Ero sivun ”Kääntäminen” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Kehityskirjastojen asennus eri jakeluissa
 
(27 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
''Tämä artikkeli käsittelee ohjelmien kääntämistä lähdekoodista konekielelle. Ohjelmien suomentamisesta kerrotaan artikkelissa [[Kotoistus]]''.
{{vaihtoehdot|koodin kääntämistä konekieleksi|Ohjelmatekstin suomeksi kääntämisestä|kotoistus}}


[[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen kääntäjä|Kääntämisellä]] tarkoitetaan toimenpidettä, jossa ohjelman [[lähdekoodi]]n perusteella luodaan konekielinen ohjelma, joka on tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Konekielinen ohjelma toimii yleensä vain tietyn käyttöjärjestelmän ja prosessorityypin yhdistelmällä, kun taas samasta lähdekoodista voidaan yleensä (jos lähdekoodi on sopivasti kirjoitettu) kääntää versiot monille eri alustoille. Lisäksi lähdekoodia on mahdollista muokata, jos omaa kohtalaiset ohjelmointitaidot. Konekielisen ohjelman muokkaaminen taas ei ole käytännössä mahdollista kuin erittäin rajoitetusti.
[[wikipedia:fi:Ohjelmointikielen kääntäjä|Kääntämisellä]] tarkoitetaan toimenpidettä, jossa ohjelman [[lähdekoodi]]n perusteella luodaan konekielinen ohjelma, joka on tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Samasta lähdekoodista voidaan yleensä kääntää versiot monille eri alustoille. Lähdekoodia on myös mahdollista muokata itse, kun taas konekielisen ohjelman muokkaaminen on käytännössä erittäin rajoitettua.


Jos haluaa muokata oman jakelun pakettia, tämä kannattaa tehdä jakelun omilla työkaluilla ja mieluiten jakelun omasta lähdekoodista (ellei nimenomaan halua toista versiota ohjelmasta - silloinkin jakelun tekemät muutokset on hyvä huomioida). Oman jakelun lähdekoodipaketit on yleensä mahdollista asentaa [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta erillisestä asennuslähteestä (source). Jatkossa käsitellään muualta haetun lähdekoodin kääntämistä ja asentamista ilman jakelun omia työkaluja.
Jos haluat muokata oman jakelusi pakettia, tämä kannattaa tehdä [[Jakelu|jakelun]] omilla työkaluilla ja mieluiten jakelun omasta lähdekoodista. Oman jakelun lähdekoodipaketit on yleensä mahdollista asentaa [[paketinhallinta|paketinhallinnan]] kautta erillisestä asennuslähteestä (source).


Ohjelmat kannattaa yleisesti ottaen asentaa jotenkin [[Ohjelmien asentaminen|muuten]] kuin muualta haettua koodia kääntämällä. Jos itse kääntäminen on välttämätöntä, käy se yleensä näin:
Jatkossa käsitellään muualta haetun lähdekoodin kääntämistä ja asentamista ilman jakelun omia työkaluja.


