Ero sivun ”WLAN” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
20 merkkiä lisätty ,  18. toukokuuta 2005
p
Rivi 155: Rivi 155:
'''WEP'''
'''WEP'''


Nykyisin tuki WEP-salaukselle löytyy kaikista Linux ajureista ja toimii yleensä hyvin. Osassa ajureista (esim. hostap), voidaan jopa valita käytetäänkö kortin firmwarea vai ajuria kryptaamiseen. Johtuen RC4-salausalgoritmin virheellisestä toteutustavasta WEP-salauksessa (ei siis suoranaisesti RC4-algoritmista itsestään), sitä ei enää pidetä turvallisena. WEP salauksessa salausavaimen pituuden kasvattaminen (64->128->256) ei oleellisesti paranna salauksen tehoa. Uudehkoissa tukiasemissa ja Wlan-korteissa on firmwaressa paikkailtu WEP-salauksen heikkouksia (weak keys avoidance), estämällä "heikkojen" avainten generointi. Koska heikkoja avaimia ei synny, WEP-salauksen murtamiseen tarvitaan enemmän dataa. Salauksen murtamiseen tarvitaan noin 2GB liikennettä, jonka jälkeen salausavaimen selvittäminen yleensä onnistuu. Riippuu hieman tuurista, mutta esim. 64-bit avain voi murtua 2 minuutissa ja 128-bit 20 minuutissa.
Nykyisin tuki WEP-salaukselle löytyy kaikista Linux ajureista ja toimii yleensä hyvin. Osassa ajureista (esim. hostap), voidaan jopa valita käytetäänkö kortin firmwarea vai ajuria kryptaamiseen. Johtuen RC4-salausalgoritmin virheellisestä toteutustavasta WEP-salauksessa (ei siis suoranaisesti RC4-algoritmista itsestään), WEP-salausta ei enää pidetä turvallisena. WEP salauksessa salausavaimen pituuden kasvattaminen (64->128->256) ei oleellisesti paranna salauksen tehoa. Uudehkoissa tukiasemissa ja Wlan-korteissa on firmwaressa paikkailtu WEP-salauksen heikkouksia (weak keys avoidance), estämällä "heikkojen" avainten generointi. Koska heikkoja avaimia ei synny, WEP-salauksen murtamiseen tarvitaan enemmän dataa. Salauksen murtamiseen tarvitaan noin 2GB liikennettä, jonka jälkeen salausavaimen selvittäminen yleensä onnistuu. Riippuu hieman tuurista, mutta esim. 64-bit avain voi murtua 2 minuutissa ja 128-bit 20 minuutissa.


'''WPA'''
'''WPA'''


Yleensä Wlan-kortin driverin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant] (poikeuksena on Ralink rt2500, jossa supplicant on "sisään rakennettuna" ajurissa), jotta saadaan wpa/wpa2-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että joidenkin korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa" wpa_supplicantin suhteen ja toimivuus ei siten välttämättä ole täydellinen.
Yleensä Wlan-kortin driverin lisäksi tarvitaan [http://hostap.epitest.fi/wpa_supplicant/ wpa_supplicant] (poikeuksena on Ralink rt2500, jossa supplicant on qjurissa "sisään rakennettuna" ), jotta saadaan wpa/wpa2-salaus toimimaan. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että joidenkin korttien ajurit ovat vielä "vaiheessa" wpa_supplicantin suhteen joten toimivuus ei siten välttämättä ole täydellinen.


Yritys- ja kotiverkoissa on syytä käyttää vähintään WPA-salausta, mikäli se suinkin on mahdollista. WPA-salaus käyttää salaukseen vaihtuvaa avainta (TKIP=Temporal Key Integrity Protocol). TKIP on "johdettu" WEP:stä lisättynä MIC=Message identity check:llä, eli kumpikin käyttää RC4 salausalgoritmia.
Yritys- ja kotiverkoissa on syytä käyttää vähintään WPA/WPA2-salausta, mikäli se suinkin on mahdollista. WPA-salaus käyttää salaukseen vaihtuvaa avainta (TKIP=Temporal Key Integrity Protocol). TKIP on "johdettu" WEP:stä lisättynä MIC=Message identity check:llä. Kummassakin käytetään RC4 salausalgoritmia.


Laajemmissa verkoissa on yleensä käytössä WPA-Enterprise (Radius+IEEE802.1X+TKIP). Tällöin käyttäjien autentikointi tapahtuu omalla protokollalla (EAP=Extensible authentication protocol) Radius-palvelimelta.
Laajemmissa verkoissa on yleensä käytössä WPA-Enterprise (Radius+IEEE802.1X+TKIP). Tällöin käyttäjien autentikointi tapahtuu omalla protokollalla (EAP=Extensible authentication protocol) Radius-palvelimelta.


Yksityisten verkoissa ei yleensä ole Radius-palvelinta (tosin Linux maailmassa tälläisen saa helposti pystyyn esim. [http://www.freeradius.org/ FreeRADIUS:lla]), jolloin joudutaan käyttämään WPA-PSK:ta (Preshared Key, "WPA-Personal") eli sama avain jaetaan kaikille verkon laitteille, jota vasten autentikoidaan. Tämä periaatteessa mahdollistaisi esim. sanakirjoihin perustuvat hyökkäykset.  
Yksityisten verkoissa ei yleensä ole Radius-palvelinta (tosin Linux maailmassa tälläisenkin saa helposti pystyyn esim. [http://www.freeradius.org/ FreeRADIUS:lla]), jolloin joudutaan käyttämään WPA-PSK:ta (Preshared Key, "WPA-Personal") eli sama avain jaetaan kaikille verkon laitteille, jota vasten autentikoidaan. Tämä periaatteessa mahdollistaisi esim. sanakirjoihin perustuvat hyökkäykset.  


'''WPA2'''
'''WPA2'''
445

muokkausta

Navigointivalikko