Ero sivun ”Asetustiedostojen perusteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Asetustiedostojen perusteet (muokkaa)
Versio 24. maaliskuuta 2015 kello 20.13
, 24. maaliskuuta 2015Alun perin
LP (keskustelu | muokkaukset) (→Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja: joitakin lisäyksiä) |
p (Alun perin) |
||
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa). | Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa). | ||
Esimerkiksi | Esimerkiksi hakemisto ~/.emacs.d/ sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu. | ||
Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin. | Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin. | ||
Rivi 77: | Rivi 77: | ||
:Lilo--[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi. | :Lilo--[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi. | ||
*/etc/[[mailcap]] | */etc/[[mailcap]] | ||
:Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. | :Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. Alun perin ohjelmalle [[metamail]]. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia. | ||
*/etc/[[modprobe.conf]] | */etc/[[modprobe.conf]] | ||
:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia. | :[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia. |