# Tarkista että ainakin [[gcc]] ja [[make]] ovat asennettuina.
# Hanki jostakin ohjelman lähdekoodit, joko kopioi ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se (<tt>[[tar]] xvzf hyvasofta.tar.[[gz]]</tt> / <tt>tar xvjf hyvasofta.tar.[[bz2]]</tt>), tai käytä ohjelmistoprojektin [[versionhallintajärjestelmä]]ä.
# Siirry paketin hakemistoon (<tt>cd hyvasofta</tt>)
# Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL tai vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan.
# Aja [[autoconf|configure]]-[[Bash-skriptaus|skripti]] komennolla '''./configure'''. Configure luo käännöksessä tarvittavan [[Makefile]]n. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh-tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh). Osassa ohjelmapaketteja saattaa myös olla Makefile valmiina, jolloin configurea ei ole, eikä sitä tarvitse ajaa.
# Jos configure-skripti ei mene kunnialla läpi, on syy usein puuttuvissa kehitys[[kirjasto]]issa eli headereissa (skripti mainitsee jonkin tietyn riippuvaisuuden puuttuvan). Nämä löytyvät paketinhallinnan kautta yleensä päätteellä ''-devel'' tai ''-dev'' (esimerkiksi ''[[gimp]]-devel'', pääte vaihtelee jakeluittain). Tilan säästämiseksi useimpien ohjelmien paketointien mukana ei toimiteta niiden kehityskirjastoja, vaan nämä on asennettava erillisestä paketista. Joskus ongelmana voi myös olla se, ettei configure löydä tarvittavaa riippuvaisuutta vaikka se ja sen kehityskirjastot olisi asennettu. Tällöin niiden sijainti on yleensä mahdollista määritellä erillisellä [[valitsin|valitsimella]]. Lisätietoja valitsimista saa komennolla <tt>./configure --help</tt>. Myös INSTALL- tai README-tiedostoissa on usein mainittu asiasta jotakin. [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa kehityskirjastot on yleensä helppo asentaa komennolla <tt>[[apt-get]] build-dep ohjelma</tt>.
# Käännä ohjelma komennolla '''make'''. Käännön aikana ruutuun tulostuu yleensä runsaasti tietoa käännön etenemisestä. Jos make-komento ei mene läpi, vaan pysähtyy ilmoittaen virheestä jollakin rivillä, on lähdekoodissa todennäköisesti vikaa. Yleensä kyse on lähdekoodin epäyhteensopivuudesta käytetyn kääntäjäversion kanssa. Virheilmoituksen perusteella saattaa olla mahdollista helpostikin korjata virhe. Muussa tapauksessa kannattaa lähettää palautetta ohjelman kehittäjälle.
# Siirry [[pääkäyttäjä]]ksi komennolla <tt>su</tt> ja asenna ohjelma komennolla '''make install'''. Tämä kopioi käännetyt binäärit lopulliseen asennushakemistoonsa. Mikäli sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia, voit toki käyttää ohjelmaa myös lähdekoodihakemistosta käsin tai määrittää sopivan asennuspolun esimerkiksi kotihakemistostasi. Tämä tapahtuu configuren valitsimella <tt>--prefix</tt>, esimerkiksi --prefix=/home/kayttaja/hyvasofta.


Joskus Makefilessä on myös uninstall-toiminto, jolla ohjelma poisto onnistuu kätevästi komennolla <tt>make uninstall</tt>. Huomaa kuitenkin, että mikäli esimerkiksi poistat näin jonkin [[kirjasto]]n, sitä käyttävät ohjelmat lakkaavat toimimasta. Jos jostain syystä haluat kääntää ohjelman uudelleen, voit poistaa luodut binäärit ja Makefilen lähdekoodihakemistosta komennolla <tt>make clean</tt>.
== Nykyaikaiset rakennusjärjestelmät ==
=== CMake ===
[[CMake]] on yksi yleisimmistä ja de facto -standardeista rakennusjärjestelmistä monissa [[C]]/[[C++]]-projekteissa, erityisesti suurissa projekteissa kuten [[KDE]]-ympäristössä.


Kenties paras vaihtoehto on tehdä käännetystä ohjelmasta oman jakelun mukainen paketti ja asentaa se paketinhallinnan kautta. Tällöin komentoa <tt>make install</tt> ei anneta, vaan tilalle tulee jakelun omat paketinluomis- ja asennuskomennot. Katso esimerkiksi [[CheckInstall]] sekä [[Deb-paketin tekeminen]].  
==== Tyypillinen prosessi ====
 
Modernit kääntämistavat suosivat ulkopuolista käännöstä (out-of-source build). Tämä tarkoittaa, että kääntämisen luomat tiedostot (Makefile, objektit yms.) sijoitetaan omaan erilliseen hakemistoon (esim. build), jolloin lähdekoodihakemisto pysyy puhtaana.
 
<syntaxhighlight lang="bash">
# 1. Luo erillinen käännöshakemisto ja siirry sinne
mkdir build
cd build
 
# 2. Luo käännöstiedostot (Makefiles) lähdekoodin perusteella (lähdekoodi on ".." eli yksi ylöspäin hakemistorakenteessa.)
cmake ..
 
