Ero sivun ”VNC” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(rewrite)
Rivi 1: Rivi 1:
VNC (''Virtual Network Computing'') on [[protokolla]] tietokoneen etäkäyttöön graafisesti.
VNC (''Virtual Network Computing'') on [[protokolla]] tietokoneen [[X|graafiseen]] etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.


VNC löytyy useimpien jakeluiden [[paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnasta]]. Esimerkiksi [[Debian]]issa ja siihen pohjautuvissa jakeluissa (mm. [[Ubuntu]]ssa) asiakasohjelma löytyy paketista <tt>vncviewer</tt>. Koneella, johon yhdistetään on oltava käynnissä [[SSH]]-palvelinohjelma (esim. paketti <tt>openssh-server</tt>). VNC ottaa SSH-yhteyden koneiden välille oletuksena porttiin 22, joten [[palomuuri]] ei saa estää SSH-liikennettä tähän porttiin.
VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan ([[wikipedia:RFB protocol|RFB-protokolla]]). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna [[X Window System]]in sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen, jossa verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä. X:n etäkäyttöominaisuutta voi käyttää esimerkiksi [[SSH]]-yhteyden yli tai [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisten kirjautumisohjelmien]] [[XDMCP]]-toiminnon kautta.
 
Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten [[haara|haarautettujen]] VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:
 
*[[RealVNC]] - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-[[jakelu]]iden [[paketinhallinta|paketinhallinnasta]] nimellä <tt>vnc</tt> tai <tt>vncviewer</tt>
*[[TightVNC]] - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>tightvnc</tt>.
*UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
*[[Xvnc]] - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" [[X]]-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä <tt>vnc-server</tt>, <tt>xorg-X11-Xvnc</tt> tai <tt>X11-server-xvnc</tt>. Xvnc käynnistyy helpoiten <tt>vncserver</tt>-skriptin avulla.
*[[x11vnc]] - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>x11vnc</tt>.
*[[vino]] - graafisesti hallittava VNC-palvelin [[GNOME]]lle.
*[[KRDC]] - [[KDE]]:n VNC- ja [[RDP]]-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
*[[Krfb]] - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.


VNC löytyy myös Windowsille, esimerkiksi [http://www.realvnc.com/products/personal/ Realvnc].


== Käyttö ==
== Käyttö ==
Graafisen etäyhteyden ottaminen riippuu siitä, onko kohdekoneella jo käynnissä [[X]]-istunto vai onko se käynnistettävä.
Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan <span style="font-size: 0.9em;">(on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin [[nohup]]-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos)</span>.
 
Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä [[Xvnc]]-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään [[x11vnc]]-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, [[hiiri|hiiren]] kursorin ym.
 
VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne [[SSH#Tunneli|SSH-tunnelin]] kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit <tt>5900-5906</tt> on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.
 
Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (<tt>sshd</tt>). Molemmat löytyvät yleensä paketista <tt>openssh</tt>, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin <tt>openssh-clients</tt> ja <tt>sshd</tt> pakettiin <tt>openssh-server</tt>. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista [[SSH]].
 
Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi [[TightVNC]], joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista <tt>tightvnc</tt>.


== Yhteys koneelle, jossa et ole kirjautuneena ==
===Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon===
Aluksi on otettava [[SSH]]:lla yhteys koneeseen johon, haluat ottaa graafisen yhteyden. Yhteys on otettava käyttäen SSH:n valitsinta <tt>-L</tt>, jolloin luodaan SSH-tunneli (lisätietoja [[SSH#Tunneli|SSH-artikkelissa]]):
Luodaan SSH-tunneli (valitsin <tt>-L</tt>) etäkoneeseen ''palvelin'':
  ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904
  ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904
5903 on portti koneessa, josta otat yhteyttä ja 5904 on portti koneessa, johon olet ottamassa yhteyttä ja jota palvein asetetaan kuuntelemaan.
5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta <tt>-C</tt>, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:
  ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904


