Ero sivun ”Deb-paketin tekeminen” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (==Aiheesta muualla==)
p (Luokka:Paketinhallinta)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Apt]]-paketinhallintajärjestelmää. Apt:ssä paketit ovat .deb-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ovat hallussa.
[[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. [[Knoppix]]issa, [[MEPIS]]issä, [[PCLinuxOS]]issa ja [[Ubuntu]]ssa) käytetään [[Apt]]-paketinhallintajärjestelmää. Apt:ssä paketit ovat .deb-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ovat hallussa.


Tässä oppaassa luodaan malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta].
Tässä oppaassa luodaan malliksi yksinkertainen paketti [http://www.gnu.org/software/hello/ GNU Hello] -ohjelmasta, joka on [[GNU]]-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata [http://ftp.gnu.org/gnu/hello/ GNU:n palvelimelta].
Rivi 369: Rivi 369:


[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Paketinhallinta]]

Versio 25. lokakuuta 2007 kello 19.29

Debianissa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (esim. Knoppixissa, MEPISissä, PCLinuxOSissa ja Ubuntussa) käytetään Apt-paketinhallintajärjestelmää. Apt:ssä paketit ovat .deb-tiedostoja, jotka sisältävät itse ohjelman lisäksi mm. tiedot paketin riippuvuuksista ja siitä, mihin ohjelma asennetaan. Deb-pakettien tekeminen ei ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, kunhan perusasiat ovat hallussa.

Tässä oppaassa luodaan malliksi yksinkertainen paketti GNU Hello -ohjelmasta, joka on GNU-projektin esimerkkiohjelma. Ohjelman lähdekoodipaketin voi ladata GNU:n palvelimelta.

Paketin luomisessa käytetään tässä apuna Debhelper-apuohjelmaa.

Valmistelut

Aluksi on asennettava muutamia perustyökaluja, jotka löytyvät seuraavista paketeista

  • dpkg-dev
  • autoconf
  • dh-make
  • devscripts
  • fakeroot
  • gnupg
  • build-essential
  • lintian
  • linda

Kun tarvittavat paketit on asennettu, lataa Hello-ohjelman lähdekoodi ja pura se työhakemistoosi. Nyt sinulla pitäisi olla työhakemistossasi tiedosto hello-2.2.tar.gz ja hakemisto hello-2.2.

Valmistelu

Aluksi kannattaa kokeilla, että saat ohjelman käännettyä ja ajettua. Sinun pitäisi osata tehdä tämä, jos luet tätä opasta, mutta lyhykäisyydessään voit asentaa Hellon hakemistoon ~/hello seuraavasti:

./configure --prefix=/home/käyttäjä/hello
make
make install

Nyt hakemistosta ~/hello pitäisi löytyä alihakemistot bin ja share, joissa Hellon tiedostot ovat.

Putsaa nyt hakemisto, jossa käänsit Hellon komennolla

make distclean

Nyt jos ohjelma kääntyi oikein, voimme aloittaa itse paketin tekemisen.

Pohja

Siirry ohjelman hakemistoon (hello-2.2) ja aja komento

dh_make -e sinun@sähköpostiosoitteesi -f ../hello-2.2.tar.gz

Toinen parametri on siis paketin tekijän sähköpostiosoite ja neljäs alkuperäinen lähdekooditiedosto. Kysyy aluksi, minkätyyppistä pakettia olemme luomassa:

Type of package: single binary, multiple binary, library, kernel module or cdbs?
[s/m/l/k/b]  

Vastaa tähän s (single binary), sillä olemme luomassa yksinkertaista yhden ohjelman käsittävää pakettia. Tämän jälkeen vahvista tiedot entterillä, jonka jälkeen dh_make luo hakemistoon debian-alihakemiston, joka sisältää tiedostot, joiden perusteella varsinainen paketti luodaan. Se myös luo ylähakemistoon tiedoston paketti_versio.orig.tar.gz, tässä tapauksessa siis hello_2.2.orig.tar.gz joka sisältää alkuperäisen lähdekoodipaketin.

