Ero sivun ”Verkkoliitynnät monipuolisemmin” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verkkoliitynnät monipuolisemmin (muokkaa)

Versio 6. tammikuuta 2008 kello 16.26

854 merkkiä lisätty ,  6. tammikuuta 2008
automatisointi
(automatisointi)
(9 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Joskus tulee tarve lisätä varayhteyksiä tai varmistaa siirtoyhteyden kaistan riittävyys, mutta näiden toteuttamiseen ei ole yhtä suoraa ratkaisua.
Joskus tulee tarve lisätä varayhteyksiä tai varmistaa siirtoyhteyden kaistan riittävyys, mutta näiden toteuttamiseen ei ole yhtä suoraa ratkaisua.


=Monimutkaisemmat yhteysratkaisut=
==Monimutkaisemmat yhteysratkaisut==


Yritys voi ottaa käyttöönsä useamman operaattorin samanaikaisesti. Tällöin liikenne voidaan jakaa näiden operaattorien liittymiin, joko niin että toinen yhteys on passiivisena varalla, mikäli pääyhteys katkeaa, tai niin että molempia yhteyksiä käytetään samanaikaisesti ja tuplataan yhteyden kapasiteetti.
Yritys voi ottaa käyttöönsä useamman operaattorin samanaikaisesti. Tällöin liikenne voidaan jakaa näiden operaattorien liittymiin, joko niin että toinen yhteys on passiivisena varalla, mikäli pääyhteys katkeaa, tai niin että molempia yhteyksiä käytetään samanaikaisesti ja tuplataan yhteyden kapasiteetti.


==Yhteysnopeuden kasvattaminen ryhmittämällä==
===Yhteysnopeuden kasvattaminen ryhmittämällä===


Kernelissä on tarjolla bonding tuki. Bonding ajurilla voidaan määrätä verkkokortteja "orjiksi" bond laitteelle. Yksinkertaisimmin, yritys voi ottaa samalta operaattorilta neljä 1Mbit/1Mbit ADSL liittymää ja kytkeä niiden päätelaitteet siltaaviksi. Reititinkoneena toimivaan linux koneeseen laitetaan 5 verkkokorttia, joista 4 kytketään päätelaitteisiin, ja yksi sisäverkkoon päin.
[[Kernel|Ytimessä]] on tarjolla [[wikipedia:en:Link aggregation|bonding]]-tuki. Bonding-ajurilla voidaan määrätä verkkokortteja "orjiksi" bond-laitteelle. Yksinkertaisimmin, yritys voi ottaa samalta operaattorilta neljä 1Mbit/1Mbit ADSL liittymää ja kytkeä niiden päätelaitteet siltaaviksi. Reititinkoneena toimivaan Linux-koneeseen laitetaan 5 verkkokorttia, joista 4 kytketään päätelaitteisiin, ja yksi sisäverkkoon päin.


Oletetaan että eth0->eth3 on kytketty ADSL-päätelaitteisiin.
Oletetaan että eth0->eth3 on kytketty ADSL-päätelaitteisiin.
Otetaan bonding käyttöön:
Otetaan bonding käyttöön (linkin toiminnan tarkastus 50ms välein):


  modprobe bonding
  [[modprobe]] bonding miimon=50


Mikäli bonding modulia ei löydy, valitse se mukaan configista ja käännä modulit uudelleen.
Mikäli bonding-moduulia ei löydy, [[Kernelin kääntäminen|valitse se mukaan configista]] ja käännä moduulit uudelleen (<tt>make modules modules_install</tt>).
Alustetaan bond0 liittymä:
Alustetaan bond0 liittymä:


  ip link set dev bond0 up
  [[ip]] link set dev bond0 up


Verkkokortit määritetään bond0 laitteelle orjiksi:
Verkkokortit määritetään bond0-laitteelle orjiksi:


  ifenslave bond0 eth0 eth1 eth2 eth3  
  [[ifenslave]] bond0 eth0 eth1 eth2 eth3  


Nyt bond0 laitteelle voidaan hakea ip operaattorilta:
Nyt bond0-laitteelle voidaan hakea ip operaattorilta:
   
   
  dhcpcd bond0
  [[dhcpcd]] bond0


Nyt käytössä on periaatteessa 4Mbit uplink ja 4Mbit downlink, mutta ADSL:n asynkroninen rakenne tekee liittymästä 2Mbit/2Mbit SDSL:ää vastaavan linkin.
Nyt käytössä on periaatteessa 4Mbit-uplink ja 4Mbit-downlink.


