Muokataan sivua Verkkoliitynnät

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 3: Rivi 3:
Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:
Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:


* [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* ADSL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Bluetooth]] ([[Matkapuhelin modeemina]])
* Kaapelimodeemi (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa)
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)
**[[Matkapuhelin modeemina]]
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
**[[Option GlobeTrotter]]
* Kuitu
**[[Huawei E220/E270]]
* Ethernet/LAN
* [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla)
* HomePna (pcnet32-piirisarjan kortilla)
* [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa)
* [[Modeemi]] (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi)
* Pakettiradio (antiikkinen)
* Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen)
* Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa)
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Samba]] (verkkoresurssien jakaminen Linuxin ja Windowsin välillä)
* Bluetooth
 
* Sarjakaapeli
Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. [[PPPoE]]- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää.
* Pakettiradio (antiikkinen)
 
Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan [[DynDNS]] tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen.


Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoinen käyttö on joissakin liittymissä sallittu eikä tällaiseen käyttöön muutenkaan yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin.
Pyri hommaamaan verkkoyhteys, missä ei ole käytössä huonoja ratkaisuja, kuten pppoe tai vpn/pptp. Hyvä yhteys on sellainen joka toimii suoraan dhcp:llä eli asetukset tulevat verkosta automaattisesti.


Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia.
Mikäli verkkoyhteytesi on ulkoinen ADSL-laite ja lisäksi yhteysmuotona on pppoe, kannattaa hankkia malli jossa pppoe on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista.


==Perusasetukset==
==Perusasetukset==


Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.
Asetusten määrittelyyn on suositeltavaan käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. Ongelmatilanteissa voit määrittää myös asetukset käsin komentorivityökaluilla. Helpointa on antaa levitysversion määritellä nettiyhteys automaattisesti asennuksen yhteydessä.
 
Tavallisesti kuluttajaliittymissä verkko-osoite määritellään "dynaamisesti" [[DHCP]]:n avulla, jolloin palveluntarjoajan palvelin automaattisesti kertoo kulloinkin käytettävän ip-osoitteen ja muut tarpeelliset asetukset. Tällöin peruskäyttöön riittää, että kone asetetaan käyttämään DHCP:tä, mikä onkin yleensä oletusasetus.
 
"Staattisessa" määrityksessä koneella on muuttumaton käsin asetettava ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä, mutta mikään ei estä sisäverkon ip-osoitteiden staattista määrittämistä. Asetusten tekemiseen voi käyttää [[Ifconfig]]ia.
 
Päätelaitteessa (ADSL- tai kaapelimodeemi tms.) on usein DHCP- ja [[NAT]]-palvelin, mikä takoittaa että sisäverkossa näkyvät osoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin Internetiin näkyvät osoitteet. Jos haluaa ottaa koneisiinsa yhteyttä ulkoverkosta päätelaite on asetettava [[silta]]avaan tilaan tai siihen on määriteltävä mikä sisäverkon kone huolehtii ulkoapäin tulevista yhteyksistä.
 
===Ethernet===
 
Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):
 
[[ifconfig]] eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
[[route]] add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
[[echo]] "nameserver <ip-osoite>" > /etc/[[resolv.conf]]
 
DNS-palvelimia (nimipalvelimia) voi yleensä määrittää korkeintaan kolme, antamalla echo-komento useampaan kertaan (jäljempänä >-merkki korvattava >>:lla, jotta rivit tulevat tiedoston jatkoksi eikä koko uudeksi sisällöksi). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa.
 
Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä:
[[dhclient]] eth0 tai dhcpcd eth0
Jolloin asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä.
 
===WLAN===
WLAN-verkkoon voidaan yhdistää [[iwconfig]]-työkalulla, joka löytyy yleensä <tt>wireless-tools</tt>-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä.
 
Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (''essid'') on <tt>kotiwlani</tt>:
iwconfig eth0 essid "kotiwlani"
Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana:
iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana
Tässä <tt>eth0</tt> on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla <tt>iwconfig</tt>.
 
Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä:
dhclient eth0
tai
dhcpcd eth0
 
Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa [[ifconfig]]illa: liitytään ensin langattomaan verkkoon <tt>kotiwlani</tt>:
iwconfig eth0 essid "kotiwlani"
ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin:
ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf
 
 
Katso myös: [[WLAN]]
 
==Jakelukohtaiset ohjeet==
===[[Gentoo]]===
Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon <tt>/etc/conf.d/net</tt>. Tiedostossa <tt>/etc/conf.d/net.example</tt> on esimerkkejä asetuksista.
 
'''Asetusten haku dynaamisesti:'''
Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla
config_eth0=( "dhcp" )
 
'''Staattiset asetukset:'''
config_eth0=( "<ip-osoite> netmask <verkkomaski>" )
routes_eth0=( "default gw <yhdyskäytävän_osoite>" )


Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.


Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla
Ethernet:
rc-update add net.eth0 default


===[[Debian]]===
staattisesti:


Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta <tt>/etc/network/interfaces</tt>, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko
ifconfig eth0 ip.address netmask net.mask
kiinteästi:
route add default gw gw.ip.address eth0
echo "nameserver dns.ip" > /etc/resolv.conf


auto eth0
dynaamisesti:
iface eth0 inet static
        address 192.168.0.2
        netmask 255.255.255.0
        gateway 192.168.0.1


tai dhcp:llä:
dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti


auto eth0
Wlan:
iface eth0 inet dhcp


Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen <tt>/etc/init.d/networking restart</tt>.
Tarvitset wireless-tools paketin joka tarjoaa työkalun iwconfig


== Internet-yhteyden jako ==
staattisesti:
Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.


Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä.
iwconfig eth0 essid "wlan-verkkoalue" key s:asciiz-salasana
ifconfig eth0 ip.address netmask net.mask
route add default gw gw.ip.address eth0
echo "nameserver dns.ip" > /etc/resolv.conf


==Katso myös==
dynaamisesti:
*[[Kahden oletusreitin käyttö]]
*[[Palomuurit]]
*[[Verkkoliitynnät monipuolisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla]


[[Luokka:Verkko]]
iwconfig eth0 essid "wlan-verkkoalue" key s:asciiz-salasana
[[Luokka:Ohjeet]]
dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti
Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä Creative Commons 3.0 - nimi mainittava -lisenssin alaisuudessa. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Muokataksesi tätä sivua vastaa alla olevaan kysymykseen (lisätietoja):

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)