Huomaa, että dh_make kuuluu ajaa vain kerran! Tulevien muutosten jälkeen sitä ei tarvitse (eikä saa) ajaa.

Asennushakemisto

Paketin luova työkalu päättelee paketin tiedostot siten, että ohjelma asennetaan sen valvonnassa väliaikaiseen alihakemistoon. Yleensä tämä alihakemisto on debian/paketin_nimi, jonne paketti asennetaan aivan normaalisti: esimerkiksi Hellon binääri menisi hakemistoon debian/hello-2.2/usr/bin/hello.

Autoconfia käyttävien pakettien kanssa (pääasiassa ohjelmat, jotka asennetaan komennolla ./configure && make && make install) paketin luoma työkalu osaa hoitaa tämän automaattisesti, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa tehdä mitään. Kuten huomasit asentaessamme ohjelmaa oppaan alussa, annoimme configure-skriptille parametrin --prefix=/hakemisto/jonne/ohjelma/asennetaan. Paketoija antaa configurelle samalla tavalla sopivan parametrin, jolloin ohjelma asentuu oikeaan paikkaan.

Jos ohjelma ei käytä autoconfia, on asennushakemistosta huolehdittava itse. Tämä tulee eteen kun myöhemmin muokkaamme tiedostoa debian/rules.

Asetustiedostot

Dh_make loi debian-hakemiston, joka sisältää monia tiedostoja, joiden perusteella itse paketti luodaan. Tässä vaiheessa on käytävä ne läpi ja muokattava sopiviksi.

control

Tiedostossa debian/control kerrotaan perustiedot paketista ja sen riippuvuuksista. Meidän tapauksessamme dh_make loi seuraavanlaisen pohjan (rivinumerot lisätty):

1  Source: hello
2  Section: unknown
3  Priority: extra
4  Maintainer: Paketin Tekijä <foo@bar.com>
5  Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
6  Standards-Version: 3.7.2
7
8  Package: hello
9  Architecture: any
10 Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
11 Description: <insert up to 60 chars description>
12 <insert long description, indented with spaces>

Riveillä 1-6 on lähdekoodipaketin (engl. source) perustiedot:

  • Rivillä 1 on lähdekoodipaketin nimi
  • Rivillä 2 kerrotaan, mihin osioon paketti kuuluu. Debianissa paketit osioihin, joita ovat mm. main (vapaat ohjelmat), non-free (ohjelmat, jotka eivät ole vapaita) ja contrib (ohjelmat, jotka riippuvat vapaista ohjelmista). Nämä ohjelmat on yhä jaettu pienempiin osioihin, kuten devel (kehitystyökalut) ja mail (sähköpostiohjelmat). Hellolle sopiva osio voisi olla text. Osiot on listattu Debian policyssä.
  • Kolmannella rivillä kerrotaan, kuinka tärkeää käyttäjälle on asentaa tämä paketti. Vaikka "Terve maailma!" -viestin tulostava ohjelma voi tuntua tärkeältä, ehkäpä se ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin vaikka ydin, joten jätetään sen tärkeysasteeksi extra.
  • Neljännellä rivillä on paketin tekijän nimi ja sähköpostiosoite
  • Rivillä 5 listataan pilkulla erotettuna paketit, jotka tarvitaan tämän paketin kääntämiseen. Jos ohjelmasta on oltava tietty versio, haluttu versio voidaan ilmoittaa sulkeissa (esimerkissä tarvitaan debhelper-paketin versio 5 tai uudempi). Käytännössä aina tarvittavia paketteja (esim. gcc ja make) ei tarvitse luetella, sillä ne otetaan mukaan automaattisesti. Kuitenkin kaikki muut kääntämisessä tarvittavat vähänkin harvinaisemmat paketit on lueteltava. Tässä vaiheessa voitaisiin myös samalla tavalla luetella paketit, jotka estävät kääntämisen (Build-Conflicts: paketti1, paketti2). Hello on sen verran helppo kääntää, ettei meidän tarvitse nyt lisätä tähän mitään ylimääräisiä paketteja.
  • Rivillä 6 kerrotaan, minkä Debian Policy -standardin version mukainen paketti on. Tähän ei tarvitse koskea.
  • Rivillä 8 on varsinaisen binääripaketin nimi. Yleensä se on sama kuin lähdekoodipaketin nimi.
  • Rivillä 9 kerrotaan, millä arkkitehtuurilla paketti toimii. Jätetään tämä arvoon "any", jolloin paketin tekevä työkalu huolehtii arkkitehtuurista. Jos paketti toimii kaikilla arkkitehtuureilla (esim. se on ohjepaketti tai Perl-skripti), arkkitehtuuriksi laitetaan "all".
  • Rivillä 10 listataan paketit, jotka ovat binääripaketin riippuvuuksia. Koska Hello ei tarvitse mitään erityisiä paketteja, jätetään tämä tyhjäksi. "${shllibs:Debends}" huolehtii siitä, että kriittisimmät paketit, kuten libc, ovat asennettuina.
  • Lopuksi paketille annetaan vielä lyhyt (suositus noin 60 merkkiä) ja pitkä kuvaus. Pitkä kuvaus kirjoitetaan tiedoston loppuun siten, että jokaisen rivin alussa on välilyönti. Näin lopullinen control-tiedosto voisi näyttää tältä:
Source: hello
Section: text
Priority: extra
Maintainer: Tekijä <foo@bar.com>
Build-Depends: debhelper (>= 5), autotools-dev
Standards-Version: 3.7.2

Package: hello
Architecture: any
Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}
Description: Hello world -ohjelma
 Klassinen Hello world -ohjelma, jonka avulla opettelemme 
 deb-pakettien tekemistä.

Suositeltavat paketit, konfliktit ja muut suhteet toisiin paketteihin

Riippuvuuksien lisäksi paketti voi myös suositella jonkun toisen paketin asentamista, tai se voi myös kieltäytyä asentumasta samaan järjestelmään jonkin toisen paketin kanssa (konfliktit). Tällaiset paketit esitellään control-tiedostossa samaan tapaan kuin riippuvuudet.

Riippuvuuksien lisäksi apt tukee seuraavia suhteita pakettien välillä:

  • Recommends: Suositeltavat paketit. Yleensä paketteja, joita käytetään käytännössä aina tämän paketin kanssa. Esim. aptitude asentaa nämä automaattisesti, apt vain suosittelee.
  • Suggests: Muita tämän paketin kanssa hyviä paketteja. Monet apt:n edustaohjelmat (kuten aptitude) näyttävät tämän listan, apt ei.
  • Pre-Depends: Vahvempi kuin Depends. Vaatii, että paketit on asennettu ja otettu käyttöön ennen kuin suostuu asentamaan tämän paketin. Käytetään erittäin harvoin.
  • Conflicts: Paketit, joiden kanssa tätä pakettia ei voida asentaa.
  • Provides: Mitkä virtuaaliset paketit tämä paketti toteuttaa.
  • Replaces: Paketit, jotka tämä paketti korvaa.