Samaa tekniikkaa voidaan käyttää kimputtamaan normaaleja verkkokortteja lähiverkkoyhteyksille,  
Samaa tekniikkaa voidaan käyttää kimputtamaan normaaleja verkkokortteja lähiverkkoyhteyksille,  
tästä voi olla apua esim videoeditointisovelluksissa, tiedostopalvelimissa sekä muissa paljon kaistaa tarvitsevissa ratkaisuissa.
tästä voi olla apua esim videoeditointisovelluksissa, tiedostopalvelimissa sekä muissa paljon kaistaa tarvitsevissa ratkaisuissa.


==Varayhteydet==
===Varayhteydet===


Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding ajurilla.
Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding-ajurilla.


===Bonding===
===Automatisointi===
Jotta asetukset olisivat voimassa aina järjestelmää käynnistettäessä, laita tiedostoon <tt>/etc/network/interfaces</tt> seuraavasti:
iface bond0 inet dhcp
        up /sbin/ifenslave bond0 eth0 eth1 eth2 eth3
        down /sbin/ifenslave -d bond0 eth0 eth1 eth2 eth3
 
Lisäksi vaaditut moduulit täytyy ladata käynnistyksessä, esimerkiksi [[Debian]]issa ja [[Ubuntu]]ssa laita tiedostoon <tt>/etc/modprobe.d/arch/i386</tt> näin:
alias bond0 bonding
options bonding miimon=50
 
 
====Bonding====


Varayhteyden toteuttaminen bondingilla on huomattavasti yksinkertaisempaa.
Varayhteyden toteuttaminen bondingilla on huomattavasti yksinkertaisempaa.
Jotta kerneli tunnistaisi rikkoutuneen linkin tulee käyttöön ladata myös modulit miimon, tai arp_interval ja arp_ip_target.
Jotta ydin tunnistaisi rikkoutuneen linkin tulee käyttöön ladata myös moduulit miimon tai arp_interval ja arp_ip_target.
Bonding ajuri ladataan kerneliin, mutta toimintatila vaihdetaan kuormantasauksesta varalinkkiin:
Bonding-ajuri ladataan kerneliin, mutta toimintatila vaihdetaan kuormantasauksesta varalinkkiin:


  modprobe bonding mode=1 miimon=50
  modprobe bonding mode=1 miimon=50
Rivi 48: Rivi 59:
   
   


===Reititys===
====Reititys====


Mikäli varayhteys tulee toiselta operaattorilta, ja käytössä on palveluita ulospäin, on varayhteys toteutettava reitittämällä, ja tällöin yrityksellä tulee olla käytössä oma määritelty IP-blokki, ja reitityssopimukset kyseiselle AS-alueelle molemmilta operaattoreilta.
Mikäli varayhteys tulee toiselta operaattorilta, ja käytössä on palveluita ulospäin, on varayhteys toteutettava reitittämällä, ja tällöin yrityksellä tulee olla käytössä oma määritelty IP-blokki, ja reitityssopimukset kyseiselle AS-alueelle molemmilta operaattoreilta.


=Palvelunlaatu=
==Palvelunlaatu==


==QoS Ratkaisut==
===QoS-ratkaisut===


QoS ratkaisuilla pyritään takaamaan käyttäjien käyttöön aina määrätyn verran kaistaa.
QoS-ratkaisuilla pyritään takaamaan käyttäjien käyttöön aina määrätyn verran kaistaa. Ks. artikkeli [[Kaistanrajoitus]].


===Wondershaper===
====Wondershaper====


[http://lartc.org/wondershaper/ Wondershaper] on yksi parhaista QoS ohjelmistoista linuxille. Sen tavoitteena on saada asymmetriset linkit, kuten kaapelimodeemit ja ADSL, toimimaan pienellä latenssilla käytettäessä SSH, WWW, tai telnet protokollia, vaikka yhteydessä olisikin muuta kaistaa aktiivisesti varaavaa liikennettä.
[http://lartc.org/wondershaper/ Wondershaper] on yksi parhaista QoS-ohjelmistoista Linuxille. Sen tavoitteena on saada asymmetriset linkit, kuten kaapelimodeemit ja ADSL, toimimaan pienellä latenssilla käytettäessä [[SSH]]-, WWW-, tai [[telnet]]-protokollia, vaikka yhteydessä olisikin muuta kaistaa aktiivisesti varaavaa liikennettä.


