Ero sivun ”Verkkoliitynnät” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
→Katso myös
p (→Katso myös) |
|||
| (37 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm: | Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm: | ||
* [ | * [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | ||
* [ | * [[Bluetooth]] ([[Matkapuhelin modeemina]]) | ||
* Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa) | |||
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta) | * GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta) | ||
**[[Matkapuhelin modeemina]] | |||
**[[Option GlobeTrotter]] | |||
**[[Huawei E220/E270]] | |||
* [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla) | |||
* [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | |||
* Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa) | |||
* [[Modeemi]] (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi) | |||
* Pakettiradio (antiikkinen) | |||
* Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen) | |||
* Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa) | |||
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella) | |||
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa) | * [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa) | ||
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | * WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | ||
* [[ | * [[Samba]] (verkkoresurssien jakaminen Linuxin ja Windowsin välillä) | ||
Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. [[PPPoE]]- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää. | |||
Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan [[DynDNS]] tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen. | |||
Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoinen käyttö on joissakin liittymissä sallittu eikä tällaiseen käyttöön muutenkaan yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin. | |||
Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia. | |||
==Perusasetukset== | |||
Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan. | |||
Tavallisesti kuluttajaliittymissä verkko-osoite määritellään "dynaamisesti" [[DHCP]]:n avulla, jolloin palveluntarjoajan palvelin automaattisesti kertoo kulloinkin käytettävän ip-osoitteen ja muut tarpeelliset asetukset. Tällöin peruskäyttöön riittää, että kone asetetaan käyttämään DHCP:tä, mikä onkin yleensä oletusasetus. | |||
"Staattisessa" määrityksessä koneella on muuttumaton käsin asetettava ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä, mutta mikään ei estä sisäverkon ip-osoitteiden staattista määrittämistä. Asetusten tekemiseen voi käyttää [[Ifconfig]]ia. | |||
Päätelaitteessa (ADSL- tai kaapelimodeemi tms.) on usein DHCP- ja [[NAT]]-palvelin, mikä takoittaa että sisäverkossa näkyvät osoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin Internetiin näkyvät osoitteet. Jos haluaa ottaa koneisiinsa yhteyttä ulkoverkosta päätelaite on asetettava [[silta]]avaan tilaan tai siihen on määriteltävä mikä sisäverkon kone huolehtii ulkoapäin tulevista yhteyksistä. | |||
===Ethernet=== | |||
Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista): | |||
[[ifconfig]] eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski> | |||
[[route]] add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0 | |||
[[echo]] "nameserver <ip-osoite>" > /etc/[[resolv.conf]] | |||
DNS-palvelimia (nimipalvelimia) voi yleensä määrittää korkeintaan kolme, antamalla echo-komento useampaan kertaan (jäljempänä >-merkki korvattava >>:lla, jotta rivit tulevat tiedoston jatkoksi eikä koko uudeksi sisällöksi). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa. | |||
Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä: | |||
[[dhclient]] eth0 tai dhcpcd eth0 | |||
Jolloin asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä. | |||
===WLAN=== | |||
WLAN-verkkoon voidaan yhdistää [[iwconfig]]-työkalulla, joka löytyy yleensä <tt>wireless-tools</tt>-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä. | |||
Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (''essid'') on <tt>kotiwlani</tt>: | |||
iwconfig eth0 essid "kotiwlani" | |||
Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana: | |||
iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana | |||
Tässä <tt>eth0</tt> on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla <tt>iwconfig</tt>. | |||
Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä: | |||
dhclient eth0 | |||
tai | |||
dhcpcd eth0 | |||
Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa [[ifconfig]]illa: liitytään ensin langattomaan verkkoon <tt>kotiwlani</tt>: | |||
iwconfig eth0 essid "kotiwlani" | |||
ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin: | |||
ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski> | |||
route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0 | |||
echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf | |||
Katso myös: [[WLAN]] | |||
==Jakelukohtaiset ohjeet== | |||
===[[Gentoo]]=== | |||
Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon <tt>/etc/conf.d/net</tt>. Tiedostossa <tt>/etc/conf.d/net.example</tt> on esimerkkejä asetuksista. | |||
'''Asetusten haku dynaamisesti:''' | |||
Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla | |||
config_eth0=( "dhcp" ) | |||
'''Staattiset asetukset:''' | |||
config_eth0=( "<ip-osoite> netmask <verkkomaski>" ) | |||
routes_eth0=( "default gw <yhdyskäytävän_osoite>" ) | |||
Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne. | |||
Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla | |||
rc-update add net.eth0 default | |||
===[[Debian]]=== | |||
Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta <tt>/etc/network/interfaces</tt>, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko | |||
kiinteästi: | |||
auto eth0 | |||
iface eth0 inet static | |||
address 192.168.0.2 | |||
netmask 255.255.255.0 | |||
gateway 192.168.0.1 | |||
tai dhcp:llä: | |||
auto eth0 | |||
iface eth0 inet dhcp | |||
Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen <tt>/etc/init.d/networking restart</tt>. | |||
== Internet-yhteyden jako == | |||
Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten. | |||
Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[Kahden oletusreitin käyttö]] | |||
*[[Palomuurit]] | |||
*[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]] | *[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]] | ||
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla] | |||
[[Luokka:Verkko]] | |||
[[Luokka:Ohjeet]] | |||