Jos esimerkiksi pakettimme nyt vaatisi paketin foo version 2.3 tai uudemman, paketti bar olisi myös kiva sen kanssa, ja pakettimme ei toimisi yhdessä libfoo:n kanssa, voisimme lisätä seuraavat rivit:

Depends: ${shlibs:Depends}, ${misc:Depends}, foo (>=2.3)
Recommends: bar
Conflicts: libfoo

Vastaavasti on mahdollista asettaa myös lähdekoodipaketille Build-Conflicts ja muut vastaavat suhteet.

copyright

Paketin tekijänoikeuksista kerrotaan tiedostossa debian/copyright. Tämän tiedoston muoto on periaatteessa vapaa, mutta hyvän tiedoston saa muokkaamalla dh_maken luomaa. Tässä tiedostosta tulee käydä ilmi paketin luoja, alkuperäinen tekijä ja ohjelman tekijänoikeustiedot (esim. GPL-lisenssin alainen).


changelog

dh_make luo seuraavanlaisen pohjan debian/changelog-tiedostolle: (rivinumerot lisätty)

1 hello (2.2-1) unstable; urgency=low
2
3   * Initial release (Closes: #nnnn)  <nnnn is the bug number of your ITP>
3
4  -- Tekijän Nimi <sähköposti@osoite.com>  Sat, 21 Apr 2007 23:59:27 +0300

Rivillä 1 on aluksi paketin nimi (hello) ja versionumero (2.2-1). Seuraavana on jakelun nimi, johon paketti kuuluu (Debianilla on stable, testing ja unstable -jakelut). Unstable on yleensä hyvä. Viimeisenä on tieto paketin kiireellisyydestä (urgency), yleensä "low" on sille oikea arvo.

Tämän jälkeen seuraavilla riveillä on itse muutosloki (engl. changelog). Rivin alussa on kaksi välilyöntiä ja tähti (*). Viimeisnä (rivillä 4) on tieto paketin tekijästä ja tekoajankohdasta (esimerkin mukaisessa muodossa). Tämän rivin alussa on yksi välilyönti.

rules

Tiedosto debian/rules on Makefilen tapainen tiedosto, jonka perusteella varsinainen paketti luodaan. Tämän tiedoston perusteella ohjelma käännetään ja asennetaan hakemistoon debian/paketin_nimi, tässä tapauksessa debian/hello. Tähän hakemistoon asentuvien tiedostojen perusteella luodaan varsinainen paketti.

Koska Hello käyttää autoconfia, osaa paketin luova työkalu tehdä tarvittavat asetukset itse, eikä meidän periaatteessa tarvitse edes koskea rules-tiedostoon. Katsotaan nyt kuitenkin sitä malliksi, sillä vähänkin monimutkaisempien pakettien kohdalla sitä on muokattava. Dh_maken luoma malli on seuraava: (rivinumerot lisätty)

