Ero sivun ”Lähdekoodi” versioiden välillä
p (wikipedia) |
p (wikilinkki löytyy jo mallineesta.) |
||
| (6 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Lähdekoodi (eli ns. sorsa = source code) on | {{Perustietoa}} | ||
'''Lähdekoodi''' (eli ns. sorsa = source code) on ohjelmointikielellä (esim [[C]]:llä, [[C plus plus|C++]]:alla tai [[Pascal]]:lla) toteutettu ohjelman täydellinen kuvaus tavallisessa tekstimuodossa, eli sitä voi lukea ja kirjoittaa millä tahansa [[tekstieditori]]lla. Lähdekoodi on ihmiselle luettavassa muodossa (kunhan lukija hallitsee käytetyn ohjelmointikielen). | |||
Jotta lähdekoodista saataisiin toimiva tietokoneohjelma, se on käännettävä ohjelmointikielen kääntäjällä (esim. [[GCC]]:llä tai [[FreePascal]]:lla), joka tekee koodista konekielisen ohjelman jonka tietokone voi suorittaa. Konekielinen ohjelma on sellaisessa muodossa, että siitä ohjelman toiminnan tutkiminen on ihmiselle käytännössä | Jotta lähdekoodista saataisiin toimiva tietokoneohjelma, se on [[kääntäminen|käännettävä]] ohjelmointikielen kääntäjällä (esim. [[GCC]]:llä tai [[FreePascal]]:lla), joka tekee koodista konekielisen ohjelman jonka tietokone voi suorittaa. Konekielinen ohjelma on sellaisessa muodossa, että siitä ohjelman toiminnan tutkiminen on ihmiselle hyvin hankalaa, yleensä käytännössä mahdotonta. | ||
Avoimen lähdekoodin ohjemistot (esim. Linux) perustuvat siihen että lähdekoodi on kaikkien saatavilla, jolloin kuka tahansa voi tehdä muutoksia ohjelmaan. Suljettujen ohjelmien ollessa kyseessä ostaja saa vain konekielisen ohjelman. Avoimen lähdekoodin ohjelmia levitetään usein tar.gz-paketoituina lähdekoodipaketteina, joista voi kääntää mm. [[autoconf|autoconfia]] ja [[make|makea]] hyödyntäen omaan järjestelmään sopivat ajettavat binääritiedostot. Lähdekoodimuotoista levitystä suositaan mm. monialustaisuuden vuoksi, koska samasta lähdekoodista voidaan usein kääntää konekielinen ohjelma eri käyttöjärjestelmille ja [[arkkitehtuuri|arkkitehtuureille]]. Vastaavasti suljetun lähdekoodin ohjelmat, joissa käyttäjä saa vain konekielisen ohjelman, toimivat vain yhdessä käyttöjärjestelmässä tietyllä [[arkkitehtuuri|arkkitehtuurilla]]. | Avoimen lähdekoodin ohjemistot (esim. Linux) perustuvat siihen että lähdekoodi on kaikkien saatavilla, jolloin kuka tahansa voi tehdä muutoksia ohjelmaan. Suljettujen ohjelmien ollessa kyseessä ostaja saa vain konekielisen ohjelman. Avoimen lähdekoodin ohjelmia levitetään usein tar.gz-paketoituina lähdekoodipaketteina, joista voi kääntää mm. [[autoconf|autoconfia]] ja [[make|makea]] hyödyntäen omaan järjestelmään sopivat ajettavat binääritiedostot. Lähdekoodimuotoista levitystä suositaan mm. monialustaisuuden vuoksi, koska samasta lähdekoodista voidaan usein kääntää konekielinen ohjelma eri käyttöjärjestelmille ja [[arkkitehtuuri|arkkitehtuureille]]. Vastaavasti suljetun lähdekoodin ohjelmat, joissa käyttäjä saa vain konekielisen ohjelman, toimivat vain yhdessä käyttöjärjestelmässä tietyllä [[arkkitehtuuri|arkkitehtuurilla]]. | ||
== | ==Katso myös== | ||
*[[ | *[[Kääntäminen]] | ||
[[Luokka: | [[Luokka:Kehitystyökalut]] | ||
[[Luokka:Käsitteet]] | |||
Nykyinen versio 4. helmikuuta 2019 kello 01.43
Lähdekoodi (eli ns. sorsa = source code) on ohjelmointikielellä (esim C:llä, C++:alla tai Pascal:lla) toteutettu ohjelman täydellinen kuvaus tavallisessa tekstimuodossa, eli sitä voi lukea ja kirjoittaa millä tahansa tekstieditorilla. Lähdekoodi on ihmiselle luettavassa muodossa (kunhan lukija hallitsee käytetyn ohjelmointikielen).
Jotta lähdekoodista saataisiin toimiva tietokoneohjelma, se on käännettävä ohjelmointikielen kääntäjällä (esim. GCC:llä tai FreePascal:lla), joka tekee koodista konekielisen ohjelman jonka tietokone voi suorittaa. Konekielinen ohjelma on sellaisessa muodossa, että siitä ohjelman toiminnan tutkiminen on ihmiselle hyvin hankalaa, yleensä käytännössä mahdotonta.
Avoimen lähdekoodin ohjemistot (esim. Linux) perustuvat siihen että lähdekoodi on kaikkien saatavilla, jolloin kuka tahansa voi tehdä muutoksia ohjelmaan. Suljettujen ohjelmien ollessa kyseessä ostaja saa vain konekielisen ohjelman. Avoimen lähdekoodin ohjelmia levitetään usein tar.gz-paketoituina lähdekoodipaketteina, joista voi kääntää mm. autoconfia ja makea hyödyntäen omaan järjestelmään sopivat ajettavat binääritiedostot. Lähdekoodimuotoista levitystä suositaan mm. monialustaisuuden vuoksi, koska samasta lähdekoodista voidaan usein kääntää konekielinen ohjelma eri käyttöjärjestelmille ja arkkitehtuureille. Vastaavasti suljetun lähdekoodin ohjelmat, joissa käyttäjä saa vain konekielisen ohjelman, toimivat vain yhdessä käyttöjärjestelmässä tietyllä arkkitehtuurilla.