Ero sivun ”X Window System” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
56 merkkiä lisätty ,  20. lokakuuta 2008
p
typoja, wikilinkitystä, turhan otsikon poisto
p (eipä tuo 11 oo niin kiinnostava)
p (typoja, wikilinkitystä, turhan otsikon poisto)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]]
[[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]]
X Window Systemistä (lyhyemmin ''X'' tai ''X11'') eli X-ikkunoinnista on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Se tarjoaa ikkunoihin pohjautuvan graafisen käyttöliittymät peruspalvelut kuten laitteiden hallinnan. X mahdollistaa vierekkäisten, päällekkäisten ym. ikkunoiden piirtämisen, mutta ei tarjoa käyttöliittymää esimerkiksi ikkunoiden liikuttamiseen, vaan tämän tehtävän hoitaa erillinen [[ikkunointiohjelma]]. X ei myöskään määrittele mitään erityistä käyttöliittymää, vaan se on vapaasti valittavissa.


==X Window System==
Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä [[wikipedia:fi:MIT|MIT]]:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä "X Windows".
 
X Window Systemistä (lyh. X tai X11) eli X-ikkunoinnista on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Se tarjoaa ikkunoihin pohjautuvan graafisen käyttöliittymät peruspalvelut kuten laitteiden hallinnan. X mahdollistaa vierekkäisten, päällekkäisten ym. ikkunoiden piirtämisen, mutta ei käyttöliittymää esimerkiksi ikkunoiden liikuttamiseen, vaan tämän tehtävän hoitaa erillinen [[ikkunointiohjelma]]. X ei myöskään määrittele mitään erityistä käyttöliittymää, vaan se on vapaasti valittavissa. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä ”X Windows”. Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä [[wikipedia:fi:MIT|MIT]]:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen.


==Historiaa==
==Historiaa==
Rivi 15: Rivi 14:


==X tänään==
==X tänään==
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard.
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten [[Sun Microsystems]], [[Red Hat]], [[Novell]] ja [[Hewlett Packard]].


X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]]-tuki.
X.Org:in versioissa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten palvelinpuolen anti-aliasing-fontit, [[IPv6]]-tuki sekä näyttöasetusten muuttaminen ajon aikana [[RandR]]-protokollan avulla.


==Rakenteelliset erot==
==Rakenteelliset erot==
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita.
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone-sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita.
X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.
X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri.


==Käyttö==
==Käyttö==
 
X käynnistetään joko yhdessä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kanssa järjestelmän käynnistysskripteistä (katso [[init]]) tai käsin komennolla [[startx]]. startx:llä voi myös käynnistää X-istuntoja automaattisesti käynnistettyjen lisäksi.
X käynnistetään joko yhdessä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjoutumisohjelman]] kanssa järjestelmän käynnistysskripteistä (katso [[init]]) tai käsin komennolla [[startx]]. startx:llä voi myös käynnistää X-istuntoja automaattisesti käynnistettyjen lisäksi.


X-istunnosta voi siirtyä tekstipohjaisiin virtuaalikonsoleihin näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+F(1-6), esimerkiksi Ctrl+Alt+F4. X-istunnon voi pakottaa sulkeutumaan näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Backspace(Askelpalautin).
X-istunnosta voi siirtyä tekstipohjaisiin virtuaalikonsoleihin näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+F(1-6), esimerkiksi Ctrl+Alt+F4. X-istunnon voi pakottaa sulkeutumaan näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Backspace(Askelpalautin).
Rivi 40: Rivi 38:
X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa.
X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa.


Ikkunointiohjelmaa käytettäessä se hoitaa ikkunoiden asennoimisen ja siirtelyn, ohjelmien ikkunia ympäröivät kehykset painikkeineen ja usein käynnistää erillisiä hallintaikkunoita, joissa esimerkiksi eri [[virtuaalityöpöytä|virtuaalityöpöytiä]], ohjelmalistoja ja tehtäväpalkkeja. Ikkunointiohjelman asetustiedostossa määritellään myös oletuksena käynnistettävät sovellukset.
Ikkunointiohjelmaa käytettäessä se hoitaa ikkunoiden asennoimisen ja siirtelyn, ohjelmien ikkunoita ympäröivät kehykset painikkeineen ja usein käynnistää erillisiä hallintaikkunoita, joissa esimerkiksi eri [[virtuaalityöpöytä|virtuaalityöpöytiä]], ohjelmalistoja ja tehtäväpalkkeja. Ikkunointiohjelman asetustiedostossa määritellään myös oletuksena käynnistettävät sovellukset.


Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]).
Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]).
Rivi 55: Rivi 53:
*[[Ikkunointiohjelma]]
*[[Ikkunointiohjelma]]
*[[Työpöytäympäristö]]
*[[Työpöytäympäristö]]
*[[RandR]]
*[[Gadget]]
*[[Gadget]]
*[[Widget]]
*[[Widget]]
*[[Cygwin]] (X-ympäristö Windowsille)


== [[man]]-sivuja ==
== [[man]]-sivuja ==
Rivi 66: Rivi 66:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [[wikipedia:fi:X_Window_System|X Wikipediassa]]
* [[wikipedia:fi:X_Window_System|X Wikipediassa]]
* [http://www.pexus.com/ X-Deep/32 - ilmainen X-palvelin MS Windowsille]
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ]
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ]
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu]
4 316

muokkausta

Navigointivalikko