1  #!/usr/bin/make -f
2  # -*- makefile -*-
3  # Sample debian/rules that uses debhelper.
4  # This file was originally written by Joey Hess and Craig Small.
5  # As a special exception, when this file is copied by dh-make into a
6  # dh-make output file, you may use that output file without restriction.
7  # This special exception was added by Craig Small in version 0.37 of dh-make.
8
9  # Uncomment this to turn on verbose mode.
10 #export DH_VERBOSE=1
11
12
13 # These are used for cross-compiling and for saving the configure script
14 # from having to guess our platform (since we know it already)
15 DEB_HOST_GNU_TYPE   ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_HOST_GNU_TYPE)
16 DEB_BUILD_GNU_TYPE  ?= $(shell dpkg-architecture -qDEB_BUILD_GNU_TYPE)
17
18
19 CFLAGS = -Wall -g
20
21 ifneq (,$(findstring noopt,$(DEB_BUILD_OPTIONS)))
22         CFLAGS += -O0
23 else
24         CFLAGS += -O2
25 endif
26
27 config.status: configure
28         dh_testdir
29         # Add here commands to configure the package.
30         ./configure --host=$(DEB_HOST_GNU_TYPE) --build=$(DEB_BUILD_GNU_TYPE) --prefix=/usr \ 
31 --mandir=\$${prefix}/share/man --infodir=\$${prefix}/share/info CFLAGS="$(CFLAGS)" LDFLAGS="-Wl,-z,defs"
32
33
34 build: build-stamp
35 
36 build-stamp:  config.status
37         dh_testdir
38
39         # Add here commands to compile the package.
40         $(MAKE)
41         #docbook-to-man debian/hello.sgml > hello.1
42
43         touch $@
44
45 clean:
46         dh_testdir
47         dh_testroot
48         rm -f build-stamp
49
50         # Add here commands to clean up after the build process.
51         -$(MAKE) distclean
52 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.sub)" ""
53         cp -f /usr/share/misc/config.sub config.sub
54 endif
55 ifneq "$(wildcard /usr/share/misc/config.guess)" ""
56         cp -f /usr/share/misc/config.guess config.guess
57 endif
58
59
60         dh_clean
61
62 install: build
63         dh_testdir
64         dh_testroot
65         dh_clean -k
66         dh_installdirs
67
68         # Add here commands to install the package into debian/hello.
69         $(MAKE) DESTDIR=$(CURDIR)/debian/hello install
70
71
72 # Build architecture-independent files here.
73 binary-indep: build install
74 # We have nothing to do by default.
75
76 # Build architecture-dependent files here.
77 binary-arch: build install
78         dh_testdir
79         dh_testroot
80         dh_installchangelogs ChangeLog
81         dh_installdocs
82         dh_installexamples
83 #       dh_install
84 #       dh_installmenu
85 #       dh_installdebconf
86 #       dh_installlogrotate
87 #       dh_installemacsen
88 #       dh_installpam
89 #       dh_installmime
90 #       dh_python
91 #       dh_installinit
92 #       dh_installcron
93 #       dh_installinfo
94         dh_installman
95         dh_link
96         dh_strip
97         dh_compress
98         dh_fixperms
99  #       dh_perl
100 #       dh_makeshlibs
101         dh_installdeb
102         dh_shlibdeps
103         dh_gencontrol
104         dh_md5sums
105         dh_builddeb
106
107 binary: binary-indep binary-arch
108 .PHONY: build clean binary-indep binary-arch binary install

Tiedoston alussa annetaan käännösoptiot, esimerkiksi C-kääntäjän käännösparametrit laitetaan muuttujaan CFLAGS. Tämä tehdään riveillä 19-25.

Riveillä 27-31 ajetaan paketin configure-skripti. Koska Hello käyttää autoconfia ja siten configure-skriptiä, voimme välittää tässä vaiheessa tarvittavat parametrit. Saatat ihmetellä, miksi tässä annetaan parametrit --prefix=/usr, vaikka juuri todettiin, että ohjelma on asennettava debian/hello-alihakemistoon. Rivillä 69, kun ajetaan paketin asennuskomento, kuitenkin asetetaan kohdehakemistoksi debian/hello, jolloin paketti asentuu polkuun debian/hello/usr.

Jos tiedoston syntaksi on epäselvä, katso artikkeli Makefile. Paketti asennetaan monessa vaiheessa, aluksi riviltä 27 lähtien ajetaan configure-skripti config.status-osiossa. Tämän jälkeen ohjelma käännetään build-osiossa riviltä 34 eteenpäin.

build-indep-osiossa käännetään tai luodaan alustariippumattomat tiedostot. Hellon tapauksessa niitä ei ole. Riviltä 77 eteenpäin rakennetaan varsinaista alustariippuvaista binääripakettia. "dh_"-alkuiset rivit ovat debhelperin funktiokutsuja, jotka tekevät erilaisia pieniä operaatioita rakentaen pakettia. Mm. seuraavia funktioita on tarjolla:

  • dh_testdir: Tarkistaa, että ollaan oikeassa hakemistossa
  • dh_testroot: Tarkistaa, että meillä on pääkäyttäjän oikeudet kun niitä tarvitaan
  • dh_strip: Ajaa strip-komennon suoritettaville tiedostoille, jolloin niiden koko pienenee
  • dh_compress: Pakkaa gzipillä man-sivut ja ohjetiedostot, joiden koko ylittää 4kt
  • dh_gencontrol: Luo binääripaketille control-tiedoston ja kopioi sen hakemistoon debian/hello/DEBIAN
  • dh_md5sums: Luo MD5-tarkistussummat paketin tiedostoille
  • dh_install: Jos ohjelma ei asenna kaikkia tarpeellisia tiedostoja oikeisiin hakemistoihin autoconfin avulla (esim. komennolla make install), voi käyttää tätä apufunktiota, jolle kerrotaan asennettavat tiedostot ja hakemistot debian/paketinnimi.install-tiedostossa.