# 3. Käännä ohjelma (voidaan käyttää make- tai cmake --build -komentoa)
make
 
# 4. Asenna ohjelma järjestelmään
sudo make install
 
</syntaxhighlight>
 
=== Meson ===
[[Meson]] on uudempi, nopea ja suosittu rakennusjärjestelmä, joka on yleistynyt erityisesti [[GNOME]]-ympäristön ja monien muiden vapaan lähdekoodin projektien keskuudessa. Se käyttää tyypillisesti [[Ninja]]-työkalua käännösprosessin suorittamiseen.
 
==== Tyypillinen prosessi ====
<syntaxhighlight lang="bash">
# 1. Luo käännöshakemisto (Meson hoitaa tämän itse)
meson setup builddir
 
# 2. Käännä ohjelma Meson-hakemistossa
meson compile -C builddir
 
# 3. Asenna ohjelma järjestelmään
sudo meson install -C builddir
</syntaxhighlight>
 
=== Ninja ja riippuvuuksien hallinta ===
[[Ninja]] on nopea, matalan tason rakennusjärjestelmä, jota [[Meson]] käyttää suoraan ja jonka [[CMake]] voi valita taustajärjestelmäksi perinteisen Makefilen sijaan käännösprosessin nopeuttamiseksi.
 
Kaikki rakennusjärjestelmät tarvitsevat usein apua löytääkseen järjestelmästä puuttuvat kehityskirjastot (headerit). ''[[pkg-config]]'' on standardi työkalu, joka auttaa rakennusjärjestelmiä löytämään tarvittavat kirjastotiedostot ja niiden sijainnit.
 
== Perinteinen GNU Autotools -tapa ==
Vaikka nykyaikaiset järjestelmät ovat yleistyneet, tämä prosessi on edelleen validi ja käytössä monissa vanhemmissa tai yksinkertaisemmissa projekteissa.
 
Ohjelmat kannattaa yleisesti ottaen asentaa jotenkin muuten kuin muualta haettua koodia kääntämällä. Jos itse kääntäminen on välttämätöntä, käy se yleensä näin:
 
'''1. Valmistelut:''' Tarkista, että ainakin [[gcc]] ja [[make]] ovat asennettuina.
 
'''2. Lähdekoodin haku ja purku:'''
 
[[tar]] xvzf hyvasofta.tar.[[gz]]
tai
tar xvjf hyvasofta.tar.[[bz2]]
 
tai käytä ohjelmistoprojektin [[versionhallintajärjestelmä]]ä (esim. [[Git]]).
 
'''3. Siirry hakemistoon komennolla:'''
cd hyvasofta
 
Lue hakemistossa olevat ''README''- tai ''INSTALL''-tiedostot.
 
'''4. configure -tiedoston luonti (tarvittaessa):''' Mikäli configure-tiedostoa ei löydy, aja ''autoreconf''-[[Bash-skriptaus|skripti]] komennnolla:
 
autoreconf -i
 
autoreconf ajaa automaattisesti tarvittavat ohjelmat ja luo configure-skriptin.
 
'''5. Konfigurointi:''' Aja ''configure''-[[Bash-skriptaus|skripti]] komennolla:
 
./configure
# tai määrittele asennuspolku käyttäjän kotihakemistoon:
./configure --prefix=$HOME/ohjelmat/
 
* Riippuvuudet: Jos ''configure'' epäonnistuu puuttuvien riippuvuuksien vuoksi (kehityskirjastot eli headerit), ne löytyvät paketinhallinnasta yleensä päätteellä ''-devel'' tai ''-dev''. [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa ne on usein helppo asentaa komennolla:
 
sudo apt-get build-dep ohjelma
 
{| class="wikitable"
|+ Kehityskirjastojen asennus eri jakeluissa
|-
! Jakeluperhe (Paketinhallinta) !! Yleinen pääte !! Esimerkki asennuskomento
|-
| Debian, Ubuntu, Mint (APT) || -dev || sudo apt install libssl-dev
|-
| Fedora, Red Hat, CentOS (RPM / DNF) || -devel || sudo dnf install openssl-devel
|-
| Arch, Manjaro (Pacman) || Ei yleistä päätettä, usein pelkkä paketin nimi || sudo pacman -S openssl
|-
| OpenSUSE (Zypper) || -devel || sudo zypper install openssl-devel
|}
 