===Iproute2===
====[[Iproute]]2====


[http://lartc.org/howto/index.html Iproute2 manuaali]
[http://lartc.org/howto/index.html Iproute2-ohje]


=VPN Yhteydet=
==VPN-yhteydet==


VPN yhteyttä käytetään normaalisti kun yrityksellä on kaksi erillistä toimipistettä, ja niiden välillä ei ole kiinteää datayhteyttä. On kuitenkin tarve vaihtaa asiakirjoja ja muuta tietoa toimipisteiden välillä, joten olemassaolevien internet yhteyksien läpi voidaan rakentaa VPN-tunneli jolla eri toimistojen lähiverkot voidaan yhdistää samaksi verkoksi salatun tunnelin suojaamana.
[[VPN]]-yhteyttä käytetään normaalisti kun yrityksellä on kaksi erillistä toimipistettä, ja niiden välillä ei ole kiinteää datayhteyttä. On kuitenkin tarve vaihtaa asiakirjoja ja muuta tietoa toimipisteiden välillä, joten olemassaolevien internet yhteyksien läpi voidaan rakentaa VPN-tunneli jolla eri toimistojen lähiverkot voidaan yhdistää samaksi verkoksi salatun tunnelin suojaamana.


==Free S/WAN==
===Free S/WAN===


[http://www.freeswan.org/ Free S/WAN] on tällä hetkellä yleisimmin käytetty vpn-ratkaisu linux ympäristöissä.
[http://www.freeswan.org/ Free S/WAN] on tällä hetkellä yleisimmin käytetty vpn-ratkaisu Linux-ympäristöissä.


FreeS/WANin käyttöönotto vaatii kernelin uudelleenkääntämisen. Se voidaan kääntää joko staattisesti kerneliin tai kääntää moduliksi jolloin se voidaan ladata käyttöön tarvittaessa. Pluto on sovellus, jolla hoidetaan IKE neuvoittelu koneiden välillä.
FreeS/WANin käyttöönotto vaatii kernelin uudelleenkääntämisen. Se voidaan kääntää joko staattisesti ytimeen tai kääntää moduliksi jolloin se voidaan ladata käyttöön tarvittaessa. Pluto on sovellus, jolla hoidetaan IKE-neuvottelu koneiden välillä.


FreeS/WANin konfigurointi tapahtuu kahden tiedoston avulla.
FreeS/WANin konfigurointi tapahtuu kahden tiedoston avulla:


  /etc/ipsec.conf
  /etc/[[ipsec.conf]]
  /etc/ipsec.secrets
  /etc/[[ipsec.secrets]]


Ipsec.conf jakautuu kahteen eri osaan, config ja conn.  
Ipsec.conf jakautuu kahteen eri osaan, config ja conn.  
Config osassa asetetaan IPSEC perusasetuksia, käytössä oleva verkkosovitin ja plutolle määriteltäviä asetuksia.
Config-osassa asetetaan IPSEC:in perusasetuksia, käytössä oleva verkkosovitin ja plutolle määriteltäviä asetuksia.
Conn %default osassa määritellään kaikille yhteyksille käytettäviä asetuksia kuten käytössä olevan avaimen elinikä ja uuden avaimen vaihtotapa.  
Conn %default -osassa määritellään kaikille yhteyksille käytettäviä asetuksia kuten käytössä olevan avaimen elinikä ja uuden avaimen vaihtotapa.  


Conn osiossa VPN yhteys jaetaan left ja right puoliin, joilla määritellään valintoja niin vastaanottavalle kuin lähettävällekkin puolelle tunnelia.
Conn-osiossa VPN-yhteys jaetaan left- ja right-puoliin, joilla määritellään valintoja niin vastaanottavalle kuin lähettävällekin puolelle tunnelia.