Jos paketti ei käytä autoconfia, on rules muokattava sellaiseksi, että ohjelma kääntyy ja asentuu polkuun debian/paketinnimi. Se, miten kääntäminen tapahtuu, riippuu ohjelmasta. Funktion dh_install avulla asennetaan tiedostot oikeisiin hakemistoihin lopullisessa binaaripaketissa.

dirs

Tiedostossa debian/dirs luetellaan hakemistot, joiden pitää olla olemassa kun ohjelmaa asennetaan mutta joita ohjelma ei normaalin asennusprosessin aikana luo. Esimerkiksi /usr/bin on monesti tällainen.

dirs-tiedostossa hakemistot luetellaan omilla riveillään, ja ensimmäinen kauttaviiva jätetään pois. Hellon tapauksessa meille riittää kirjoittaa tähän tiedostoon rivi

usr/bin

.ex-päätteiset tiedostot

dh_make luo debian-hakemistoon monia .ex-päätteisiä tiedostoja. Näitä tiedostoja muokkaamalla on mahdollista esimerkiksi saada paketti lisäämään tehtäviä cronille ja kuvakkeen työpöytäympäristön valikkoon.

Oletuksena .ex-päätteisiä tiedostoja ei huomioida. Jos haluat käyttää niitä, muokkaa tiedosto ensin sopivaksi ja poista tiedostonimestä tämän jälkeen .ex-pääte. Lisäksi tarkista, että sopivaa funktiota kutsutaan rules-tiedostossa.

Poista ne .ex-tiedostot, joita et tarvitse. Hellon tapauksessa emme tarvitse näitä.

Tehdään paketti!

Nyt kun tarvittavat tiedostot on lopulta muokattu sopiviksi, on aika luoda varsinainen paketti. Siirry ohjelman päähakemistoon (hello-2.2) ja aja komento

dpkg-buildpackage -rfakeroot

joka tekee seuraavat asiat:

  • Siistii paketin (ajaa makella komennon debian/rules clean)
  • Kääntää ohjelman (debian/rules build)
  • Luo binääripaketin (debian/rules binary)
  • Allekirjoittaa .dsc-tiedoston gnupgllä
  • Luo ja allekirjoittaa .changes-tiedoston
  • Käyttää fakeroottia, jolloin pääkäyttäjän oikeuksia ei tarvita

Allekirjoitus vaatii, että olet luonut gpg:llä itsellesi avaimen. Tällöin sinulta kysytään avaimesi salasanaa.

Tämän jälkeen, jos kaikki sujui ilman virheitä, ylähakemistosta pitäisi löytyä seuraavat tiedostot:

  • hello_2.2.orig.tar.gz - alkuperäinen lähdekoodi
  • hello_2.2-1.dsc - gpg:llä allekirjoitettu control-tiedoston kaltainen tiedosto, jossa on myös md5-summat.
  • hello_2.2-1.diff.gz - gzip-pakattu diff-tiedosto lähdekoodiin tehdyistä muutoksista.
  • hello_2.2-1_i386.deb - lopullinen deb-paketti!
  • hello_2.2-1_i386.changes - gpg:llä allekirjoitettu tiedosto, josta käy ilmi tehdyt muutokset

Nyt lopullinen paketti voidaan asentaa dpkg:llä:

dpkg -i hello_2.2-1_i386.deb

Kun myöhemmin teet muutoksia pakettiin, voit luoda uuden paketin nopeasti komennolla

fakeroot debian/rules binary

joka ei kuitenkaan käännä ohjelmaa alusta lähtien (tärkeää huomata, jos muutat lähdekoodia).