Seuraavaksi on käynnistettävä <tt>vncserver</tt> koneella, johon olet ottamassa yhteyttä. <tt>vncserver</tt> löytyy yleensä paketinhallinnasta paketista <tt>vncserver</tt>. Se käynnistetään komennolla
Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman <tt>tightvnc</tt>-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla
  vncserver -geometry 800x600 -depth 16 :4  
vncserver :4
missä
jossa <tt>:4</tt> tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi <tt>5904</tt>:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin <tt>-geometry</tt>) sekä värimäärä (<tt>-depth</tt>), esimerkiksi
*<tt>geometry</tt> kertoo ruudun resoluution,
  vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4
*<tt>depth</tt> värien määrän ja
Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon <tt>.vnc/passwd</tt>. Sitä voi vaihtaa komennolla <tt>vncpasswd</tt>.
*<tt>:4</tt> on käytettävän työpöydän numero (ja joka laittaa kuuntelemaan porttia 5904)


Komennolla <tt>vncpasswd</tt> voi asettaa työpöydälle salasanan, jota kysytään yhteyttä muodostettaessa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana).
Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä <tt>.vnc/xstartup</tt>. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on
#!/bin/sh
xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &
Mikä käynnistää [[Xterm]]-[[terminaaliemulaattori]]n sekä yksinkertaisen [[TWM]]-ikkunointiohjelman. [[KDE]]:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon
#!/bin/sh
exec startkde
ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon
#!/bin/sh
exec gnome-session
Mallia tähän voi ottaa [[xinitrc|.xinitrc]]-tiedostosta.


Jätä tämä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä yhteyttä ottavalla koneella <tt>vncviewer</tt> komennolla
Kun <tt>vncserver</tt> on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla
  vcnviewer localhost:5903
  vcnviewer localhost:5903
Jolloin <tt>vncviewer</tt kysyy aikaisemmin asettua työpöydän salasanaa.
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.


vncserverin voi periaatteessa jättää koneelle pyörimään, mutta se syö resursseja turhaan joten jos sille ei ole enää tarvetta, se voidaan sulkea komennolla
Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää <tt>vncserver</tt>-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla
  vncserver -kill :4
  vncserver -kill :4
jossa tuo :4 on käyttämäsi näytön numero (huomaa välilyönti ennen tuota kaksoispistettä!).
olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla
exit
 
=== Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon ===
Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904
Missä <tt>5903</tt> on paikallisen koneen ja <tt>5904</tt> etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla
ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904
 
Etäkoneelta on löydyttävä [[x11vnc]]-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä <tt>x11vnc</tt>.
 
X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla
x11vnc -usepw
Missä valitsin <tt>-usepw</tt> pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta <tt>.vnc/passwd</tt> jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa <tt>vncpasswd</tt>-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:
x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd


Yhteys katkeaa kun lopetat ssh-yhteyden (kirjoittamalla <tt>[[exit]]</tt>).
Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella <tt>-display</tt>, esimerkiksi
x11vnc -usepw -display :0
X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman [http://www.karlrunge.com/x11vnc/ kotisivuilta] tai komennolla <tt>man x11vnc</tt>.


== Yhteys koneelle, johon olet kirjautuneena ==
Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla
Tässä tapauksessa koneella, johon otetaan yhteys, on oltava asennettuna lisäksi <tt>x11vnc</tt>, joka löyty yleensä paketinhallinnasta samannimisestä paketista.
vcnviewer localhost:5903
VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.


Aluksi muodostetaan SSH:lla yhteys koneeseen johon halutaan ottaa graafinen yhteys ja luodaan SSH-tunneli samaan tapaan kuin edellä komennolla  
Kun suljet käynnistämäsi <tt>vncviewer</tt>-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla
  ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5900
  exit
missä 5903 on portti koneessa, josta otat yhteyttä ja 5904 on portti koneessa, johon olet ottamassa yhteyttä ja jota palvein asetetaan kuuntelemaan.
Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella <tt>-forever</tt>:
x11vnc -usepw -forever
X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla
[[killall]] x11vnc


Seuraavaksi käynnistetään vnc-palvelin komennolla
====Yhdistäminen ilman SSH-salausta====
Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla
  x11vnc -usepw
  x11vnc -usepw
Parametri <tt>-usepw</tt> ensimmäisellä kerralla kysyy käytettävää salasanaa (jos koneeseen on jo asetettu vnc-salasana, käyttää sitä), jatkossa käyttää asetettua.
sekä antaa paikallisella koneella komennon
vncviewer etakoneen_nimi:0
missä <tt>:0</tt> on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti <tt>0</tt>.
 
====Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen====
Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.
 
=====GNOME=====
[[GNOME]]en kuuluu [[vino]]-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta ''Järjestelmä'' --> ''Asetukset'' --> ''Etätyöpöytä''.
 
Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.
 
=====KDE=====
[[KDE]]:hen kuuluu [[Krfb]]-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää ''Internet''-valikon alta kohdasta ''Työpöydän jakaminen''. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.


Nyt VNC:llä voidaan muodostaa tähän koneeseen yhteys samalla tavalla kuin edellä komennolla
KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä [[KRDC]]. Se löytyy ''Internet''-valikon kohdasta ''Etätyöpöytäyhteys''. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa <tt>palvelimennimi:työpöytänumero</tt>, esimerkiksi <tt>foobar:0</tt>. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen [[Kwallet]]-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään ''Todennetaan''-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.


=== Ubuntu ===
==Katso myös==
* Yhteyden muodostaminen onnistuu myös käyttäen [[Ubuntu]]n graafisia työkaluja: opas [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] [http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2744.0 keskustelualueella].
*[[XDMCP]]
*VNC-yhteyksiä voi hallita graafisesti valitsemalla ''Järjestelmä'' -> ''Asetukset'' -> ''Etätyöpöytä''
*[[SSH]]
*[[X Window System]]


== Linkkejä ==
== Linkkejä ==
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC Ubuntu Suomen wikin VNC-artikkeli]
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/VNC Ubuntu Suomen wikin VNC-artikkeli]
*[[wikipedia:fi:VNC|Suomenkielisen Wikipedian WNC-artikkeli]]
*[[wikipedia:fi:VNC|Suomenkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[[wikipedia:en:VNC|Englanninkielisen Wikipedian VNC-artikkeli]]
*[http://www.realvnc.com/products/personal/ Realvnc]
*[http://www.tightvnc.com/ TightVNC]
*[http://www.karlrunge.com/x11vnc/ x11vnc]
 
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Versio 21. marraskuuta 2007 kello 16.25

VNC (Virtual Network Computing) on protokolla tietokoneen graafiseen etäkäyttöön tai pelkkään etäkatseluun. VNC-protokolla on avoin ja alustariippumaton ja sitä tukevia palvelin- ja asiakasohjelmistoja löytyy kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

VNC-yhteys ei ota mitään kantaa ruudulla näkyvien käyttöliittymäelementtien muodostumistapaan, vaan kuvansiirto tapahtuu pikseli kerrallaan (RFB-protokolla). Tämä mahdollistaa käyttöjärjestelmäriippumattomuuden sekä asiakasohjelman yksinkertaisuuden. VNC on toisaalta tästä syystä usein hitaampi verrattuna X Window Systemin sisäänrakennettuun etäkäyttömahdollisuuteen, jossa verkon yli lähetetään samankaltaiset ohjaussignaalit kuin paikallisessakin käytössä. X:n etäkäyttöominaisuutta voi käyttää esimerkiksi SSH-yhteyden yli tai graafisten kirjautumisohjelmien XDMCP-toiminnon kautta.

Alkuperäinen, vuonna 1995 kehitetty VNC-ohjelmisto julkaistiin GPL-lisenssin alaisuudessa, mikä on mahdollistanut lukuisten haarautettujen VNC-versioiden synnyn. Eri VNC-versiot ovat yhteensopivia toistensa kanssa, vaikka useimmista versioista löytyykin omia parannuksiaan. Tunnetuimpia versioita ovat:

  • RealVNC - VNC:n alkuperäisten kehittäjien ylläpitämä palvelin- ja asiakasohjelmisto, josta on saatavilla myös kaupallinen versio. RealVNC:n ilmainen, GPL-lisensoitu versio on saatavilla Linuxille, muille Unix-johdannaisille sekä Windowsille. RealVNC-asiakasohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta nimellä vnc tai vncviewer
  • TightVNC - Linuxille ja Windowsille saatavilla oleva, GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelma. Sisältää oman edistyneemmän pakkausmetodinsa, joka mahdollistaa nopeammat yhteydet. Löytyy useimmista jakeluista nimellä tightvnc.
  • UltraVNC - GPL-lisensoitu asiakas- ja palvelinohjelmisto paremmalla salauksella ym. lisäominaisuuksilla. Vain Windowsille.
  • Xvnc - mm. RealVNC:n ja TightVNC:n mukana tuleva palvelinohjelmisto ja "virtuaalinen" X-palvelin, joka luo VNC-asiakasohjelmien käyttöön palvelinkoneen fyysisestä näyttölaitteesta riippumattoman X-istunnon. Xvnc löytyy useimmista jakeluista nimellä vnc-server, xorg-X11-Xvnc tai X11-server-xvnc. Xvnc käynnistyy helpoiten vncserver-skriptin avulla.
  • x11vnc - Jo olemassaolevaa, fyysiseen näyttöön liitettyä X-palvelinta hyödyntävä VNC-palvelin. Löytyy useimmissa jakeluissa paketista x11vnc.
  • vino - graafisesti hallittava VNC-palvelin GNOMElle.
  • KRDC - KDE:n VNC- ja RDP-asiakasohjelma. Uudelleenkirjoitettu lähes kokonaan KDE:n 4.0-versiota varten.
  • Krfb - KDE:n graafinen VNC-palvelin. Tukee mm. sähköpostitse lähetettäviä kutsuja etäyhteyteen.


Käyttö

Useimmista muista etäkirjautumisprotokollista poiketen VNC vaatii, että käyttäjän, jonka istuntoa halutaan etäkäyttää, on jo oltava etäkoneella kirjautuneena ja myöskin käynnistänyt VNC-palvelinohjelman omilla oikeuksillaan (on tosin teoriassa mahdollista käynnistää VNC-palvelin nohup-ohjelman avulla ja sen jälkeen kirjautua ulos).

Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, voidaan VNC-asiakkaille avata joko kokonaan oma X-istunto omine ohjelmineen tai sitten antaa heidän etäkäyttää tai -katsella valmista istuntoa, jolloin samaa istuntoa käyttää useampi käyttäjä. Yhden käyttäjän käyttöjärjestelmissä (esimerkiksi Windows) on mahdollista vain olemassaolevan istunnon yhteiskäyttö. Erillisten X-istuntojen luominen toteutetaan käyttämällä Xvnc-palvelinta, jolloin X-istunto ei ole yhteydessä fyysiseen näyttölaitteeseen. Saman istunnon yhteiskäyttöön taas käytetään x11vnc-palvelinta, jolloin paikallinen käyttäjä ja etäkäyttäjä jakavat samat ikkunat, hiiren kursorin ym.

VNC:n oletuksena käyttämä salaus on heikko ja mm. salasana on helppo murtaa. Poikkeuksena tästä ovat RealVNC:n kaupallinen versio sekä UltraVNC (vain Windows), joihin on lisätty tuki tehokkaammalle salaukselle. Jos VNC-yhteyttä halutaan käyttää muualla kuin turvallisessa kotiverkossa, on tehokkaampi salaus käytännössä välttämätön. VNC:n ei-kaupallisilla Linux-toteutuksilla ylimääräinen salaus onnistuu helpoiten välittämällä VNC-liikenne SSH-tunnelin kautta. Tällä menetelmällä voidaan myös kiertää mahdolliset palomuuriasetukset, joissa VNC:n oletuksena käyttämät portit 5900-5906 on suljettu, mutta SSH:n 22-portti sallittu. Tässä ohjeessa neuvotaan VNC-yhteyden muodostaminen SSH-tunnelin kautta.

Jotta tämä voisi toimia, täytyy paikalliselta koneelta löytyä SSH-asiakasohjelma ja etäkoneelta ajossa oleva SSH-palvelin (sshd). Molemmat löytyvät yleensä paketista openssh, tosin joissakin jakeluissa SSH-asiakasohjelmat on eriytetty pakettiin openssh-clients ja sshd pakettiin openssh-server. Lisätietoja SSH-palvelimen pystyttämisestä löytyy artikkelista SSH.

Ennen yhteyden luomista on paikallisella koneella luonnollisesti oltava myös jokin VNC-asiakasohjelma. Hyvä valinta on esimerkiksi TightVNC, joka käyttää RealVNC:tä tehokkaampaa pakkausta. TightVNC löytyy useimmissa jakeluissa paketista tightvnc.