 
'''6. Kääntäminen:'''
make
 
'''7. Asennus:''' Siirry [[pääkäyttäjä]]ksi ja asenna ohjelma (katso kuitenkin kohta [[Kääntäminen#Kääntäminen ja paketinhallinta|Kääntäminen ja paketinhallinta]]):
 
sudo make install
 
'''8. Siivoaminen ja poisto:''' Voit poistaa luodut binäärit ja Makefilen lähdekoodihakemistosta komennolla ''make clean''. Joskus Makefilessa on myös poistotoiminto ''make uninstall''.
make clean
 
== Kääntäminen ja paketinhallinta ==
Kenties paras vaihtoehto on tehdä käännetystä ohjelmasta oman jakelun mukainen paketti ja asentaa se paketinhallinnan kautta. Tällöin komentoa ''make install'' ei anneta.
 
Katso esimerkiksi [[CheckInstall]], sekä [[Deb-paketin tekeminen]].
 
Jos käännettävä ohjelmisto tarjoaa jotakin toiminnallisuutta, josta paketinhallinnan olisi hyvä olla tietoinen, voit luoda niin sanotun '''"dummy"'''-paketin. Dummy-paketti sisältää vain riippuvuudet ja muun metadatan. Debianissa tällaisen paketin tekoon on olemassa apupaketti ''equivs''.


[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Kehitystyökalut]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Nykyinen versio 13. marraskuuta 2025 kello 23.49

Tämä artikkeli käsittelee koodin kääntämistä konekieleksi. Ohjelmatekstin suomeksi kääntämisestä kerrotaan artikkelissa kotoistus.


Kääntämisellä tarkoitetaan toimenpidettä, jossa ohjelman lähdekoodin perusteella luodaan konekielinen ohjelma, joka on tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Samasta lähdekoodista voidaan yleensä kääntää versiot monille eri alustoille. Lähdekoodia on myös mahdollista muokata itse, kun taas konekielisen ohjelman muokkaaminen on käytännössä erittäin rajoitettua.

Jos haluat muokata oman jakelusi pakettia, tämä kannattaa tehdä jakelun omilla työkaluilla ja mieluiten jakelun omasta lähdekoodista. Oman jakelun lähdekoodipaketit on yleensä mahdollista asentaa paketinhallinnan kautta erillisestä asennuslähteestä (source).

Jatkossa käsitellään muualta haetun lähdekoodin kääntämistä ja asentamista ilman jakelun omia työkaluja.


Nykyaikaiset rakennusjärjestelmät

[muokkaa]

CMake

[muokkaa]

CMake on yksi yleisimmistä ja de facto -standardeista rakennusjärjestelmistä monissa C/C++-projekteissa, erityisesti suurissa projekteissa kuten KDE-ympäristössä.

Tyypillinen prosessi

[muokkaa]

Modernit kääntämistavat suosivat ulkopuolista käännöstä (out-of-source build). Tämä tarkoittaa, että kääntämisen luomat tiedostot (Makefile, objektit yms.) sijoitetaan omaan erilliseen hakemistoon (esim. build), jolloin lähdekoodihakemisto pysyy puhtaana.

# 1. Luo erillinen käännöshakemisto ja siirry sinne
mkdir build
cd build

# 2. Luo käännöstiedostot (Makefiles) lähdekoodin perusteella (lähdekoodi on ".." eli yksi ylöspäin hakemistorakenteessa.)
cmake .. 

# 3. Käännä ohjelma (voidaan käyttää make- tai cmake --build -komentoa)
make

# 4. Asenna ohjelma järjestelmään
sudo make install

Meson

[muokkaa]

Meson on uudempi, nopea ja suosittu rakennusjärjestelmä, joka on yleistynyt erityisesti GNOME-ympäristön ja monien muiden vapaan lähdekoodin projektien keskuudessa. Se käyttää tyypillisesti Ninja-työkalua käännösprosessin suorittamiseen.