Lintian ja linda: onnistuiko paketti?

Lintian ja linda ovat ohjelmia, jotka tarkistavat tekemäsi paketin laadun. Molemmille ohjelmille annetaan parametrina pakettia luotaessa syntynyt .changes-päätteinen tiedosto. Yleensä kannattaa antaa niille myös valitsin -i:

lintian -i hello_2.2-1_i386.changes
linda -i hello_2.2-1_i386.changes

Tulosteessa E:-alkavat rivit tarkoittavat virhettä, W:-alkavat varoituksia ja N:-alkavat huomautuksia.

Jos esimerkiksi et poistanut debian-hakemistosta .ex-päätteisiä tiedostoja, lintian ja linda varoittavat niistä. Yleensä paketin tulisi olla sellainen, etteivät lintian ja linda löydä niistä mitään valitettavaa.

Patchit

Joskus pakettia tehtäessä on tehtävä muutoksia myös itse ohjelman lähdekoodiin. Tällöin on siistiä pitää muutokset erillään patch-tiedostoissa. Kun binääripaketti sitten tehdään, otetaan patchit käyttöön ennen kääntämistä.

Patchien hallintaan on monia aputyökaluja, mutta yksinkertaisimmillaan se hoituu näin:

  • Pura alkuperäinen lähdekoodipaketti polkuihin /tmp/new ja /tmp/old
  • Tee muutokset hakemistoon /tmp/new
  • Aja hakemistossa tmp komento
diff -Nurp old new > 01_patchin-nimi
Joka luo patchin tiedostoon 01_patchin-nimi (yleensä patchien edessä on numero, ja patchit otetaan käyttöön numerojärjestyksessä). Optiot -Nurp aiheuttavat sen, että diff ottaa huomioon myös uudet tiedostot (-N) ja käy hakemistot läpi rekursiivisesti (-r)
  • Luo paketin debian-hakemistoon alihakemisto patches ja kopioi äsken luomasi patchi sinne (cp /tmp/01_patchin-nimi debian/patches/)
  • Lisää debian/rules-tiedostoon seuraavat kohdat, jotka ottavat patchit käyttöön ennen ohjelman kääntämistä ja poistavat ne käytöstä hakemistoa "siivottaessa":
patch: patch-stamp
patch-stamp:
	dh_testdir  # Oikea hakemisto
        # Kaikille .patch-päätteisille tiedostoille patches-hakemistossa
	@patches=debian/patches/*.patch; for patch in $$patches; do \  
		test -f $$patch || continue; \
		echo "Applying $$patch"; \
		patch -stuN -p1 < $$patch || exit 1; \  # Otetaan pathci käyttöön
	done
	touch $@

# Patchien poistaminen (ajettaessa make clean), palauttaa lähdekoodin alkuperäiseksi
unpatch:
	dh_testdir
	@if test -f patch-stamp; then \
		patches=debian/patches/*.patch; \
		for patch in $$patches; do \   # Kerätään kaikki patchit
			reversepatches="$$patch $$reversepatches"; \
		done; \
		for patch in $$reversepatches; do \
			test -f $$patch || continue; \
			echo "Reversing $$patch"; \
			patch -suRf -p1 < $$patch || exit 1; \  # Poistetaan patchi
		done; \
		rm -f patch-stamp; \
	fi
  • Huolehdi siitä, että patch: ja unpatch: -kohdat ajetaan oikeaan aikaan: muuta rivi
build: build-stamp
muotoon
build: patch-stamp build-stamp

Ja rivi

clean:
muotoon
clean: unpatch

Pbuilder

Muut pakettityypit

CDBS

Aiheesta muualla