Yhdistäminen erilliseen X-istuntoon

Luodaan SSH-tunneli (valitsin -L) etäkoneeseen palvelin:

ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:palvelin:5904

5903 on portti paikallisessa koneessa ja 5904 on portti etäkoneessa, johon ollaan ottamassa yhteyttä. Voit myös käyttää valitsinta -C, joka aiheuttaa yhteyden pakkaamisen kompensoiden VNC:n puutteellisia pakkaustoimintoja. Toisaalta tämä saattaa jossain määrin lisätä yhteyden viivettä. Pakkauksella varustettu tunneli avattaisiin näin:

 ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:palvelin:5904

Etäkoneella on nyt käynnistettävä VNC-palvelin. Tämä edellyttää saman tightvnc-paketin asentamista kuin paikallisellakin koneella. Palvelin käynnistetään komennolla

vncserver :4

jossa :4 tarkoittaa työpöydän numeroa (tämä määrittää myös kuunneltavaksi porttiosoitteeksi 5904:n). Halutessa voidaan määrittää myös näytön resoluutio (valitsin -geometry) sekä värimäärä (-depth), esimerkiksi

vncserver -geometry 1024x768 -depth 16 :4

Ensimmäisellä kerralla kun palvelin käynnistetään, kysytään myös yhteydelle asetettavaa salasanaa (tämä on siis eri salasana kuin varsinainen käyttäjän salasana). Salasana tallentuu tiedostoon .vnc/passwd. Sitä voi vaihtaa komennolla vncpasswd.

Etäkäyttäjän VNC-istunnossa käynnistettäviä ohjelmia voidaan muokauttaa muokkaamalla skriptiä .vnc/xstartup. Tämän tiedoston tyypillinen sisältö on

#!/bin/sh

xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
xterm -geometry 80x24+10+10 -ls -title "$VNCDESKTOP Desktop" &
twm &

Mikä käynnistää Xterm-terminaaliemulaattorin sekä yksinkertaisen TWM-ikkunointiohjelman. KDE:n käynnistystä varten tiedosto pitäisi muokata muotoon

#!/bin/sh

exec startkde

ja GNOME:n käynnistystä varten muotoon

#!/bin/sh

exec gnome-session

Mallia tähän voi ottaa .xinitrc-tiedostosta.

Kun vncserver on käynnistetty, jätä SSH-tunneli auki taustalle ja käynnistä paikallisella koneella VNC-asiakasohjelma komennolla

vcnviewer localhost:5903

VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun lopetat VNC-käytön, voit periaatteessa jättää vncserver-ohjelman pyörimään etäkoneelle. Yleensä tämä kuitenkin vain kuluttaa turhaan koneen resursseja, joten voit sulkea palvelimen komennolla

vncserver -kill :4

olettaen, että 4 oli käyttämäsi työpöytänumero. SSH-tunnelin ja -etäistunnon voi sulkea komennolla

exit

Yhdistäminen olemassaolevaan X-istuntoon

Paikalliselta koneelta on ensin ylläolevaan tapaan luotava SSH-tunneli etäkoneelle komennolla

ssh kayttajanimi@palvelin -L 5903:localhost:5904

Missä 5903 on paikallisen koneen ja 5904 etäkoneen portti. Pakkausta käyttävä SSH-tunneli voidaan luoda komennolla

ssh kayttajanimi@palvelin -CL 5903:localhost:5904

Etäkoneelta on löydyttävä x11vnc-palvelinohjelmisto. Sen pitäisi löytyä paketinhallinnasta nimellä x11vnc.

X11vnc-palvelin käynnistetään komennolla

x11vnc -usepw

Missä valitsin -usepw pakottaa käyttämään yhteydelle salasanaa. Jos tiedostosta .vnc/passwd jo löytyy valmis salasana, käytetään sitä. Muussa tapauksessa käyttäjää pyydetään määrittelemään salasana ja tallennetaan se sitten em. tiedostoon. Salasanan vaihtoon voi käyttää TightVNC:n ja RealVNC:n mukana tulevaa vncpasswd-ohjelmaa. Muussa tapauksessa asia onnistuu seuraavalla komennolla:

x11vnc -storepasswd 'salasana' $HOME/.vnc/passwd

Mikäli etäkoneella on ajossa useita eri työpöytäistuntoja, voidaan x11vnc määrittää käyttämään tiettyä istuntoa valitsimella -display, esimerkiksi

x11vnc -usepw -display :0

X11vnc tukee myös huomattavaa määrää muita valitsimia, joista saa lisätietoa ohjelman kotisivuilta tai komennolla man x11vnc.