Tyypillinen prosessi

[muokkaa]
# 1. Luo käännöshakemisto (Meson hoitaa tämän itse)
meson setup builddir 

# 2. Käännä ohjelma Meson-hakemistossa
meson compile -C builddir 

# 3. Asenna ohjelma järjestelmään
sudo meson install -C builddir

Ninja ja riippuvuuksien hallinta

[muokkaa]

Ninja on nopea, matalan tason rakennusjärjestelmä, jota Meson käyttää suoraan ja jonka CMake voi valita taustajärjestelmäksi perinteisen Makefilen sijaan käännösprosessin nopeuttamiseksi.

Kaikki rakennusjärjestelmät tarvitsevat usein apua löytääkseen järjestelmästä puuttuvat kehityskirjastot (headerit). pkg-config on standardi työkalu, joka auttaa rakennusjärjestelmiä löytämään tarvittavat kirjastotiedostot ja niiden sijainnit.

Perinteinen GNU Autotools -tapa

[muokkaa]

Vaikka nykyaikaiset järjestelmät ovat yleistyneet, tämä prosessi on edelleen validi ja käytössä monissa vanhemmissa tai yksinkertaisemmissa projekteissa.

Ohjelmat kannattaa yleisesti ottaen asentaa jotenkin muuten kuin muualta haettua koodia kääntämällä. Jos itse kääntäminen on välttämätöntä, käy se yleensä näin:

1. Valmistelut: Tarkista, että ainakin gcc ja make ovat asennettuina.

2. Lähdekoodin haku ja purku:

tar xvzf hyvasofta.tar.gz 

tai

tar xvjf hyvasofta.tar.bz2

tai käytä ohjelmistoprojektin versionhallintajärjestelmää (esim. Git).

3. Siirry hakemistoon komennolla:

cd hyvasofta

Lue hakemistossa olevat README- tai INSTALL-tiedostot.

4. configure -tiedoston luonti (tarvittaessa): Mikäli configure-tiedostoa ei löydy, aja autoreconf-skripti komennnolla:

autoreconf -i

autoreconf ajaa automaattisesti tarvittavat ohjelmat ja luo configure-skriptin.

5. Konfigurointi: Aja configure-skripti komennolla:

./configure
# tai määrittele asennuspolku käyttäjän kotihakemistoon:
./configure --prefix=$HOME/ohjelmat/
  • Riippuvuudet: Jos configure epäonnistuu puuttuvien riippuvuuksien vuoksi (kehityskirjastot eli headerit), ne löytyvät paketinhallinnasta yleensä päätteellä -devel tai -dev. Debian-pohjaisissa jakeluissa ne on usein helppo asentaa komennolla:
sudo apt-get build-dep ohjelma
Kehityskirjastojen asennus eri jakeluissa
Jakeluperhe (Paketinhallinta) Yleinen pääte Esimerkki asennuskomento
Debian, Ubuntu, Mint (APT) -dev sudo apt install libssl-dev
Fedora, Red Hat, CentOS (RPM / DNF) -devel sudo dnf install openssl-devel
Arch, Manjaro (Pacman) Ei yleistä päätettä, usein pelkkä paketin nimi sudo pacman -S openssl
OpenSUSE (Zypper) -devel sudo zypper install openssl-devel


6. Kääntäminen:

make

7. Asennus: Siirry pääkäyttäjäksi ja asenna ohjelma (katso kuitenkin kohta Kääntäminen ja paketinhallinta):

sudo make install

8. Siivoaminen ja poisto: Voit poistaa luodut binäärit ja Makefilen lähdekoodihakemistosta komennolla make clean. Joskus Makefilessa on myös poistotoiminto make uninstall.

make clean

Kääntäminen ja paketinhallinta

[muokkaa]

Kenties paras vaihtoehto on tehdä käännetystä ohjelmasta oman jakelun mukainen paketti ja asentaa se paketinhallinnan kautta. Tällöin komentoa make install ei anneta.

Katso esimerkiksi CheckInstall, sekä Deb-paketin tekeminen.

Jos käännettävä ohjelmisto tarjoaa jotakin toiminnallisuutta, josta paketinhallinnan olisi hyvä olla tietoinen, voit luoda niin sanotun "dummy"-paketin. Dummy-paketti sisältää vain riippuvuudet ja muun metadatan. Debianissa tällaisen paketin tekoon on olemassa apupaketti equivs.