * [[Fedora Linux/Julkaisut]] | | * [[Fedoran päivittäminen]] |
| * [[Fedora Linux/Asennus]]
| | * [[Pakettilähteitä Fedoralle]] |
| * [[Fedora Linux/Paketinhallinta]] | | * [[Fedora 10:n asennus]] |
| * [[Fedora Linux/Pakettivarastot]] | | * [[Fedora 9:n asennus]] |
| * [[Fedora Linux/Päivittäminen]] | | * [[Fedoran asennuksen jälkeiset toimet]] |
| * [[Fedora Linux/Sudo]] | | * [[Opas Fedora Core 5:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]] |
| * [[LTSP/Fedora Linux]] | | * [[Opas Fedora Core 4:n asennukseen ja asennuksen jälkeisiin toimiin]] |
| * [[SELinux/Fedora Linux]] | |
|
| |
|
| ==Aiheesta muualla== | | ==Aiheesta muualla== |
| * [https://fedoralinux.org Fedora Linuxin verkkosivusto] | | * [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=16.0 Suomenkielinen Fedora-foorumi] |
| * [https://docs.fedoraproject.org Fedoran dokumentaatio] | | * [http://fedoraproject.org/ Fedoran kotisivu] |
| * [https://discussion.fedoraproject.org Fedoran foorumi] | | * [http://fedoraproject.org/wiki/ Fedora-projektin wiki] |
| | * [http://www.fedorafaq.org/ Epävirallinen Fedora-FAQ, englanniksi] |
| | * [http://dailypackage.fedorabook.com/ Fedoran sisältämien ohjelmapakettien esittelyjä ja vinkkejä] |
| | * [http://easylinux.info/wiki/Fedora_fc5 FC5 Starter Guide, englanniksi] |
| | * [http://www.kapanen.net/kirja/files/fc3_opas.pdf FC3-opas] (suomeksi, [[PDF]]-tiedosto) |
|
| |
|
| {{Fedora Linux}} | | {{redhat}} |
| {{Red Hat}}
| |
|
| |
|
| [[pl:Fedora Linux]] | | [[Luokka:Jakelut]] |
| | [[Luokka:Fedora]] |