Kun olet saanut x11vnc-palvelimen käynnistettyä, voit jättää SSH-tunnelin auki taustalle ja käynnistää paikallisella koneella VNC-asiakasohjelman komennolla

vcnviewer localhost:5903

VNC-asiakasohjelma kysyy tällöin etäkoneella asettua VNC-salasanaa.

Kun suljet käynnistämäsi vncviewer-istunnon, sulkeutuu myös x11vnc-palvelin automaattisesti. Tällöin voit palata SSH-tunnelin komentoriville ja sulkea sen komennolla

exit

Jos haluat estää x11vnc:n automaattisen sulkeutumisen, voit käynnistää sen valitsimella -forever:

x11vnc -usepw -forever

X11vnc-palvelimen voi tällöin sulkea komennolla

killall x11vnc

Yhdistäminen ilman SSH-salausta

Kotiverkkokäytössä saattaa olla turhaa käyttää SSH-tunnelia x11vnc-yhteyttä luodessa. Tällöin voit yksinkertaisesti käynnistää x11vnc-palvelimen etäkoneen komentoriviltä komennolla

x11vnc -usepw

sekä antaa paikallisella koneella komennon

vncviewer etakoneen_nimi:0

missä :0 on etäkoneella käytettävä työpöytänumero. Jos etäkoneella on vain yksi X-istunto, on työpöydän numero todennäköisesti 0.

Yhdistäminen graafisia työkaluja käyttäen

Yhdistäminen näillä työkaluilla tapahtuu ilman erillisen salauksen (kuten SSH-tunneli) käyttöä, joten ne soveltuvat enimmäkseen vain turvallisissa verkoissa käytettäväksi.

GNOME

GNOMEen kuuluu vino-niminen VNC-palvelin, jonka asetuksia voi muuttaa valikosta Järjestelmä --> Asetukset --> Etätyöpöytä.

Asetusruudussa voit valita, haluatko muiden käyttäjien voivan etäkäyttää tai vain etäkatsella työpöytääsi. Voit myös valita, haluatko saada uusista VNC-istunnoista varmistuksen sekä määrittää yhteydelle salasanan. Salasanan maksimipituus on joissakin VNC-ohjelmissa esiintyvän rajoituksen vuoksi 8 merkkiä. VNC-palvelimen päälläolo ei edellytä asetusikkunan aukioloa.

KDE

KDE:hen kuuluu Krfb-niminen VNC-palvelin. Sen voi käynnistää Internet-valikon alta kohdasta Työpöydän jakaminen. Ohjelma sallii yhteyskohtaisten kutsujen luomisen, joille generoidaan valmiiksi salasana sekä asetetaan tunnin voimassaoloaika. Palvelimen voi myös määrittää ottamaan jatkuvasti yhteyksiä vastaan. Yhteyden vastaanottaminen ei edellytä Krfb:n asetusikkunan aukioloa. Kun uusi yhteyspyyntö tulee, näytetään oletuksena varmistuskysely. Tämän jälkeen tarjottimelle ilmestyy Krfb:n kuvake, josta voi hallita yhteyttä.

KDE:hen kuuluu myös VNC- ja RDP-asiakasohjelma nimeltä KRDC. Se löytyy Internet-valikon kohdasta Etätyöpöytäyhteys. Sille syötetään halutun palvelimen osoite muodossa palvelimennimi:työpöytänumero, esimerkiksi foobar:0. Tämän jälkeen tulee ikkuna, jossa kysytään yhteyden nopeutta sekä halua salasanan tallentamiseen Kwallet-työkalun avulla. Tämän jälkeen näytetään Todennetaan-ikkunaa, kunnes etäkoneen käyttäjä on hyväksynyt yhteyden. Sitten kysytään salasanaa ja VNC-ikkuna aukeaa. Yhteysikkunassa voi valita mm. kokoruututilan, zoomauksen sekä erikoisnäppäinten syötön. Huomioi, että KDE:n uudessa 4.0-versiossa KRDC on uudistettu lähes kokonaan, joten tämä ohje ei välttämättä enää päde siihen.

Katso myös

Linkkejä