VPN yhteydellä voi salata esim [[WLAN]] liikenteen. Tiedostot ovat lähes samanlaisia, niin tukiasemalla kuin kannettavallakin. Tukiasemalla pitää vain määrittää käytettävä interface.
VPN-yhteydellä voi salata esimerkiksi [[WLAN]]-liikenteen. Tiedostot ovat lähes samanlaisia, niin tukiasemalla kuin kannettavallakin. Tukiasemalla pitää vain määrittää käytettävä interface.
Esimerkki ipsec.conf:
Esimerkki ipsec.conf:


Rivi 96: Rivi 107:
   #  tai mika onkaan wlaniin pain oleva verkkokortti
   #  tai mika onkaan wlaniin pain oleva verkkokortti
   interfaces=%defaultroute
   interfaces=%defaultroute
   #debug asetukset
   #debug-asetukset
   klipsdebug=none
   klipsdebug=none
   plutodebug=none
   plutodebug=none
   #pluton asetukset
   #pluton-asetukset
   plutoload=%search
   plutoload=%search
   plutostart=%search
   plutostart=%search
   #muuta mtu arvoa
   #muuta mtu-arvoa
   overridemtu=1443
   overridemtu=1443
  #oletusasetukset yhteydelle
  #oletusasetukset yhteydelle
Rivi 108: Rivi 119:
   #
   #
   keyingtries=0
   keyingtries=0
   # kaytetaan IKEa avaimen vaihtoon
   # kaytetaan IKEa-avaimen vaihtoon
   keyexchange=ike
   keyexchange=ike
   # avaimen elinika
   # avaimen elinika
Rivi 130: Rivi 141:
  192.168.0.10 192.168.0.1: PSK "salainensana"
  192.168.0.10 192.168.0.1: PSK "salainensana"


Käynnistä ipsec palvelu uudelleen ja yhdistä VPN kannettavalta tukiasemalle.
Käynnistä ipsec-palvelu uudelleen ja yhdistä VPN kannettavalta tukiasemalle.


==ISAKMP==
'''Huom!''' FreeS/WAN:n kehitystyö on loppunut vuonna 2004. FreeS/WAN:n työn jatkajana pidetään
[http://www.openswan.org/ Openswan]-projektia.


[http://web.mit.edu/network/isakmp/ DOD ISAKMP] toimi Ciscon ja MIT:n projektina jota rahoitettiin puolustusministeriön toimesta. Projektissa toteutettiin ISAKMP referenssimallia noudattava ohjelmistototeutus.
===ISAKMP===


==OpenVPN==
[http://web.mit.edu/network/isakmp/ DOD ISAKMP] toimi Ciscon ja MIT:n projektina jota rahoitettiin USA:n puolustusministeriön toimesta. Projektissa toteutettiin ISAKMP-referenssimallia noudattava ohjelmistototeutus.


[http://openvpn.net/ OpenVPN] ei perustu IPSEC protokollaan kuten perinteiset vpn:t vaan se käyttää web-selaimista tuttua SSL salausta. Ohjelmasta löytyy sekä mm. Windows ja Linux versiot, jotka toimivat yhteen mainiosti. OpenVPN on ehkä helpompi konfiguroida kuin perinteiset IPSEC perustaiset VPN:t. Myös vpn serverin konfigurointi (palvelee monta vpn asiakasta) on mahdollista. OpenVPN on kätevä esim. lisäsuojana wlan:n kanssa.
===[[OpenVPN]]===


Tietoturva guru Peter Gutmann on analysoinut [http://www.cs.auckland.ac.nz/~pgut001/pubs/linux_vpn.txt Linuxin VPN toteutuksia], eikä hänellä ollut OpenVPN:stä pahaa sanottavaa. Tälläkin perusteella voinemme pitää sitä erittäin turvallisena.
[http://openvpn.net/ OpenVPN] ei perustu IPSEC-protokollaan kuten perinteiset VPN:t, vaan se käyttää web-selaimista tuttua SSL-salausta. Ohjelmasta löytyy mm. Windows- ja Linux-versiot, jotka toimivat yhteen mainiosti. OpenVPN on ehkä helpompi konfiguroida kuin perinteiset IPSEC-perustaiset VPN:t. Myös vpn-serverin konfigurointi (palvelee montaa vpn-asiakasta) on mahdollista. OpenVPN on kätevä mm. lisäsuojana turvattoman wlan:n kanssa.


=Ulkoiset linkit=
Tietoturvaguru Peter Gutmann on analysoinut [http://www.cs.auckland.ac.nz/~pgut001/pubs/linux_vpn.txt Linuxin VPN-toteutuksia], eikä hänellä ollut OpenVPN:stä pahaa sanottavaa. Tälläkin perusteella voinemme pitää sitä erittäin turvallisena.


[http://www.ssi.bg/~ja/ Julian Anastasovin paikkauksia] iprouteen.
==Aiheesta muualla==
*[http://www.ssi.bg/~ja/ Julian Anastasovin paikkauksia iprouteen]


[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Verkko]]
Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:MobileDiff/7741...19133”

Navigointivalikko