Ero sivun ”Asetustiedostojen perusteet” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
832 merkkiä lisätty ,  18. toukokuuta 2008
tekstieditorin avaamisesta tarkemmin + ohjeluokkaan
(käytännön esimerkkejä ja otsikointia, tarvitsisi myös helpoimman tavan ei-sudollisille jakeluille)
(tekstieditorin avaamisesta tarkemmin + ohjeluokkaan)
Rivi 1: Rivi 1:
Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.
Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.
 
== Asetustiedoston avaaminen tekstieditoriin ==
 
Helpoimmillaan asetustiedosto voidaan avata tekstieditoriin seuraavasti:
 
{| style="width:75%;" border="1"
| Ympäristö
| Toimenpide
|-
| [[Gnome]], [[sudo]] käytettävissä (esim. Ubuntu)
| Paina '''Alt-F2''' ("Suorita sovellus" -ikkuna) ja kirjoita ''gksu gedit /polku/tiedosto'', esim. ''gksu gedit /etc/wvdial.conf''
|-
| [[KDE]], [[sudo]] käytettävissä (esim. Kubuntu)
| Paina '''Alt-F2''' ja kirjoita ''kdesu kate /polku/tiedosto'', esim. ''kdesu /etc/wvdial.conf''
|}


== Asetustiedostojen sijainnit ==
== Asetustiedostojen sijainnit ==
Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.  
Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.  


Rivi 23: Rivi 7:


== Tietoja muokkaamisesta ==
== Tietoja muokkaamisesta ==
Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.
Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.


Rivi 37: Rivi 20:
aptin preferences-tiedoston kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. Tällasissa tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin
aptin preferences-tiedoston kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. Tällasissa tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin
  man -k preferences | less
  man -k preferences | less
==Asetustiedostojen muokkaaminen pääkäyttäjän oikeuksilla==
Useimmissa jakeluissa on esiasennettuna [[nano]]-niminen helppokäyttöisyyteen painottuva [[TUI|tekstipohjainen]] editori. Esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedoston muokkaaminen sillä onnistuisi [[komentorivi]]komennolla
[[su]] -c "nano /etc/fstab"
Tässä kysytään ensimmäiseksi [[pääkäyttäjä]]n salasanaa. [[Ubuntu]]-pohjaisissa jakeluissa (joissa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty) on käytettävä komentoa
[[sudo]] nano /etc/fstab
Voit myös käyttää jotakin [[GUI|graafista]] tekstieditoria, kuten [[KDE]]:n [[Kwrite]]a:
  [[su]] -c "kwrite /etc/fstab"
tai useimpien [[Gnome]]-asennusten mukana tulevaa [[Gedit]]iä:
[[su]] -c "gedit /etc/fstab"
KDE:ssä on myös mahdollista avata tekstieditori pääkäyttäjän oikeuksilla K-valikon ''Suorita komento'' -toiminnon avulla. Komennoksi kirjoitetaan tällöin (esimerkiksi) <tt>kwrite</tt> ja ''Asetukset''-napin alta valitaan ''Aja toisena käyttäjänä'' sekä <tt>root</tt>.
Useat jakelut tarjoavat myös mahdollisuutta avata [[:Luokka:Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelma]] pääkäyttäjän oikeuksilla, jolloin asetustiedosto voidaan avata suoraan kuvaketta klikkaamalla. Osa jakeluista saattaa myös tarjota pääsyä asetustiedostoihin oman asetuskeskussovelmansa kautta.


==Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja==
==Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja==
Rivi 129: Rivi 126:


[[Luokka:Asetustiedostot]]
[[Luokka:Asetustiedostot]]
[[Luokka:Ohjeet]]
4 316

muokkausta

Navigointivalikko